Kilpailusäännöt 2026-2027

Avaa Kilpailusäännöt 2026-2027
Avaa Tävlingsregler 2026-2027
Avaa Kurinpito -ja valitussäännöt 2026-2027
Avaa Disciplinära -och besvärsregler 2026-2027

1. YLEISMÄÄRÄYKSET

1.1. Sitoutuminen
1.2. Pelisäännöt
1.3. Kilpailusäännöistä poikkeaminen

2. EETTISET JA TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET

2.1. Eettiset määräykset
2.2. Antidopingmääräykset
2.3. Taloushallinto, verotus ja lakisääteiset vakuutukset
2.4. Sosiaaliturva
2.5. Seuran konkurssi
2.6. Vedonlyönti
2.7. Kilpailumanipulaatio
2.8. Kasvattajakorvaus

3. PELAAJAT JA TOIMIHENKILÖT

3.1. Pelaajien ja toimihenkilöiden pelipassit
3.2. Vakuutus
3.3. Pelaajasopimukset

4. EROTUOMARIT, OTTELUVALVOJAT, VIDEOMAALITUOMARIT JA TOIMITSIJAT

4.1. Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat
4.2. Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen
4.3. Jääviys erotuomaritoiminnassa
4.4. Erotuomariraportit
4.5. Erotuomarikustannukset

5. EDUSTUSOIKEUS

5.1. Edustusoikeus ja -velvollisuus
5.2. Ikärajat
5.3. Seurayhteisö
5.4. Pelaaminen eri joukkueissa
5.5. Yhteistyöseurasopimus
5.6. Yhteisseura- ja yhteisjoukkuesäännöt
5.7. Kaksoisedustus
5.8. Siirretyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat
5.9. Uudelleen pelattavaksi määrätyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

6. SEURASIIRROT

6.1. Seurasiirrot Suomessa (edustusoikeuksien siirto)
6.2. Määräaikainen edustusoikeuden siirto
6.3. Seurasiirtojen aikarajat
6.4. Aikarajat pelaamiselle uudessa seurassa
6.5. Ryhmäsiirrot
6.6. Seurasiirrot seurayhteisön junioreista
6.7. Ulkomaiset pelaajasiirrot
6.8. Välityslautakunta ja SJL:n kilpailuvaliokunta

7. SARJAT

7.1. Seuraa koskevat velvoitteet
7.2. Sarjamuodot
7.3. Valtakunnalliset sarjat
7.4. Osanotto ja luovuttaminen
7.5. Sarjojen tärkeysjärjestys
7.6. Pisteet ja järjestys sarjassa
7.7. Tulospalvelu ja tilastointi
7.8. Mediaoikeudet, kuvaus ja tallennus
7.9. Otteluiden talous
7.10. Lääkäri ja ensiapu
7.11. Ottelusiirrot
7.12. Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa

8. OTTELUT

8.1. Ottelut
8.2. Harjoitusottelut ja turnaukset
8.3. Luvat
8.4. Ottelun järjestäminen
8.5. Seuratoimitsijat
8.6. Vierailevan joukkueen velvollisuudet
8.7. Ottelun alkamisaika
8.8. Uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu
8.9. Erotuomarien pukeutumistilat

1. YLEISMÄÄRÄYKSET

Nämä säännöt on hyväksytty SJL:n liittohallituksessa (kohdat 1-8) ja SJL:n liittovaltuustossa (kohdat 9-12) ja ovat voimassa, kunnes SJL:n liittohallitus tai SJL:n liittovaltuusto niitä muuttaa. Nämä säännöt koskevat kaikkea sarjatoimintaa, ilmoittautumisia ja seurasiirtoja kaudella 2026-2027. Juniorikiekkoa koskevat kilpailutoiminnan linjaukset päättävät kausittain SJL:n kilpailuvaliokunta (U14 ja vanhemmat) ja juniorikiekkovaliokunta (U13 ja nuoremmat).

Näissä säännöissä tarkoitetaan SJL:n Suomen Jääkiekkoliitto ry:tä, Alueella Suomen Jääkiekkoliitto ry:n Alueorganisaatiota, SJTL:llä Suomen Jääkiekkotuomarien SJL ry:tä, Liigalla Jääkiekon SM-liiga Oy:tä ja IIHF:llä Kansainvälistä Jääkiekkoliittoa.

1.1. Sitoutuminen

Pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa tai rekisteröintinsä lunastamalla ja SJL:n alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan SJL:n kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat, joukkueet, pelaajat ja erotuomarit ovat velvollisia noudattamaan sekä kunnioittamaan SJL:n solmimia yhteistyösopimuksia. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä. SJL:n alaisuudessa (ml. SJL:n jäsenseurat) järjestettävään aikuisten, lasten tai harrastekiekon sarjatoimintaan osallistuva pelaaja/toimihenkilö sitoutuu osallistumalla mihin tahansa jääkiekko-otteluun noudattamaan näitä sääntöjä myös harjoituskaudella, vaikka pelipassia tai rekisteröintiä ei vielä olisi lunastettu alkaneelle kaudelle. SJL:n jäsenseurassa missä tahansa tehtävässä toimiva henkilö sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä.

1.2. Pelisäännöt

Näiden kilpailusääntöjen lisäksi noudatetaan muilta osin SJL:n virallista sääntökirjaa.

1.3. Kilpailusäännöistä poikkeaminen

Erittäin painavista syistä SJL:n liittohallitus tai sen valtuuttamana SJL:n kilpailuvaliokunta voi poiketa kilpailusäännöistä. Mikäli Aluehallitus ei ole hallitsemiensa sarjojen (harrastesarjat) osalta muuta päättänyt, noudatetaan näitä sääntöjä myös Alueellisissa harrastesarjoissa.

2. EETTISET JA TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET

2.1. Eettiset määräykset

Perusperiaatteet

SJL jäseniin ja heidän jäseniinsä sekä kaikkiin pelipassin tai rekisteröinnin omaaviin harrastajiin sovelletaan IIHF:n ja SJL:n säädöksiä, säännöksiä, määräyksiä ja sääntöjä sekä IIHF:n ja SJL:n sekä niiden elinten päätöksiä ja ohjeita, joiden ehtoja ja määräyksiä jäsenten on noudatettava tarkasti.

Näitä menettelysääntöjä rikkoviin SJL:n jäseniin ja heidän jäseniinsä voidaan kohdistaa SJL:n kurinpitovaliokunnan määräämiä kurinpidollisia seuraamuksia. Kts. Kurinpitosäännöt.

Tietämättömyyttä näistä menettelysäännöistä tai muista SJL:n hyväksymistä määräyksistä ei voi käyttää verukkeena.

SJL:n jäsenseura tai heidän jäsenensä voi syyllistyä rikkomukseen, mikäli hän tietää etukäteen, että toinen SJL:n jäsenseura tai toisen jäsenseuran jäsen aikoo rikkoa eettisiä sääntöjä tai rikkoo niitä toistuvasti, eikä tästä huolimatta ryhdy toimiin rikkomuksen estämiseksi.

Asenne ja käyttäytyminen

SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä on noudatettava käyttäytymisessään ihmisarvon tunnustamisen, rehtiyden, lojaaliuden ja vastuullisuuden periaatteita kaikissa kilpailullisissa, taloudellisissa, sosiaalisissa (sosiaalinen media mukaan lukien) ja moraalisissa suhteissa. Jäällä tapahtuvan toiminnan osalta pelaajien on noudatettava jäällä olevaa pelaajaa koskevaa asianmukaista toimintatapaa, josta on säädetty yksityiskohtaisesti IIHF:n virallisessa sääntökirjassa sekä SJL:n kilpailusäännöissä

Edellä mainittujen periaatteiden toteutumisen varmistamiseksi SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä ml. pelaajat ja toimihenkilöt, asenteiden ja käyttäytymisen odotetaan perustuvan seuraaviin edellytyksiin:

1. Ihmisarvo tarkoittaa yksilön oikeuksien ja yksityisyyden suojan asianmukaista kunnioittamista. Tämän takaamiseksi:

a) Henkilön tai henkilöryhmän ihmisarvon minkäänlaista loukkaamista ei hyväksytä rodun, ihonvärin, sukupuolen, etnisen alkuperän, uskonnon, filosofisen tai poliittisen mielipiteen, siviilisäädyn tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella eikä millään muullakaan perusteella.

b) Minkäänlaista häirinnäksi (fyysinen, henkinen, moraalinen, ammatillinen tai seksuaalinen) katsottavaa toimintaa, fyysistä tai sanallista tai seksuaalista hyväksikäyttöä, moraalista tai henkistä vahingontekoa tai väkivaltaisia tai laittomia toimia ei hyväksytä. Kaikkien SJL:n jäsenten ja heidän jäsentensä on noudatettava kaikenlaisia häirintää ehkäiseviä käytänteitä.

2. Rehtiys tarkoittaa suoraselkäisyyttä ja pidättäytymistä kaikesta väärästä käytöksestä, joka voisi antaa vaikutelman tai herättää epäilyn epäasianmukaisesta toiminnasta

a) SJL:n jäsenten ei tule luovuttaa heille uskottuja luottamuksellisia tietoja eteenpäin. Myöskään muita kuin luottamuksellisia tietoja ei tule luovuttaa eteenpäin oman edun tavoittelemiseksi eikä kenenkään SJL:n jäsenen maineen tahalliseksi vahingoittamiseksi

3. Vastuullisuus tarkoittaa yksilön vastuulla olevien tehtävien ja toimien itsenäistä suorittamista huolellisesti, jää-/rullakiekon etua ajatellen ja lajia kunnioittaen sekä IIHF:n ja SJL:n säädöksiä, säännöksiä, määräyksiä ja sääntöjä noudattaen. Tämän takaamiseksi SJL:n jäsenseurojen tai heidän jäsentensä ei tule antaa, laatia, julkaista, valtuuttaa tai hyväksyä sellaisia lausuntoja ja/tai julistuksia (lehdistön, radion, television, internetin ja/tai sosiaalisen median kautta), jotka rikkovat näiden menettelysääntöjen mitä tahansa määräystä; tämä koskee erityisesti, niihin kuitenkaan rajoittumatta, lausuntoja, jotka vahingoittavat tai joiden tarkoituksena on vahingoittaa IIHF:n, SJL:n, SJL:n jäsenseuran tai jää-/rullakiekon hyvinvointia tai jotka vaarantavat jää-/rullakiekon maineen.

2.2. Antidopingmääräykset

Edellytyksenä SJL:n kilpailutoimintaan osallistumiseen on, että pelaajat noudattavat Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK), Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) ja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) antidopingsääntöjä. Kaikkia pelaajia, valmentajia ja toimitsijoita velvoitetaan tutustumaan heitä koskeviin antidopingsäännöstöihin. Tiedot urheilussa kielletyistä dopingaineista ja -menetelmistä löytyvät Suomen Urheilun Eettisen Keskuksen (SUEK) internet-sivuilta https://suek.fi/antidopingtoiminta/kielletyt-aineet-ja-menetelmat/.

