Viime kevään MM-kisojen tuotot käytetään aikaisempien MM-kisojen tapaan lajin kehittämiseen ruohonjuuritasolla. Jääkiekkoliiton suunnitelma MM-tuottojen käytöstä ulottuu seuraavan kymmenen vuoden päähän, yksityiskohtaiset suunnitelmat rahankäytöstä on tehty kolmen vuoden ajalle. Tärkeimmät tukikohteet ovat lasten ja nuorten valmennuksen tehostaminen seuratasolla (70%), nuorisotyön erillistuet (20%) ja toimintarakenteiden kehittäminen (10%). 

Lasten ja nuorten valmennuksen tehostaminen seuratasolla tarkoittaa käytännössä päätoimisten nuorten (E- ja D-ikäluokat) taitovalmentajien palkkaamista yhdessä seurojen kanssa. Jääkiekkoliitto osallistuu arviolta 25 uuden taitovalmentajan palkkakustannuksiin ja koulutukseen noin 750.000 eurolla vuodessa. Seurojen velvollisuuksiin kuuluu oman seuran lasten ja nuorten valmennustoiminnan tehostamisen lisäksi mm. valmennuksen ulottaminen oman seuran lisäksi valitsemilleen yhteistyöseuroille – näin valmennuksen piiriin saadaan suurin osa E- ja D-ikäluokkien pelaajista. Myös seurojen maalivahtivalmennukseen satsataan ja seurat saavat vuosittaisia Suomi-kiekon strategiaa kuten tyttökiekkoa ja lajin aloittamista tukevia kehitysrahoja.

Nuorisotyön erillistuet sisältävät maajoukkuepelaajia tuottaville seuroille maksettavat kasvattajatuet ja vähävaraisten perheiden jääkiekkoharrastamiseen MM-tuotoista ja erillisestä rahastosta vuosittain ohjattava noin 100.000 euron tuki.

Toimintarakenteiden kehittäminen tapahtuu Jääkiekon Kehityskeskukselle ja seurajohdon koulutukseen tarkoitetulle aluetoimintarahastolle maksettavilla vuosittaisilla tukierillä.

MM-kisojen tuottojen käytöstä päätti Suomen Jääkiekkoliiton liittovaltuusto liittohallituksen yksimielisen esityksen pohjalta.

Myös aiemmat MM-tuotot suunnattu ruohonjuuritoimintaan
Myös vuosien 1997 ja 2003 MM-kotikisojen tuotot suunnattiin jääkiekon kenttätoiminnan kehittämiseen. Ruohonjuuritoimintaan suunnattujen tukien avulla seuroihin luotiin vuodesta 1998 alkaen valmennuspäällikköjärjestelmä ja Jääkiekkoliiton alueille palkattiin liittokouluttajat valmennuspäälliköiden tueksi. Nykyisin päätoiminen valmennuspäällikkö toimii 63 seurassa.

Laatutuen kautta Jääkiekkoliitto on osallistunut merkittävällä panostuksella seurojen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen viimeisen kuuden vuoden ajan.  MM-kisarahastoista on maksettu myös muita erityistukia mm. koulutukseen, turvallisuuteen ja lajin yleiseen kehitykseen liittyen. 

- Koko ajan on tarkoituksena ollut, että myös tällä kerralla MM-tuotot käytetään lajin kehittämiseen. Nämä rahat ovat normaalibudjetin lisänä loistava mahdollisuus viedä jääkiekkoa eteenpäin suunnitelmallisesti, Jääkiekkoliiton hallituksen puheenjohtaja Kalervo Kummola toteaa.

- Vuoden 2013 MM-kisoista ei ole odotettavissa yhtä merkittäviä tuottoja. Hyvien yhteistyökumppaneiden ja resurssien järkevän kohdentamisen avulla pystymme kuitenkin pyörittämään normaalitoimintaa MM-kisasyklin välillä. 

Positiivisen taloudellisen tuloksen lisäksi kisajärjestelyille kehuja
MM-kisojen tuottojen käyttösuunnitelma perustuu kisojen taloudellisen tuloksen vahvistumiseen. Kisojen tulot olivat 27 293 166, kulut 19 055 000 ja tulos 8 238 000 euroa. PwC tekee selvityksen MM-kisojen taloudellisista vaikutuksista ja tuloksista kerrotaan vielä tämän vuoden aikana.

Positiivisen taloudellisen tuloksen ohella teknisissä kisajärjestelyissä onnistuttiin kiitettävällä tavalla. Kisaorganisaatio on Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n kanssa analysoinut kevään MM-kisoja kriittisellä otteella.

 – Suomi on saanut kisajärjestelyistä kiitoksia niin IIHF:n kuin joukkueiden ja muiden kisavieraiden toimesta ja voimme sanoa onnistuneemme tavoitteiden mukaisesti, 2012 MM-kisojen pääsihteeri Mika Sulin tiivistää.

Koko lajin näkökulmasta hieno uutinen on myös se, kuinka paljon MM-kisat kiinnostivat television välityksellä niin kotimaassa kuin maailmalla. 

- Ennätykset rikottiin TV-lähetysten kumulatiivisessa ajassa ja yleisömäärissä. Yhteensä kisat keräsivät 937,52 miljoonan yleisön, mikä on yli 70 miljoonaa aikaisempia vuosia enemmän. Eniten katsojia oli Venäjällä (289 miljoonaa) ja määrällisesti eniten lähetysaikaa kisat saivat Suomessa (571 tuntia), Sulin kertoo.

Paikan päällä Helsingin Hartwall Areenassa MM-kisaotteluita kävi katsomassa 301 000 katsojaa.

Seuraavaksi kisaorganisaatiossa keskitytään täydellä teholla ensi kevään MM-kotikisojen valmisteluihin. Yleisölipunmyynti Helsingissä pelattaviin alkusarjan otteluihin ja neljännesfinaaleihin alkaa 15. lokakuuta. Tätä ennen mm. seuroille ja Leijona-faneille annetaan mahdollisuus varmistaa paikkansa MM-katsomossa.

Lisätietoja
Jääkiekkoliiton ja MM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja Kalervo Kummola, 050 2466
2012 MM-kisojen pääsihteeri Mika Sulin, 040 527 8101
2013 MM-kisojen pääsihteeri Matti Nurminen, 050 545 6459