2.3. Taloushallinto, verotus ja lakisääteiset vakuutukset

SJL:n kilpailutoimintaan osallistuva seura sitoutuu hoitamaan taloushallintonsa säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraa / joukkuetta, joka suunnitelmallisesti jättää hoitamatta toiminnan ja pelaajiensa verotukseen tai lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät velvoitteensa rangaistaan SJL:n kurinpitosäännön mukaisesti pääsääntöisesti sulkemalla kilpailutoiminnasta vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi.

Seurajohdon vastuuhenkilöt (pj, tj, hallitus) tai henkilö, joka yksin taikka yhdessä muiden tahojen kanssa omaa osakeyhtiössä kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun tahi muun samankaltaisen tosiasiallisen määräysvallan asetetaan SJL:n kurinpitosäännön määräämään toimintakieltoon pääsääntöisesti vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi.

Seura (yhdistys tai osakeyhtiö) ei saa osallistua millään joukkueella SJL:n alaiseen sarjatoimintaan, jos seuran vastuuhenkilönä (hallituksen jäsen, puheenjohtaja, toimitus-/toiminnanjohtaja, urheilutoimenjohtaja, valmennuspäällikkö, junioripäällikkö tai vastaava) tai henkilönä, joka yksin taikka yhdessä muiden tahojen kanssa omaa osakeyhtiössä kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun tahi muun samankaltaisen tosiasiallisen määräysvallan on henkilö, jonka SJL on tämän sääntökohdan perusteella asettanut toimintakieltoon.

2.4. Sosiaaliturva

Jos pelaaja saa urheilemisesta kalenterivuodessa tai pelikaudessa veronalaista palkkiota vähintään urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvan järjestämisestä annetussa laissa urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 25.4.2009/276 säädetyn määrän, on seuran/työantajan järjestettävä hänelle eläke- ja tapaturmaturva edellä mainitun lain mukaisesti. Mikäli seura ei ole järjestänyt pelaajalle edellä mainittua vakuutus- tai eläketurvaa, seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan SJL:n kurinpitosäännön mukaiseen toimintakieltoon. Ottelusta, johon pelaaja on osallistunut, päätetään SJL:n kilpailusääntöjen mukaan, eikä seura voi käyttää pelaajaa edustustehtävissä ennen kuin edellä mainitut vakuutus- ja eläketurva ovat voimassa.

2.5. Seuran konkurssi

Mikäli seura asetetaan konkurssiin ja se luopuu sarjapaikastaan, pelaajat ovat pääsääntöisesti vapaita siirtymään muihin seuroihin työsopimuslain määräykset huomioon ottaen. Konkurssipesän voidaan tarvittaessa sallia hoitaa kilpailutoiminta kauden loppuun, jolloin pelaajilla ei ole vapaata siirto-oikeutta.

Uusi seura voi SJL:n päätöksellä jatkaa entisen seuran paikalla samalla sarjatasolla saman kauden aikana vain sillä ehdolla, että se hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön urheilutoimintaan liittyvät kaikki kiistattomat taloudelliset vastuut.
Mikäli seura asetetaan konkurssiin, on uudella seuralla mahdollisuus hakea sarjapaikkaa alemmalta sarjatasolta kaksi kuukautta edellisen seuran konkurssiin asettamisesta. Mikäli sarjapaikkaa haetaan 31.7. mennessä, voidaan se myöntää SJL:n liittohallituksen päätöksellä alkaneelle kaudelle. Mikäli sarjapaikkaa haetaan 1.8. jälkeen, voidaan se myöntää seuraavalle kaudelle.

Mikäli seura asetetaan konkurssiin, uusi seura hakee seuraavaksi kaudeksi sarjapaikkaa alemmalta tasolta, on uuden seuran vastattava näiden sääntöjen § 7.4. kohdan 2. määrittelemistä velvoitteista.

2.6. Vedonlyönti

Urheilutoimija ei saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman sarjatasonsa tai yhteistyöseuransa sarjatason kilpailutapahtumista.
Urheilutoimijaksi katsotaan pelaajat, valmentajat, huoltajat, seurajohtoon kuuluvat henkilöt, seuran lääkintähenkilöstö ja muut joukkueen kanssa kiinteästi tekemisissä olevat henkilöt.
Erotuomari ei saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin niiden sarjatasojen kohteista, joissa hän on itse kauden aikana erotuomarina tai vastaavissa tehtävissä.

Rikkomuksesta seuraa SJL:n kurinpitosäännön mukainen pääsääntöisesti vähintään yhden kilpailukauden peli- ja toimintakielto.

2.7. Kilpailumanipulaatio

Urheilutoiminnan eettinen lähtökohta on, että urheilijat, toimihenkilöt, joukkueet, seurat ja erotuomarit pyrkivät kilpailutilanteessa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.

Seura, jonka joukkueen kilpailutapahtuman tuloksesta on sovittu etukäteen menettää kilpailuoikeutensa SJL:n harkinnan mukaan pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kaudeksi.

Pelaaja, toimihenkilö tai erotuomari, joka yrittää pelata, pelaa tai ehdottaa pelaamista ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien tai muulla tavoin manipuloi tai pyrkii manipuloimaan ottelutapahtumia tai laiminlyö tällaista toimintaa koskevan tiedonantovelvollisuuden liitolle tai seuralle, tai käyttää tai jakaa millä tavalla tahansa ns. sisäpiiritietoa hyödyn tavoittelemiseksi, asetetaan SJL:n kurinpitosäännön määräämään kilpailu- ja toimintakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi. Jos henkilöä on syytä epäillä syyllistyneen tämän kohdan rikkomiseen, voi SJL:n liittohallitus määrätä hänet väliaikaiseen peli- tai toimintakieltoon. Ennen päätöstä epäillylle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.

2.8. Kasvattajakorvaus

Kasvattajakorvaus on seuroille tulevaa korvausta kasvatustyön kuluista sellaisesta pelaajasta, joka pelaa suomalaisessa SJL:n jäsenseurassa Jääkiekon SM-Liigassa/CHL:ssä määrätyn määrän otteluita (pöytäkirjamerkintä ratkaisee). Maalivahdin ollessa kyseessä velvollisuus maksaa kasvattajakorvausta syntyy, kun maalivahti on pelannut pelaavana maalivahtina liigaotteluissa. Lukumäärään ei lasketa otteluita, joissa maalivahti on ollut vaihdossa koko ottelun ajan.

Kasvattajakorvauksen suuruus määräytyy oheisen taulukon mukaan.

Kasvattajakorvausta maksetaan jokaisesta ottelusta, jonka pelaaja pelaa SM-Liigassa/ CHL:ssä taulukossa mainitun ottelumäärän (6-90 ottelua) ja on kyseisenä pelipäivänä alle 23 -vuotias.
Lisäksi kasvattajakorvauksen suuruuteen vaikuttaa kuuluminen U18- tai U20-vuotiaiden MM-kisajoukkueeseen tai pelaajan NHL-varaus.

1. Kasvattajakorvauksen jako ja suuruus (kaikki summat alv 0%)

Kasvattajakorvausta maksetaan seuraavasti:

korvaus 6-30 ottelua 150 euroa / ottelu

korvaus 31-60 ottelua 300 euroa / ottelu

korvaus 61-90 ottelua 450 euroa / ottelu

MM-kisajoukkueisiin kuuluminen kerryttää korvausta seuraavasti

U18 MM-kisajoukkueeseen kuuluminen 30 euroa / ottelu

U20 MM-kisajoukkueeseen kuuluminen 60 euroa / ottelu

(MM-kisaedustukset lasketaan vain kerran/ikäluokka)

NHL-varaus kerryttää korvausta seuraavasti:

1. kierroksen varaus

korvaus 6-30 ottelua 265 euroa / ottelu

korvaus 31-60 ottelua 515 euroa / ottelu

korvaus 61-90 ottelua 775 euroa / ottelu

2.-3. kierroksen varaus

korvaus 6-30 ottelua 110 euroa / ottelu

korvaus 31-60 ottelua 235 euroa / ottelu

korvaus 61-90 ottelua 350 euroa / ottelu

4.-7. kierroksen varaus

korvaus 6-30 ottelua 55 euroa / ottelu

korvaus 31-60 ottelua 115 euroa / ottelu

korvaus 61-90 ottelua 175 euroa/ ottelu

Mikäli pelaajalle täyttyy 90 ottelua ennen ensimmäistä varauskertaa (vuosi, jolloin ensimmäistä kertaa varausikäinen) tai U18/U20 MM-kisoja, ja pelaaja tulee varatuksi NHL:ään tai pelaa U18/U20 MM-kisat, lasketaan kasvattajakorvauslisät NHL-varauksen ja/tai U18/U20 MM-kisojen jälkeen ja jaetaan ao. seuroille.

Pelaajasta kertynyt kasvattajakorvaussumma jaetaan kahdeksalle (8) kaudelle edellisten kausien mukaan seuraavasti (edelliset kaudet lasketaan sitä kautta edeltävästä kaudesta alkaen, jonka aikana pelaaja täytti 23 vuotta tai pelaajalle tuli täyteen tässä säännössä mainitut 90 ottelua).

Esimerkki:

* pelaaja täyttää 15.2.2026 23 vuotta, lasketaan kasvattajakorvaus kaudesta 24-25 taaksepäin.
Mikäli pelaaja täyttää kausien välillä 23 vuotta, lasketaan kasvattajakorvaus edellisestä täydestä pelikaudesta taaksepäin. Esimerkki:
* pelaaja täyttää 15.8.2026 23 vuotta, kasvattajakorvaus lasketaan kaudesta 25-26 taaksepäin.
Mikäli pelaaja on vaihtanut seuraa SM-Liigassa ennen kuin 90 ottelua tai 23 vuotta täyttyy, lasketaan kahdeksan (8) vuotta taaksepäin kussakin seurassa pelatusta viimeisestä vuodesta taaksepäin kunkin seuran osalta.

kausi 5 %
kausi 5 %
kausi 10 %
kausi 10 %
kausi 15 %
kausi 15 %
kausi 20 %
kausi 20 % (viimeisin)

Kasvattajakorvausosuus maksetaan pelaajasta vain kerran, sen kauden päätyttyä, jonka aikana pelaaja täyttää 23 vuotta.

Mikäli pelaaja tekee NHL-sopimuksen eikä siirry sopimuksen myötä Pohjois Amerikkaan vaan pelaa siitä huolimatta alle 23-vuotiaana Liigassa NHL sopimuksen aikana ja hänellä on alle 90 ottelua pelattuna, kuuluu hän normaalisti kasvattajakorvauksen piiriin riippumatta NHL-sopimuksesta.

Mikäli pelaaja palaa NHL-sopimuksen päätyttyä/irtisanottua alle 23-vuotiaana ja alle 90 ottelua pelanneena Liigaan, kuuluu hän kasvattajakorvauksen piiriin.
Mikäli pelaajasta on maksettu tai maksetaan NHL-korvaus, ei kasvattajakorvausta makseta näissä tapauksissa NHL-korvauksen saaneille seuroille, vaan ainoastaan kyseisen pelaajan näitä ennen mahdollisesti edustamille seuroille. Mikäli kasvattajakorvaus on jo maksettu aikaisemmin, huomioidaan NHL-korvauksen maksussa aiemmin maksetut kasvattajakorvaukset takautuvasti, ja aiemmin maksettu kasvattajakorvaus vähennetään maksettavasta NHL-korvauksesta. Mikäli NHL-korvaus on ehditty maksaa kokonaisuudessaan, on kasvattajakorvauksen saanut seura velvoitettu palauttamaan kasvattajakorvauksen korottoman pääoman sille seuralle, joka on kyseisestä pelaajasta kasvattajakorvausta maksanut. Mikäli korvauksen on maksanut SJL, palautetaan kasvattajakorvauksen koroton pääoma sille.

Tässä säännössä ei huomioida ns. drafting feetä NHL-korvauksena, vaan vasta varsinaista NHL-korvausta sopimukseen / NHL:ssä pelaamiseen liittyen.

Mikäli pelaaja siirtyy ulkomaille ennen kuin täyttää 23 vuotta tai täyttyy 90 ottelua, eikä palaa Suomeen ennen kuin täyttää 23 vuotta, lasketaan kasvattajakorvaus taulukon mukaan takautuvasti siitä kaudesta taaksepäin, kun pelaaja siirtyi ulkomaille.
Jos pelaaja on pelannut ulkomailla ja palannut Suomeen ja vasta sitten täyttyy joko 90 ottelua tai 23 vuotta, jaetaan kasvattajakorvaus kahdeksan viimeisen Suomessa pelatun kauden seuroille.

Jos pelaaja täyttää 23 vuotta pelatessaan Suomessa muussa sarjassa kuin CHL/SM-Liiga, lasketaan kasvattajakorvaus taulukon mukaan takautuvasti siitä kaudesta taaksepäin, kun pelaaja viimeksi pelasi CHL/SM-Liigassa.

2. Kasvattajakorvauksen maksu

Kausittain kauden päättymisen jälkeen SJL laskee kasvattajakorvauksen suuruuden seuroittain kaikkien niiden pelaajien osalta, jotka ovat päättyneen kauden aikana tai ennen uuden kauden alkua täyttäneet 23 vuotta. Laskelma tehdään seuraavan kauden syksyllä. SJL laskuttaa liigaa erittelyn mukaisesti ja jakaa taulukon mukaisesti kasvattajakorvaukset niitä saaville seuroille.

3. PELAAJAT JA TOIMIHENKILÖT

3.1. Pelaajien ja toimihenkilöiden pelipassit ja rekisteröinnit

SJL:n ja sen jäsenseuran järjestämässä toiminnassa mukana olevilla pelaajilla ja joukkueen toimihenkilöillä on oltava voimassa oleva pelipassi tai SJL:n määrittelemä rekisteröinti tehtynä. Pelaajan pelipassi tai rekisteröinti on voimassa, kun sitä koskeva maksu on oikein maksettu (tili ja viitenumero) ja tieto maksetusta pelipassista tai rekisteröinnistä on kirjautunut SJL:n sähköiseen edustusoikeusjärjestelmään.

Pelaajien ja toimihenkilöiden tietoja käytetään SJL:n rekisteriselosteen mukaisesti: http://www.finhockey.fi/index.php/info/tietosuoja.

Niillä toimihenkilöillä, jotka ottelutapahtumassa toimivat joukkueen pelaaja-aitiossa (valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat, lääkärit yms.) sekä joukkueen kokoonpanoluettelon allekirjoittavalla henkilöllä on oltava voimassa oleva SJL:n määrittelemä rekisteröinti tehtynä. Pelaaja-aitiossa olevien toimihenkilöiden tulee olla 15-vuotta täyttäneitä.

3.2. Vakuutus

Mestiksessä, Suomi-sarjassa sekä naisten, nuorten- ja juniorien sarjoissa pelaajalla pitää olla voimassa oleva kilpaurheilun kattava vakuutus (joko SJL:n neuvottelema jääkiekkoilijan vakuutus tai muu toiminnan kattava vakuutusturva). SJL edellyttää, että kaikki pelaajat kaikissa sarjoissa vastaavat omasta jääkiekon pelaamisen kattavasta vakuutusturvastaan.

3.3. Pelaajasopimukset/sitoumukset

1. Pelaajan velvollisuudet

Pelaaja on velvollinen noudattamaan seuran/joukkueen pelisääntöjä ja yhdessä sovittuja taloudellisia velvoitteita. Alle 18-vuotiaan kohdalla vastuu on pelaajan lisäksi myös huoltajalla. Velvollisuuksien hoitamattomuus voi johtaa seuran määräämiin kurinpitotoimiin ja saattaa estää pelaajan siirtymisen toiseen seuraan

2. Pelaaja-agentin käyttäminen

15-vuotias pelaaja saa käyttää rekisteröidyn pelaaja-agentin apua pelaajasopimusta tehdessä. Alle 15-vuotias ei saa tehdä toimeksiantoa, sitä koskevaa sopimusta eikä edes neuvotella sopimuksesta rekisteröidyn pelaaja-agentin kanssa.

3. Pelaajasopimus

Seura voi tehdä alle 15-vuotiaan pelaajan kanssa enintään yhden pelikauden mittaisen kirjallisen sopimuksen, jolla pelaaja sitoutuu joukkueeseen toimintakauden ajaksi.

4. EROTUOMARIT, OTTELUVALVOJAT JA TOIMITSIJAT

4.1. Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat

1. Viralliset erotuomarit

Virallisissa otteluissa voivat erotuomareina toimia vain SJL:n hyväksymät erotuomarit, joilla on voimassa oleva SJL:n erotuomarikortti sekä SJL:n pelipassi tai SJL:n määrittelemä rekisteröinti tehtynä. Pelipassi tai SJL:n määrittelemä rekisteröinti on pakollinen kaikille erotuomareille. Tuomarilla tulee olla toiminnan kattava vakuutusturva. Heidän toimikautensa kestää enintään yhden pelikauden kerrallaan.

Erotuomarikortin myöntäminen edellyttää, että henkilö on taidoiltaan ja ominaisuuksiltaan kykenevä toimimaan erotuomaritehtävissä. Henkilön tulee osallistua aktiivisesti toimintaan ja olla käytettävissä tehtäviin. Hänen tulee olla hoitanut koulutus- ja maksuvelvoitteet et-kerhoa/SJL:a kohtaan.

Lisäksi henkilö pystyy moitteettomaan yhteistyöhön eri sidosryhmien kanssa eikä toimillaan aiheuta haittaa, vahinkoa tai eripuraa erotuomaritoiminnalle ja pystyy moitteettomaan yhteistyöhön myös et-kerhon ja SJL:n kanssa. Hän sitoutuu erotuomarin eettisiin ohjeisiin ja on taustaltaan soveltuva ja moitteeton.

Päätöksen erotuomarikortin myöntämistä koskevassa asiassa tekee toimivaltansa puitteissa SJL:n erotuomarikouluttaja, jonka päätös voidaan saattaa SJL:n erotuomarivaliokunnan käsiteltäväksi. SJL:n erotuomarivaliokunnan päätös asiassa on lopullinen. SJL pidättää oikeuden suorittaa henkilön sopivuuden arviointi erotuomaritehtäviin myös kortin myöntämisen jälkeen.

2. Kansainvälinen erotuomaritoiminta

Ulkomaisten tuomareiden käyttöön SJL:n alaisissa otteluissa tarvitaan SJL:n lupa. Suomalaisen erotuomarin tulee anoa lupa liitolta ulkomailla tuomitsemiseen.

3. Seuratuomarit

Seuratuomari toimii tuomarina virallisissa sarjaotteluissa SJL:n määrittelemissä sarjoissa.
Pelaajan on käytävä seuratuomarikurssi viimeistään U15 iässä.

4. Viralliset toimitsijat

Valtakunnallisten sarjojen otteluiden virallisissa toimitsijatehtävissä voivat virallisina toimitsijoina toimia vain SJL:n hyväksymät toimitsijat, joilla on voimassa oleva SJL:n erotuomarikortti sekä voimassa oleva SJL:n pelipassi tai SJL:n määrittelemä rekisteröinti tehtynä. Toimitsijoilla tulee olla toiminnan kattava vakuutusturva. Heidän toimikautensa kestää enintään yhden pelikauden kerrallaan.

5. Otteluvalvojat

Otteluvalvojan oikeudet myöntää erotuomaripäällikkö tai Alueiden erotuomarikouluttajat. Otteluvalvojilla pitää olla voimassa oleva erotuomarikortti ja pelipassi tai SJL:n määrittelemä rekisteröinti tehtynä. Otteluvalvoja voi saattaa minkä tahansa tapauksen pelisääntöjen säännön 5 mukaiseen käsittelyyn.

6. Videomaalituomaritja videotukijärjestelmä

SJL voi erikseen päättää, missä sarjoissa ja/tai otteluissa käytetään videomaalituomareita tai videotukijärjestelmää.

4.2. Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen

Erotuomari- ja toimitsijatehtävien nimeämisestä päättää SJL. Erotuomarikortin hyväksytty suorittaminen antaa mahdollisuuden erotuomari- ja toimitsijatehtävien hoitamiseen, mutta nimeäminen erotuomari- ja toimitsijatehtäviin perustuu SJL:n erotuomariorganisaation suorittamaan harkintaan.

1. Maaottelut

SJL:n erotuomaripäällikkö vastaa erotuomareiden nimeämisestä kotimaassa pelattaviin U19 ja nuorempien sekä naisten ja tyttöjen maaotteluihin.

2. Valtakunnalliset sarjat

Mestiksen, Mestiksen karsinnan, Mestiksen joukkueiden harjoitusotteluiden, U20 SM-sarjan ja sen karsintojen, Suomi-sarjan ja sen karsintojen sekä Auroraliigan ja sen karsintojen erotuomarien nimeämisestä vastaa SJL:n erotuomaripäällikkö. Alueiden erotuomarikouluttajat vastaavat erotuomarien nimeämisestä miesten II divisioonan ja niiden karsintojen, U20 Mestiksen ja sen karsintojen, U18- ja U16 SM-sarjojen ja niiden karsintojen otteluihin. Erotuomareiden paikalliskouluttajat vastaavat yhdessä erotuomarikerhojen kanssa erotuomarien nimeämisestä muihin sarjoihin.

3. Kansainväliset ottelut

Kansainvälisiin harjoitusotteluihin, joissa toisena osapuolena on Mestiksen tai Suomi-sarjan joukkue, erotuomarit nimeää SJL:n erotuomaripäällikkö. Muihin kansainvälisiin seurajoukkueiden välisiin otteluihin nimetään erotuomarit järjestävän joukkueen tason mukaisesti.

4. Muut harjoitusottelut

Muihin harjoitusotteluihin nimeää erotuomarit paikallinen erotuomarikerho.

5. Viralliset toimitsijatehtävät

Virallisiin toimitsijatehtäviin nimeää toimitsijat SJTL:n paikallinen jäsenyhdistys, maaotteluihin nimeämisen vahvistaa SJL yhteistyössä SJTL:n paikallisen jäsenyhdistyksen kanssa.

4.3. Jääviys erotuomaritoiminnassa

Mestiksessä, Suomi-sarjassa, U20 SM-sarjassa tai U20 Mestiksessä pelaava pelaaja tai joukkueenjohtaja-, valmentaja- tai huoltajatehtävissä toimiva henkilö ei saa toimia erotuomarina samassa sarjassa, jossa pelaa tai toimii em. tehtävissä.

Erotuomarina ottelussa toimiva henkilö ei saa olla nimettynä samassa ottelussa mihinkään tehtävään pelaavissa joukkueissa.

4.4. Erotuomari- ja otteluvalvojan raportit

Sääntöjen vaatimat erotuomarien tai otteluvalvojien raportit on oltava sarjan kurinpitäjän käsiteltävänä ottelua seuraavana arkipäivänä. Mestiksessä, Auroraliigassa ja U20 SM-sarjassa erotuomarien raportit tulee olla toimitettu SJL:n määrittelemällä tavalla kurinpitäjälle seuraavana päivänä klo 10.00:een mennessä (myös viikonloppuisin).

4.5. Erotuomarikustannukset

SJL tai järjestävä seura SJL:n ja SJTL:n välisen sopimuksen mukaisesti maksaa sarjaotteluiden erotuomarikustannukset.

5. EDUSTUSOIKEUS

5.1. Edustusoikeus ja -velvollisuus

1. Maajoukkue

Maajoukkueeseen nimetty pelaaja on velvollinen noudattamaan kutsua, eikä hän saa ilman eri lupaa osallistua samaan aikaan pelattavaan muuhun otteluun. SJL noudattaa IIHF:n säännöstöä maajoukkue-edustuksiin liittyen.

2. Sarjaottelut

Pelaajan oikeutta osallistua SJL:n ja liigan järjestämään kilpailutoimintaan jossakin sarjaottelussa kutsutaan edustusoikeudeksi. Pelaajan edustusoikeus voi olla vain SJL:n jäsenseurassa. Edustusoikeus seuran eri joukkueissa on määritelty monissa eri sääntökohdissa näissä kilpailusäännöissä. Harrastekiekossa, Leijonaliigassa sekä tyttöjen sarjoissa (poislukien N20-N16 -tyttöjen SM-turnaukset) ei edustusoikeutta ko. seurassa tarvita. Harjoitusotteluissa tai niihin vastaavissa seurojen omissa tapahtumissa ei edustusoikeutta tarvita eikä niissä pelaaminen vaikuta pelaajan edustuskelpoisuuteen sarjaotteluissa.

Mikäli pelaaja on syntynyt ulkomailla tai on ulkomaan kansalainen tai kaksoiskansalainen, on hänestä tehtävä ulkomaan siirto Suomeen saadakseen edustusoikeuden Suomen sarjoihin ulkomaan siirtoja koskevien sääntöjen mukaisesti. Tämä koskee kaikkia pelaajia riippumatta siitä, vaaditaanko ko. sarjassa / iässä edustusoikeus johonkin suomalaiseen jäsenseuraan.

Pelaajan on erotuomarin niin pyytäessä todistettava henkilöllisyytensä. Mikäli pelaaja ei suostu todistamaan henkilöllisyyttään, on erotuomarilla oikeus poistaa kyseinen pelaaja ottelusta, ja erotuomari tekee raportin asiasta kyseisen sarjan järjestäjälle.

Pelaajan edustusoikeus alkaa siinä jäsenseurassa, jossa pelaaja ensimmäisen kerran rekisteröidään leijonaliigajoukkueen tai vanhempien ikäluokkien sarjakokoonpanoon, tai johon hänelle ostetaan ensimmäinen pelipassi.

SJL voi evätä edustusoikeuden pelaajalta, joka on jättänyt velvoitteensa suorittamatta edellistä joukkuettaan kohtaan.
Pelaajan on suoritettava seuratuomarikurssi viimeistään U15 iässä.

Miesten Mestiksessä, Suomi-sarjassa ja U20 SM-sarjassa sekä Auroraliigassa pelaajien on suoritettava Suomen Urheilun ja Eettisen Keskuksen (SUEK) Puhtaasti Paras- ja Reilusti Paras -verkkokurssit hyväksytysti saadakseen edustusoikeuden näihin sarjoihin.

3. Harjoitusottelut

Pelaaja voi osallistua toisen seuran harjoitusotteluihin vain oman seuransa luvalla.

4. Muut yhteisöt

Pelaaja saa seuransa luvalla osallistua eri oppilaitosten ja muiden yhteisöjen otteluihin.

Pelatessaan eri yhteisöjen joukkueissa kuuluu pelaaja SJL:n kurinpitovallan piiriin, jos erotuomarina toimii virallinen erotuomari.

5.2. Ikärajat

Ikärajat pelikaudella 2026–2027 ovat syntymävuoden mukaan seuraavat:

U20 2007
U19 2008
U18 2009
U17 2010
U16 2011
U15 2012
U14 2013
U13 2014
U12 2015
U11 2016
U10 2017
U9 2018

5.3. Seurayhteisö

Seurayhteisön muodostaa edustus- ja junioriseura, joiden toiminta on eriytetty. Seurayhteisössä voi olla rinnakkaisjoukkueet eri ikäluokissa tai aikuisissa, sekä naisten ja tyttöjen sarjoissa. Tällöin junioriseuran pelaajat voivat edustaa seurayhteisössä myös yhtä aikuisten joukkuetta kohti, vaikka edustusoikeus on junioriseurassa. Seurayhteisön tunnusmerkki on pelaaminen samalla tai samansuuntaisella nimellä, josta selviää yhteys yhteisöön.

Kaksi tai useampi eri seuraa, jotka muodostavat yhteisen seuran (rekisteröity yhdistys) esim. vanhempiin ikäluokkiin, muodostavat seurayhteisön. Tällöin siihen seurayhteisöön kuuluvat myös kaikkien seurojen junioriseurat sekä edustusseurat. Edellytyksenä on, että niissä ikäluokissa, joissa on yhteinen seura, kaikki joukkueet pelaavat sen seuran alaisuudessa.

5.4. Pelaaminen eri joukkueissa

Pelaaminen eri joukkueissa tarkoittaa kaikkia tilanteita, joissa pelaaja vaihtaa joukkuetta, oli sitten kyseessä siirtyminen saman seuran/seurayhteisön joukkueiden välillä, tai pelaajan siirtyminen toiseen seuraan lainasiirrolla, yhteistyöseurasopimuksen puitteissa tai seurasiirrolla.
Pelaajan katsotaan siirtyvän siitä joukkueesta, jossa on viimeksi ollut kokoonpanossa ja siihen joukkueeseen, jonka kokoonpanoon hänet ensiksi merkitään siirtolajista huolimatta. Joukkue puolestaan on sen sarjan joukkue, jossa joukkueen seuraava ottelu pelataan.

Pelaajan tulee pääasiassa pelata siinä joukkueessa, jonka kokoonpanoon kuuluu kauden alussa. Kenttäpelaajan (ei maalivahtien) on pelattava kauden ensimmäinen sarjaottelu omassa seurassaan ennen mahdollisia lyhytaikaisia lainasiirtoja. Seurasiirtojen aikarajojen ulkopuolella lyhytaikaisia lainasiirtoja voi tehdä vain kaksi peräkkäin, jonka jälkeen on edustettava omaa seuraa ennen uuden lyhytaikaisen lainasiirron tekemistä.

Pelaaja voi seuran päätöksellä pelata myös oman seuransa toisessa joukkueessa tai toisen seuran joukkueessa. Joukkueen vaihdolla ei saa tavoitella kilpailullista etua. Peluuttavan seuran on tällainen peluutusratkaisu SJL:n erikseen pyytäessä perusteltava ja osoitettava, että siirrolla ei ole tavoiteltu kilpailuetua.

Kilpailullinen etu tarkoittaa sellaisen olosuhteen luomista, joka asettaa pelaajaa peluuttavan seuran epäoikeudenmukaiseen ja suotuisaan pelilliseen asemaan vastustajiin nähden. Kilpailuetua voidaan arvioida esimerkiksi joukkuetta vaihtaneen pelaajan ennen vaihtoa tekemien tehopisteiden valossa sekä huomioimalla pelaajan ennen joukkueen vaihtoa pelaama sarjataso. Kilpailuedun arvioinnissa ei kuitenkaan käytetä arviointikriteerinä pelaajan onnistumista yksittäisessä tarkastelun alaisessa ottelussa. Kilpailuedun suhteen kiinnitetään huomiota lisäksi siihen, mihin sarjatasoon joukkueen vaihdon kohteena oleva seuran peliryhmä on ilmoitettu kauden aluksi ja se, että kaikilla sarjatasoa alkuperin pelaavilla peliryhmillä ei ole samoja mahdollisuuksia ottelukohtaisiin joukkueen vaihtoihin.

Pelaajaa peluuttava seura on aina vastuussa pelaajan vaihtamisesta oikealle tasolle ja väärän kilpailuedun mahdollisesti aiheuttamasta sanktiosta. Seura on vastuussa siitä, että sarjatasolle ilmoittautuessa sillä on tarvittava määrä pelaajia sarjatason läpivientiin ilman kilpailuetua tuottavia joukkueen vaihtoja.
Kilpailuetua arvioitaessa huomioidaan lisäksi se, missä vaiheessa sarjakautta joukkueen vaihto tehdään. Mikäli joukkueen vaihtoja tehdään lähellä pudotuspeli- tai karsintavaihetta, on lähtökohtana tulkinta, että joukkueen vaihto on tehty kilpailuedun saamiseksi.

Kilpailuetua tutkittaessa ja mahdollisia kurinpitoseuraamuksia harkittaessa edellytys on, että pelaaja on muutoin siirtynyt joukkueiden välillä kilpailusääntöjen mukaisesti. Jos pelaaja on siirtyessään joukkueiden välillä rikkonut jotain muuta kilpailusääntöjen kohtaa, ei sitä tapausta käsitellä kilpailuedun tavoittelun näkökulmasta vaan ko. sääntökohdan rikkomisena.
Kilpailuetua ei kuitenkaan synny seuran peluuttaessa oikean ikäisiä oman seuransa pelaajia riippumatta pelaajan aikaisemmin pelaamasta sarjatasosta seuraavilla tasoilla: SM-taso, Mestistaso, U14-U15 ikäluokkien ylin sarjataso, miesten tasot II div ylöspäin sekä Auroraliiga ja Naisten Mestis. Kilpailuetua ei myöskään synny rinnakkaisjoukkueiden välillä siirtyvien ennalta määrättyjen pelaajien liikkuessa joukkueiden välillä, eikä seuran ykkösjoukkueen pelatessa minkä tahansa tason ristiinkarsinnoissa tai kevään karsinnoissa tai pudotuspeleissä/lopputurnauksissa mihin aikaan kaudesta tahansa. Kilpailuetua ei myöskään synny III-V divisioonissa seuran käyttäessä oman seuransa U20 Suomi-sarjajoukkueen pelaajia.

Kilpailuedun rikkomisesta voi seurata kurinpitosääntöjen mukaisia rangaistuksia. Jääkiekkoliitto voi omalla päätöksellään tutkia minkä tahansa joukkueen peluuttamisen ja harkintansa mukaan saattaa tällaisen peluuttamisen kurinpitoelimen tietoon.

Mahdollisten kurinpitorangaistusten lisäksi tai sijaan Alueen kilpailuvaliokunnan tai SJL:n kurinpitovaliokunnan esityksestä SJL:n kilpailuvaliokunta voi rajoittaa pelaajien liikkumista saman seuran joukkueiden välillä harkintansa mukaan, jos pelaajien siirtymiseen eri joukkueiden välillä ei esitetä perusteltua syytä.

Aikuisten (miehet ja naiset) kenttäpelaajan siirtyessä toiseen aikuisten joukkueeseen saman seuran/seurayhteisön sisällä on joukkueen, johon siirtyi, pelattava siirtymisen jälkeiset kaksi (2) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin kenttäpelaaja voi pelata toisessa joukkueessa. Kenttäpelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Kenttäpelaajan siirtyessä ylemmän sarjan joukkueeseen, voi ylemmän sarjan joukkueesta siirtyä takaisin alemman sarjan joukkueeseen ilman kahden (2) ottelun pelaamista.

Aikuisten Suomi-sarjan ja II-divisioonan ja nuorten U20/U18/U16 Suomi-sarja tason tai alemman tason välillä sekä nuorten U20-U14 ikäluokkien välillä kenttäpelaajan siirtyessä saman seura/seurayhteisön sisällä, on joukkueen, johon siirtyi, pelattava siirtymisen jälkeiset kaksi (2) seuraavaa sarjaottelua ennen kuin kenttäpelaaja voi pelata toisessa joukkueessa. Kenttäpelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Kenttäpelaajan siirtyessä vanhemman ikäluokan joukkueeseen, voi vanhemman ikäluokan joukkueesta siirtyä takaisin nuoremman ikäluokan joukkueeseen ilman kahden (2) ottelun pelaamista. Kenttäpelaajan siirtyessä U14 ja U15 ikäluokkien välillä, on sääntö voimassa vain, kun pelaaja siirtyy U15 ikäluokan ylimmältä sarjatasolta U14 ikäluokkaan.
Tämä sääntö ei ole voimassa seuran ikäluokan ykkösjoukkueen pelatessa pudotuspelejä tai kevään karsintoja, joissa määräytyy seuraavan kauden sarjapaikka.

Kenttäpelaajan siirtyessä toiseen seuraan saman ikäluokan joukkueiden välillä tai ikäluokkien välillä vapaalla seurasiirrolla, rajoitetulla edustusoikeuden siirrolla tai yhteistyöseurasopimussiirrolla, voi kenttäpelaaja siirtyä takaisin edelliseen seuraansa ilman kahden (2) ottelun pelaamista.

Samana päivänä ei voi siirtyä toiseen joukkueeseen vaan vasta joukkueen peliä seuraavana päivänä.

Kenttäpelaajan siirtyessä toiseen seuraan saman ikäluokan joukkueiden välillä tai ikäluokkien välillä lyhytaikaisella lainasiirrolla (7 vrk), kenttäpelaajan on pelattava tässä joukkueessa kaksi (2) ottelua ennen kuin häntä voidaan edelleen siirtää toiseen joukkueeseen millään tavalla. Kenttäpelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Samana päivänä ei voi siirtyä toiseen joukkueeseen vaan vasta joukkueen toista peliä seuraavana päivänä.
Kenttäpelaaja voi olla lainattuna yhden ottelun ajan ja voi heti yhden ottelun jälkeisenä päivänä palata takaisin edelliseen joukkueeseensa, mutta tällöin kenttäpelaajan on pelattava tässä joukkueessa kaksi (2) ottelua ennen kuin häntä voidaan edelleen siirtää toiseen joukkueeseen millään tavalla. Kenttäpelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Samana päivänä ei voi siirtyä toiseen joukkueeseen vaan vasta joukkueen toista peliä seuraavana päivänä.

Suomessa pelaavan ulkomaisen joukkueen pelaajien liikkumista eri joukkueissa määritellään pelkästään Suomen sarjoissa pelaamisen osalta. Ulkomaisen joukkueen pelaajan ulkomailla pelaamat muut ottelut eivät kuulu näiden sääntöjen piiriin eivätkä aiheuta pelaajan edustuskelvottomuutta minkään säännön nojalla. Jos ulkomaisella seuralla on useampi joukkue Suomen sarjoissa, on niiden joukkueiden välillä Suomessa pelattaessa noudatettava näitä sääntöjä.

Ulkomaisen joukkueen tulee noudattaa kaikkia pelaajien ikää koskevia sääntöjä.

1. Maalivahtien pelaaminen eri joukkueissa

Maalivahdit voivat pelata oman ikäluokan joukkueissa, ikäistään vanhemmissa ja yli-ikäisinä vuotta nuoremmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä toisessa joukkueessa/ikäluokassa), huomioiden kilpailusäännöissä erikseen asetetut rajoitukset. Kaksi tai useamman vuoden yli-ikäisen maalivahdin peluuttaminen sarjoissa, joissa on ns. ikärajattomat kokoonpanot, pitää hyväksyttää aina alueen kilpailuvaliokunnalla.

Nais- ja tyttömaalivahtien pelaamista ei ole rajoitettu iästä riippumatta.
Maalivahtina pelaamiseen ei vaikuta kenttäpelaajana pelatut ottelut eikä päinvastoin.

Koko ottelun vaihdossa ollutta maalivahtia ei katsota pelanneeksi ottelussa tätä sääntöä tulkittaessa.

Yli-ikäisiksi maalivahdeiksi lasketaan U18 ja nuoremmissa ikäluokissa kaikki edellisinä vuosina syntyneet maalivahdit. Yli-ikäisenä pelaavaa maalivahtia ei lasketa yli-ikäisten pelaajien kiintiöön missään ikäluokassa.

1.1. Pelaaminen aikuisten joukkueissa

Miesten sarjoissa maalivahti voi siirtyä toiseen joukkueeseen 15.2. saakka vapaasti. Ensimmäinen ottelu 15.2. jälkeen määrittää loppukauden joukkueen. Tämän jälkeen siirtyminen on kielletty. Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia juniorisarjoissa pelaavia maalivahteja. Seurayhteisön sisäinen yhteistyösopimus on oltava olemassa edustusseuran ja junioriseuran välillä.

Naisten sarjoissa liikkumista eri joukkueissa ei ole rajoitettu 15.2. saakka. Naisten sarjoissa maalivahti voi siirtyä 16.2. alkaen vain ylemmän tai saman sarjatason joukkueeseen.

1.2. Pelaaminen U20, U18 tai U16 ikäluokassa

Maalivahdin pelatessa minkä tahansa seuran ykkösjoukkueessa SM-tasolla, ei hän voi sen jälkeen edustaa nuoremmissa ikäluokissa muita kuin seuran ykkösjoukkueita.

Maalivahti, joka on pelannut U16/U18/U20 ikäluokassa seuran ykkösjoukkueessa, saa pelata muussa kuin ykkösjoukkueessa kevään U18/U20 ikäluokan karsintasarjoissa vain, jos on pelannut 2.1. jälkeen pelaamistaan otteluista yli 50 % karsintaan osallistuvassa joukkueessa.

Maalivahti, joka on pelannut U16/U18/U20 ikäluokassa seuran kakkosjoukkueessa, saa pelata muussa kuin ykkös- tai kakkosjoukkueessa kevään U18/U20 ikäluokan karsintasarjoissa vain, jos on pelannut 2.1. jälkeen pelaamistaan otteluista yli 50 % karsintaan osallistuvassa joukkueessa.

Maalivahti, joka on pelannut U16/U18/U20 ikäluokassa seuran kolmosjoukkueessa, saa pelata muussa kuin ykkös- kakkos- tai kolmosjoukkueessa kevään U18/U20 ikäluokan karsintasarjoissa vain, jos on pelannut 2.1. jälkeen pelaamistaan otteluista yli 50 % karsintaan osallistuvassa joukkueessa.

Pudotuspeleissä voi edustaa vain yhtä joukkuetta / ikäluokka.

U18 SM-sarjan pudotuspeleihin saa osallistua U18-ikäinen maalivahti, joka on Liigan – Mestiksen – U20 SM-sarjan erityissääntöjen perusteella edustanut Mestisseuraa 15.2. jälkeen ja omaa siirto-oikeuden liigaseuran seurayhteisöön.

1.2.1. Maalivahdit U20 ikäluokassa

U20 SM-sarjassa ja U20 Mestiksessä toinen maalivahdeista saa olla syntynyt 2005-2006.

U20 Suomi-sarjassa tai alemmalla tasolla pelaava 2004-syntynyt maalivahti ei voi samanaikaisesti pelata miesten joukkueessa. Jos maalivahti siirtyy pelaamaan yhdenkin miesten joukkueen ottelun, ei hän enää voi pelata U20 Suomi-sarjatason tai alemman tason joukkueessa saman kauden aikana.

1.2.2. Yli-ikäiset maalivahdit U18 ikäluokassa

Liigassa tai Mestiksessä pelanneet yli-ikäiset maalivahdit (s. 2008) eivät voi osallistua U18 ikäluokan otteluihin.

1.2.3. Maalivahdit U13 ja nuoremmissa

Jos joukkueella on U13 ja nuorempien otteluissa pöytäkirjassa vain yksi maalivahti ja hän loukkaantuu tai sairastuu, voi joukkue lainata kesken ottelun maalivahdin joko oman seuran toisesta joukkueesta tai toisesta seurasta seuraavin edellytyksin:

lainattava maalivahti ei ole samanaikaisesti ollut toisen joukkueen ottelun pöytäkirjassa
toisesta seurasta lainattavasta maalivahdista pitää tehdä lyhytaikainen lainasiirto
lainattava maalivahti lisätään ottelun pöytäkirjaan erotuomarin suostumuksella

2. Kenttäpelaajien pelaaminen eri joukkueissa

Kenttäpelaaja voi pelata oman ikäluokan joukkueissa tai ikäistään vanhemmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä) huomioiden kilpailusäännöissä erikseen asetetut rajoitukset.
Kenttäpelaajana pelaamiseen ei vaikuta maalivahtina pelatut ottelut eikä päinvastoin.

Yksittäisten nais- ja tyttöpelaajien pelaamista miesten/poikien sarjoissa ei ole rajoitettu iästä riippumatta. Juniorisarjoissa (U18 ja nuoremmat) pelaavissa joukkueissa voi olla enintään 5 kpl U19 ikäistä tai vanhempaa naista kokoonpanossa joukkuetta kohti.

Yli-ikäisenä pelaaminen on aina poikkeustilanne ja siihen pitää olla perustellut syyt.

Yli-ikäisiksi kenttäpelaajiksi lasketaan kaikki edellisinä vuosina syntyneet.

U20 ikäluokassa pelaavat 2006 tai aiemmin syntyneet eivät ole yli-ikäisiä näitä sääntöjä tulkittaessa.

Yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja ei saa edustaa samanaikaisesti toista juniorijoukkuetta pois lukien näissä säännöissä mainitut poikkeukset.

Yhden vuoden yli-ikäisenä kauden aloittava kenttäpelaaja saa samanaikaisesti edustaa seuransa/seurayhteisönsä aikuisten joukkuetta, jos seurassa ei ole oman ikäisten tai vanhempien nuorten sarjojen joukkuetta ja ottaen huomioon muut mahdolliset pelaajan siirtymiseen liittyvät säännöt.
Yhden vuoden yli-ikäisenä kauden aloittava kenttäpelaaja saa samanaikaisesti edustaa toisen seuran aikuisten joukkuetta, jos omassa seurassa ja seurassa johon siirtyy ei ole oman ikäisten tai vanhempien nuorten sarjojen joukkuetta ja ottaen huomioon muut mahdolliset pelaajan siirtymiseen liittyvät säännöt.
Mikäli yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja vaihtaa seuraa, on hänen pelattava yli-ikäisenä myös uudessa seurassaan. Mikäli seuran vaihto ajoittuu syyskaudelle, voi hän näiden sääntöjen puitteissa vaihtaa uudessa seurassa joukkuetta / ikäluokkaa 23.12.-2.1. välisenä aikana.
Mikäli pelaajan joukkue luopuu kesken sarjakauden sarjapaikastaan, ovat ko. joukkueen kenttäpelaajat vapaita siirtymään kilpailusääntöjen mukaisesti mihin tahansa joukkueeseen riippumatta siitä, ovatko olleet yli-ikäisiä tai pelanneet omassa ikäluokassaan.

2.1. Pelaaminen aikuisten joukkueissa

Miesten ja naisten sarjoissa kenttäpelaaja voi siirtyä toiseen joukkueeseen 15.2. saakka. Ensimmäinen ottelu 15.2. jälkeen määrittää loppukauden joukkueen. Tämän jälkeen siirtyminen on kielletty. Aikuisten joukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia juniorisarjoissa pelaavia kenttäpelaajia huomioiden muut mahdolliset säännöt. Juniorijoukkueesta voi puolestaan siirtyä vain yhteen aikuisten joukkueeseen seuran valinnan mukaan kauden aikana. Naispuolinen kenttäpelaaja, joka on pelannut kauden aikana poikien juniorisarjoissa, voi edustaa vain yhtä aikuisten joukkuetta. Seurayhteisön sisäinen yhteistyösopimus on oltava olemassa edustusseuran ja junioriseuran välillä.

Miesten Suomi-sarjassa ja alemmilla sarjatasoilla kenttäpelaaja voi pelata yhtäaikaisesti kahdella sarjatasolla. Mikäli kenttäpelaaja siirtyy kolmannelle sarjatasolle, voi hän pelata kauden loppuun sillä tasolla eikä paluuoikeutta ole.

Miesten ja naisten sarjoissa pudotuspeleissä saavat pelata ne kenttäpelaajat, jotka ovat edustaneet pudotuspeleissä pelaavaa joukkuetta vähintään yhden ottelun ajan runkosarjassa.

2.2. Pelaaminen U20, U18 ja U16 ikäluokassa

2.2.1. Pelaaminen joukkueiden välillä

Jos kenttäpelaaja siirtyy vanhempaan ikäluokkaan, voi hän palata takaisin aiempaan ikäluokkaan vain samaan joukkueeseen, josta siirtyi. Täten kenttäpelaaja ei voi siirtymällä vanhempaan ikäluokkaan saada oikeutta siirtyä samassa ikäluokassa rinnakkais-joukkueiden välillä.

Kenttäpelaajan pelatessa minkä tahansa seuran ykkösjoukkueessa SM- tai Mestistasolla, ei hän voi sen jälkeen edustaa nuoremmissa ikäluokissa muita kuin seuran ykkösjoukkueita.

Kenttäpelaaja, joka on pelannut toisessa seurassa Liigaa, Mestistä tai U20 SM-sarjaa, voi pelata U20 SM-karsintasarjassa vain, jos on pelannut omista pelaamistaan otteluista yli 50 % karsintaan osallistuvassa joukkueessa.

Seuran ikäluokan ykkösjoukkueessa saavat pudotuspeleissä ja kevään karsinnoissa pelata kaikki ikänsä puolesta edustuskelpoiset kenttäpelaajat, jotka eivät ole edustaneet samassa ikäluokassa seuran toista joukkuetta pudotuspeleissä tai kevään karsinnoissa. Tämä ei koske yli-ikäisiä pelaajia, jotka pelaavat muussa joukkueessa. Yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja ei voi vaihtaa ikäluokkaa tai joukkuetta 1.1. jälkeen.

Seuran ikäluokan ykkösjoukkueessa saavat kauden aikaisissa ristiinkarsinnoissa pelata kaikki ikänsä puolesta edustuskelpoiset kenttäpelaajat ottaen huomioon muut saman ikäluokan pelaajien liikkumista koskevat säännöt.

Mikäli seuralla on kaksi tai useampi joukkuetta samassa ikäluokassa U20/U18/U16 ikäluokissa:

Seuran on ilmoittautumisen yhteydessä ilmoitettava liittoon mikä joukkue on tämän säännön tarkoittama ykkösjoukkue, kakkosjoukkue jne, mikäli seuralla on samalla sarjatasolla useampi joukkue. Eri tasoilla pelaavien osalta ylimmän tason joukkue on automaattisesti ykkösjoukkue, seuraavan tason kakkosjoukkue jne.
Pudotuspeleissä ja kevään karsinnoissa kenttäpelaaja voi edustaa vain yhtä joukkuetta samassa ikäluokassa.
Kenttäpelaaja, joka on pelannut U16/U18/U20 ikäluokassa seuran ykkösjoukkueessa, saa pelata muussa kuin ykkösjoukkueessa kevään U18/U20 ikäluokan karsintasarjoissa vain, jos on pelannut omista pelaamistaan otteluista 2.1. jälkeen pelaamistaan otteluista yli 50 % karsintaan osallistuvassa joukkueessa. Tämä sääntö on voimassa pelaajan vaihtaessa joukkuetta saman ikäluokan tai eri ikäluokkien välillä.
Kenttäpelaaja, joka on pelannut U16/U18/U20 ikäluokassa seuran kakkosjoukkueessa, saa pelata muussa kuin ykkös- tai kakkosjoukkueessa kevään U18/U20 ikäluokan karsintasarjoissa vain, jos on pelannut omista pelaamistaan otteluista 2.1. jälkeen pelaamistaan otteluista yli 50 % karsintaan osallistuvassa joukkueessa. Tämä sääntö on voimassa pelaajan vaihtaessa joukkuetta saman ikäluokan tai eri ikäluokkien välillä.
Kenttäpelaaja, joka on pelannut U16/U18/U20 ikäluokassa seuran kolmosjoukkueessa, saa pelata muussa kuin ykkös- kakkos- tai kolmosjoukkueessa kevään U18/U20 ikäluokan karsintasarjoissa vain, jos on pelannut omista pelaamistaan otteluista 2.1. jälkeen pelaamistaan otteluista yli 50 % karsintaan osallistuvassa joukkueessa. Tämä sääntö on voimassa pelaajan vaihtaessa joukkuetta saman ikäluokan tai eri ikäluokkien välillä.
Kenttäpelaaja voi siirtyä saman ikäluokan joukkueiden välillä saman tai alemman tason joukkueeseen vain, jos hänet on nimetty (4 kpl / joukkue / kahden joukkueen välinen siirtyminen) siirtyvien pelaajien listalle. Syksyn osalta nimeäminen tehdään 31.8. mennessä, kevään osalta 2.1. mennessä. Määräajan jälkeen ei mitään muutoksia/lisäyksiä hyväksytä millään syyllä. Nimetyt pelaajat hyväksyy ko. alueen kilpailuvaliokunta. Pelaajia ei koske kahden (2) ottelun siirtymissääntö.
Kenttäpelaajat voivat siirtyä ylemmän tason joukkueeseen, mutta eivät voi siirtyä takaisin alemman tason joukkueeseen, mikäli heitä ei ole ilmoitettu siirtyvien pelaajien listalle. Listalle merkityt pelaajat eivät voi siirtyä muihin joukkueisiin, paitsi jos pelaaja vaihtaa seuraa vapaalla seurasiirrolla. Syyskauden osalta kenttäpelaajan on pelattava ensimmäinen sarjaottelunsa joukkueessa, jonka pelaajaksi hänet on nimetty.
Samojen joukkueiden välisellä listalla jatkavat pelaajat voivat jatkaa pelaamistaan kummassakin joukkueessa seuran valinnan mukaan. Mikäli joku pelaaja jää listalta pois, jatkaa hän pelaamistaan siinä joukkueessa, jossa pelasi viimeisen sarjaottelunsa ennen vuodenvaihdetta. Mikäli listalle tulee uusi pelaaja, on hänet merkittävä sen joukkueen pelaajaksi, jossa pelasi viimeisen sarjaottelunsa ennen vuodenvaihdetta. Pelaajan ei tarvitse vuodenvaihteen jälkeen pelata ensimmäistä ottelua ko. joukkueessa sillä hän on jo kirjautunut syksyllä ko. joukkueen pelaajaksi. Jos seuraan tulee uusi pelaaja, joka ei ole pelannut ko. seurassa syyskauden aikana ja hänet halutaan laittaa listalle, on hänen pelattava ensimmäinen sarjaottelu vuodenvaihteen jälkeen siinä joukkueessa, jonka listalle hänet laitetaan.
Listalle merkityt pelaajat voivat siirtyä merkittyjen kahden joukkueen välillä sarjatasosta riippumatta.

Suomi-sarja tason ja alempien tasojen tason lopputurnauksiin ja pudotuspeleihin osallistuvassa seuran ikäluokan ykkösjoukkueessa voivat osallistua kaikki ikänsä puolesta edustuskelpoiset kenttäpelaajat. Muissa kuin ykkösjoukkueissa voivat osallistua ne kenttäpelaajat, jotka ovat pelanneet 2.1. jälkeen pelaamistaan sarjaotteluista yli 50% ko. joukkueessa.

2.2.2. Yli-ikäisenä (U18 ja U16) sekä muun ikäisenä (U20) pelaaminen SM ja Mestis-tasolla

Yli-ikäisenä pelaaminen on aina poikkeustilanne ja siihen pitää olla perustellut syyt.

Yli-ikäisiksi kenttäpelaajiksi lasketaan kaikki edellisinä vuosina syntyneet.

Yli-ikäisenä pelaajana pelaava kenttäpelaaja ei saa edustaa samanaikaisesti toista juniorijoukkuetta pois lukien näissä säännöissä mainitut poikkeukset.

Yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja saa samanaikaisesti edustaa seuransa/seurayhteisönsä aikuisten joukkuetta, ellei seurassa ole oman ikäisten tai vanhempien nuorten sarjojen joukkuetta ja ottaen huomioon muut mahdolliset pelaajan siirtymiseen liittyvät säännöt.

Nais- ja tyttöpelaajien pelaamista ei ole rajoitettu iästä riippumatta.

U20 SM-sarjassa ja U20 Mestiksessä saa käyttää muun ikäisiä kenttäpelaajia ottelua kohti seuraavasti:

Kenttäpelaajista enintään kahdeksan (8) voi olla muun ikäisiä (2005 tai 2006 syntyneitä) siten että enintään neljä (4) voi olla 2005 syntynyttä kenttäpelaajaa.

U18/U16 SM ja U18/U16 Mestis tasoilla edellisenä vuonna syntyneitä yli-ikäisiä kenttäpelaajia saa joukkueessa pelata enintään kaksi (2) kpl syyskauden aikana ja kaksi (2) kpl kevätkauden aikana.

Yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja saa pelata vain yhdessä nuorten joukkueessa.

23.12-1.1 välisenä aikana seura voi tehdä seuraavat muutokset kenttäpelaajan yli-ikäisyyteen:

Yli-ikäisenä kauden aloittanut pelaaja voi vaihtaa oman tai vanhemman ikäluokan joukkueisiin.
Oman ikäisissä tai vanhemmissa kauden aloittanut pelaaja voi siirtyä yli-ikäiseksi.
Yhden vuoden yli-ikäinen voi siirtyä useamman vuoden yli-ikäiseksi niissä sarjoissa, joissa sen ikäisten pelaaminen on sallittu.

Muutosta ei ilmoiteta, vaan pelaajan ensimmäinen ottelu 1.1. jälkeen määrittää pelaajan yli-ikäisyyden kevätkaudelle.
Kevään U18 Mestiskarsintaan osallistuvissa Suomi-sarjasta tulevissa joukkueissa saa karsinnassa pelata vain kaksi (2) edellisenä vuonna syntynyttä yli-ikäistä kenttäpelaajaa.
Miesten Liigassa tai Mestiksessä pelanneet yli-ikäiset (s. 2008) eivät voi osallistua U18 SM-sarjan pudotuspeleihin.

2.2.3. Ala- ja yli-ikäisenä (U18 ja U16) sekä muun ikäisenä (U20) pelaaminen Suomi-sarjatasolla ja sitä alemmilla tasoilla

U20 Muun ikäiset Suomi-sarja ja alemmat tasot
U20 Suomi-sarjassa ja sitä alemmilla tasoilla saa pelata kaikki 2004 syntyneet ja nuoremmat pelaajat. 2004-syntynyt kenttäpelaaja ei voi samanaikaisesti pelata miesten joukkueessa. Jos kenttäpelaaja siirtyy pelaamaan yhdenkin miesten joukkueen ottelun, ei hän enää voi pelata U20 Suomi-sarjatason joukkueessa saman kauden aikana.

U18 / U16 Yli-ikäiset Suomi-sarja ja alemmat tasot
U18 Suomi-sarjan karsintasarjassa saavat pelata vain ne yli-ikäiset kenttäpelaajat, jotka ovat pelanneet ko. karsintaan osallistuvassa joukkueessa yli 50 % 2.1. jälkeen pelaamistaan otteluista.

U18 Suomi-sarjan alkusarjassa ja Suomi-sarjassa pelaava joukkue, jolla on enemmän kuin U18 Mestiksen ikärajasäännön mukaiset 2 edellisenä vuonna syntynyttä kenttä-pelaajaa pelannut Suomi-sarjan alkusarjassa ja/tai varsinaisessa Suomi-sarjassa, ei voi nousta Mestikseen kauden aikana eikä osallistua Mestiksen karsintoihin.

U18 ja U16 Suomi-sarjaan ja sitä alemmille tasoille hakeutuvan joukkueen kokoonpanossa voi tarvittaessa olla ko. ikäluokkaa aiemmin syntyneitä pelaajia valmennusvastaavan harkinnan mukaan. Mikäli yhden vuoden yli-ikäisiä kenttäpelaajia on 5 tai enemmän, tai joukkueessa on yksikin kaksi vuotta tai useamman vuoden yli-ikäinen kenttäpelaaja, tulee joukkueen kokoonpano toimittaa alueen kilpailuvaliokunnalle 31.8. mennessä.

Yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja saa pelata vain yhdessä nuorten joukkueessa.

23.12-1.1 välisenä aikana seura voi tehdä seuraavat muutokset kenttäpelaajan yli-ikäisyyteen:

Yli-ikäisenä kauden aloittanut pelaaja voi vaihtaa oman tai vanhemman ikäluokan joukkueisiin.
Oman ikäisissä tai vanhemmissa kauden aloittanut pelaaja voi siirtyä yli-ikäiseksi.
Yhden vuoden yli-ikäinen voi siirtyä useamman vuoden yli-ikäiseksi niissä sarjoissa, joissa sen ikäisten pelaaminen on sallittu.
Yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja voi vaihtaa joukkuetta samassa ikäluokassa toiseen joukkueeseen yhden kerran (ei kuitenkaan SM tai Mestistasolle).

Muutosta ei ilmoiteta, vaan pelaajan ensimmäinen ottelu 1.1. jälkeen määrittää pelaajan yli-ikäisyyden kevätkaudelle.

2.2.4. Alaikäisenä pelaaminen U16 SM ja Mestistasolla

U16 SM-sarjatasolle ja Mestistasolle osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään seitsemän (7) nuorempien ikäluokkien kenttäpelaajaa ottelua kohti.

2.3. Pelaaminen U13/U14/15 ylimmällä sarjatasolla (U13-U14 ikäluokassa voimassa vain alueilla, joilla enemmän kuin yksi sarjataso ikäluokassa)

Kenttäpelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa yhtenä päivänä U14 ja U15 ylimmällä sarjatasolla.

U14 ja U15 ikäluokassa ylimmän sarjatason saman seuran/seurayhteisön joukkueiden kesken kenttäpelaaja ei voi siirtyä joukkueiden välillä kauden aikana.
Omassa seurassaan/seurayhteisössään ikäistään vanhemmissa (U18 ikäluokassa, U16 SM-karsinta, U16 SM, U16 Mestis tai U15 Sininen) pelannut kenttäpelaaja ei sen jälkeen voi edustaa saman kauden aikana nuoremmassa ikäluokassa kuin yhtä joukkuetta ikäluokkaa kohti.

Lopputurnaukset / pudotuspelit / mitaliottelut

Osallistuakseen joukkueen lopputurnauksiin kenttäpelaajalla ja yli-ikäisellä maalivahdilla tulee olla pelattuna yli 50 % 1.1. jälkeisistä omista pelaamistaan sarjaotteluista kyseisessä joukkueessa (kaikki kevään runko- ja jatkosarjat lasketaan, myös vanhemmat ja nuoremmat kuin tässä mainitut, ei kuitenkaan U18-U16 SM-sarjojen pudotuspelejä).
Naispuolisten pelaajien, jotka eivät ole pelanneet yhtään naisten sarjaottelua kauden aikana, osalta lasketaan sääntöön vain poikajoukkueissa pelatut ottelut (yli 50 % poikajoukkueissa pelaamistaan sarjaotteluista).
Mikäli pelaaja on pelannut sekä maalivahtina että kenttäpelaajana, kenttäpelaajana pudotuspeleihin osallistuvan osalta ei maalivahtina pelattuja otteluita lasketa mukaan vaan ainoastaan kenttäpelaajana pelatut ottelut. Maalivahtina pudotuspeleihin osallistuvan osalta ei lasketa kenttäpelaajana pelattuja otteluita.
Kenttäpelaaja saa osallistua vain yhden joukkueen lopputurnaukseen näissä ikäluokissa.

Yli-ikäisenä pelaaminen

U13-U15 ylimmällä sarjatasolla saa joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti enintään 2 kpl kenttäpelaajia, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna. Yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja saa pelata vain yhdessä nuorten joukkueessa.
23.12-1.1 välisenä aikana seura voi tehdä seuraavat muutokset kenttäpelaajan yli-ikäisyyteen:

Yli-ikäisenä kauden aloittanut pelaaja voi vaihtaa oman tai vanhemman ikäluokan joukkueisiin.
Oman ikäisissä tai vanhemmissa kauden aloittanut pelaaja voi siirtyä yli-ikäiseksi.
Yhden vuoden yli-ikäinen voi siirtyä useamman vuoden yli-ikäiseksi niissä sarjoissa, joissa sen ikäisten pelaaminen on sallittu.
Yli-ikäisenä pelaava kenttäpelaaja voi vaihtaa joukkuetta samassa ikäluokassa toiseen joukkueeseen yhden kerran (ei kuitenkaan SM tai Mestistasolle).

Muutosta ei ilmoiteta, vaan pelaajan ensimmäinen ottelu 1.1. jälkeen määrittää pelaajan yli-ikäisyyden kevätkaudelle.

Alaikäisenä pelaaminen

U13-U15 ylimmällä sarjatasolla saa pelata enintään 5 alaikäistä kenttäpelaajaa ottelua kohti. Maalivahteja ei lasketa mukaan.

2.4. Pelaaminen U14-U15 muut kuin ylin sarjataso

Pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa yhtenä päivänä.

Omassa seurassaan/seurayhteisössään ikäistään vanhemmissa (U18 ikäluokassa, U16 SM-karsinta, U16 SM, U16 Mestis tai U15 Sininen) pelannut kenttäpelaaja ei sen jälkeen voi edustaa saman kauden aikana nuoremmassa ikäluokassa kuin yhtä joukkuetta ikäluokkaa kohti.

Ikärajat
Näille sarjatasoille hakeutuvan joukkueen kokoonpanossa voi tarvittaessa olla ko. ikäluokkaa aiemmin tai myöhemmin syntyneitä pelaajia valmennusvastaavan harkinnan mukaan.

Mikäli yhden vuoden yli-ikäisiä kenttäpelaajia on 5 tai enemmän, tai joukkueessa on yksikin kaksi vuotta tai useamman vuoden yli-ikäinen kenttäpelaaja, tulee joukkueen kokoonpano toimittaa alueen kilpailuvaliokunnalle 31.8. mennessä.
Näihin sarjoihin osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään viisi (5) nuorempien ikäluokkien kenttäpelaajaa ottelua kohti, mikäli seuralla on enemmän kuin yksi joukkue ikäluokkaa kohti. Maalivahteja ei lasketa. Mikäli seuralla on ikäluokassa vain yksi joukkue, ei alaikäisten määrää ole rajoitettu.

Alueen kilpailuvaliokunta voi määrittää seuran esittämälle joukkueelle ilmoittautumisesta poikkeavan sarjatason, mikäli joukkueen ikärakenne eroaa merkittävästi sarjan ikärajoista. Mikäli joukkueen sarjatason vahvistuksen jälkeen joukkueeseen hakeutuu lisää yli- tai alaikäisiä pelaajia, on nämä hyväksytettävä Alueen kilpailuvaliokunnalla. Alueen kilpailuvaliokunta voi kesken kauden esittää liiton kilpailuvaliokunnalle tällaisen joukkueen sarjatason tai ikäluokan muutosta perustellusta syystä.

Yli-ikäiset pelaajat voivat vaihtaa joukkuetta samanikäisten, oman tai vanhemman ikäluokan välillä vapaasti kauden aikana huomioiden muut mahdolliset rajoitukset. Omassa tai vanhemmassa ikäluokassa kauden aloittanut saa vapaasti siirtyä yli-ikäiseksi kauden aikana huomioiden uuden joukkueen ikäluokan ja tason mahdolliset yli-ikäisten määrää koskevat rajoitukset.

Lopputurnaukset/pudotuspelit

Osallistuakseen joukkueen lopputurnauksiin kenttäpelaajalla ja yli-ikäisellä maalivahdilla tulee olla pelattuna yli 50 % 1.1. jälkeisistä omista pelaamistaan sarjaotteluista kyseisessä joukkueessa (kaikki kevään runko- ja jatkosarjat lasketaan, myös vanhemmat ja nuoremmat kuin tässä mainitut, ei kuitenkaan U18-U16 SM-sarjojen pudotuspelejä).
Naispuolisten pelaajien osalta lasketaan sääntöön vain poikajoukkueissa pelatut ottelut (yli 50 % poikajoukkueissa pelaamistaan sarjaotteluista). Mikäli pelaaja on pelannut sekä maalivahtina että kenttäpelaajana, kenttäpelaajana pudotuspeleihin osallistuvan osalta ei maalivahtina pelattuja otteluita lasketa mukaan vaan ainoastaan kenttäpelaajana pelatut ottelut. Maalivahtina pudotuspeleihin osallistuvan ei osalta lasketa kenttäpelaajana pelattuja otteluita.
Kenttäpelaaja saa osallistua vain yhden joukkueen lopputurnaukseen näissä ikäluokissa.

2.5. Pelaaminen U11/U12 ikäluokissa sekä U13 ikäluokan alemmalla tasolla

Ikärajat

Näille sarjatasoille hakeutuvan joukkueen kokoonpanossa voi tarvittaessa olla ko. ikäluokkaa aiemmin tai myöhemmin syntyneitä pelaajia valmennusvastaavan harkinnan mukaan.

Näihin sarjoihin osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään viisi (5) nuorempien ikäluokkien kenttäpelaajaa ottelua kohti, mikäli seuralla on enemmän kuin yksi joukkue ikäluokkaa kohti. Maalivahteja ei lasketa. Mikäli seuralla on ikäluokassa vain yksi joukkue, ei alaikäisten määrää ole rajoitettu.

Yli-ikäiset pelaajat voivat vaihtaa joukkuetta samanikäisten, oman tai vanhemman ikäluokan välillä vapaasti kauden aikana huomioiden muut mahdolliset rajoitukset. Omassa tai vanhemmassa ikäluokassa kauden aloittanut saa vapaasti siirtyä yli-ikäiseksi kauden aikana huomioiden uuden joukkueen ikäluokan ja tason mahdolliset yli-ikäisten määrää koskevat rajoitukset.

Näissä ikäluokissa pelattaessa turnausmuotoisesti, voi turnaustapahtuman aikana lainata toisen samassa turnauksessa olevan joukkueen pelaajaa väliaikaisesti. Tällaiselle pelaajalle on viimeistään kaksi vrk ennen anottava ns. kaksoisedustusoikeus.

2.6. Naiset ja tytöt

Naispuolinen pelaaja saa pelata poikien ja tyttöjen sarjassa (pois lukien N20- ja N16 -naisten/tyttöjen SM-turnaukset) seuran hänelle määrittävässä ikäluokassa ilman ikärajoituksia. Tällaista pelaajaa ei lasketa yli-ikäisten pelaajien kiintiöön poikien joukkueessa.
Nais-/tyttöpelaajan siirtyessä mies/poikajoukkueiden välillä, koskee häntä samat rajoitukset kuin miehiä/poikia.
Naispuolisia/tyttöjä ei lasketa alaikäisten kiintiöön heidän pelatessaan poikasarjoissa.
Tyttösarjoissa ei ole alaikäiskiintiötä.

2.7. Naisten-/tyttöjen U20- ja U16- SM-turnaukset

Kenttäpelaajan pitää olla edustanut vähintään viidessä (5) ottelussa ko. seuraa, jota aikoo edustaa SM-turnauksessa. Maalivahdin pitää olla edustanut vähintään yhdessä ottelussa ko. seuraa, jota aikoo edustaa SM-turnauksessa.

N20-naisten SM-sarjassa/turnauksessa ei saa käyttää yli-ikäisiä pelaajia.
N16-tyttöjen SM-sarjassa/turnauksessa ja niiden karsinnoissa voi pelata samassa ottelussa kaksi (2) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna, ja jotka eivät saman kauden aikana ole pelanneet naisten sarjoissa.

5.5. Yhteistyöseurasopimus

1. Miesten kilpasarjat

Kaksi eri seurayhteisöä, joiden miesten edustusjoukkueet pelaavat eri sarjatasolla, voivat tehdä keskenään yhteistyöseurasopimuksen. Sopimus voidaan myös tehdä, mikäli toisella seuroista ei ole aikuisten edustusjoukkuetta vaan vain U20 joukkue. Sopimus koskee pelaajien siirtymistä seurojen miesten kilpasarjojen sekä U20 sarjojen joukkueiden välillä pelaajan iästä riippumatta.

Miehet: Liiga, Mestis, Suomi-sarja, II-divisioona

Nuoret: U20 sarjat

Seurayhteisö, jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä tai Suomi-Sarjassa voi tehdä yhteistyöseurasopimuksen molempiin suuntiin ylemmän sekä alemman miesten sarjan seurayhteisön kanssa. Seura, jonka joukkue pelaa ylimmällä sarjatasolla seurayhteisön joukkueista, tekee yhteistyöseurasopimuksen seurayhteisön puolesta. Tällöin seurayhteisön muiden seurojen joukkueet, jotka täyttävät sopimuksen ehdot kuuluvat sopimuksen piiriin.

Liigatasolla seurayhteisö voi olla osallinen vain yhdessä aikuisten sopimuksessa.

Miesten kilpasarjojen yhteistyöseurasopimus anotaan SJL:n kilpailuvaliokunnalta. Sopimus tehdään pelikaudeksi kerrallaan ja on hyväksytettävä kausittain liitossa 15.8. Pelaajien siirtyminen yhteistyöseurasopimuksen puitteissa loppuu 15.2.

5.6. Yhteisseura- ja yhteisjoukkuesäännöt

1. Yhteisseurasäännöt

Kaksi tai useampi eri seuraa, joilla on pelaajamäärän vähyyden vuoksi vaikea muodostaa eri ikäluokkiin omia joukkueita, voi anoa kilpailuvaliokunnalta yhteisseurastatusta. Anomus on tehtävä ennen kuin ilmoittautumisaika alkaa 2.5. Tällöin seurojen kaikki pelaajat käsitellään kuin olisivat samaa seuraa ja heidän pelaamistaan eri joukkueissa säätelee saman seuran/seurayhteisön säännöt. Seuroilla voi olla yhteensä enintään yksi joukkue / ikäluokka / sarjataso.

2. Yhteisjoukkuesäännöt

Kaksi tai useampi eri seura voi anoa kilpailuvaliokunnalta jonkun ikäluokan yhteisjoukkueelle yhteisjoukkuestatusta ikäluokan/ikäluokkien pelaajamäärän vähyyden vuoksi. Yhteisjoukkuetta voi anoa, jos seurat aikovat ilmoittaa useampia joukkueita samaan ikäluokkaan, mutta ei samalle sarjatasolle. Tällöin seurojen pelaajat voivat pelata ko. yhteisjoukkueessa, kuin olisivat saman seuran joukkue. Joukkueessa voi kilpailusääntöjen mukaisesti olla mukana yli- tai alaikäisiä pelaajia. Joukkuetta hallinnoi joku seuroista ja se ilmoitetaan sarjaan saman seuran joukkueena. Toisen seuran edustusoikeuden omaaville pelaajille (pelaajat nimetään anomuksen yhteydessä, eikä niitä kauden aikana voi lisätä eikä poistaa) myönnetään vapaa edustusoikeus ko. joukkueeseen. Omassa seurassaan pelaajat voivat edustaa muita ikänsä edellyttämiä joukkueita, pois lukien yli-ikäiset pelaajat. Yhteisjoukkueen pelaajat voivat tarvittaessa myös edustaa lyhytaikaisella lainasiirrolla muita seuroja.

Yhteisjoukkueen hyväksynnästä päättää SJL:n kilpailuvaliokunta. Anomus on tehtävä ennen ilmoittautumisaikaa:

ilmoittautumiset 15.5., anominen 2.5. mennessä
ilmoittautumiset 15.8., anominen 2.8. mennessä.

5.7. Kaksoisedustus

Kaksoisedustusoikeudesta on tehtävä vapaamuotoinen ilmoitus sarjan järjestäjän määrittelemällä tavalla kausittain viimeistään 15.8. mennessä. Ilmoituksen tekee seura, johon pelaajalle halutaan kaksoisedustus. Ilmoituksessa on oltava pelaajan ja hänen edustusoikeutensa omaavan seuran hyväksyntä.

1. Naiset ja tytöt

Jos naispuolisen pelaajan edustusoikeus on seurassa, jossa ei ole naisten sarjassa pelaavaa joukkuetta, voi saada kaksoisedustuksen yhteen muuhun SJL:n jäsenseuraan Auroraliigassa, Mestiksessä, Suomi-sarjassa sekä U20-U16 tyttöjen SM-turnauksissa.
Ilmoituksen tekee seura, johon pelaajalle halutaan kaksoisedustus. Ilmoituksessa on oltava pelaajan ja hänen edustusoikeutensa omaavan seuran hyväksyntä.

2. Pojat

Pelaaja, joka pelaa yli-ikäisenä omassa seurassaan U16 tai vanhemmissa eikä omassa seurassa ole muuta juniori- tai miesten joukkuetta, jota edustaa, voi saada kaksoisedustuksen valitsemaansa miesten joukkueeseen erillistä kirjaamismaksua vastaan.

5.8. Siirretyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

Siirrettyyn otteluun saavat osallistua kaikki uutena pelipäivänä edustuskelpoiset pelaajat.

5.9. Uudelleen pelattavaksi määrätyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

Uudelleen pelattavaksi määrättyyn otteluun (mm. keskeytynyt ottelu, vastalauseen jälkeen uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu) saavat osallistua vain ne, jotka olivat merkittynä ottelupöytäkirjaan alkuperäisenä pelipäivänä ja ovat uutena pelipäivänä edelleen edustuskelpoisia ko. seurassa. Mikäli alkuperäisen ottelun kokoonpanosta on 3 tai enemmän uusintaottelussa edustuskelvottomaksi todettavia pelaajia tai edustuskelvottomaksi todettava maalivahti, saa seura korvata edustuskelvottomaksi todettavat pelaajat/maalivahdit edustuskelpoisilla pelaajilla /maalivahdeilla (1-2 edustuskelvottomaksi todettavaa kenttäpelaajaa, ei saa korvata)

Uudelleen pelattavassa ottelussa eivät voi pelata ne, jotka ovat alkuperäisessä ottelussa saaneet pelirangaistuksen.

Mikäli molemmat alkuperäisen ottelun maalivahdit ovat loukkaantuneet tai vaihtaneet seuraa, saa seura korvata heidät edustuskelpoisilla maalivahdeilla.

Miesten III-IV divisioonissa, Naisten Suomi-sarjassa, miesten/poikien U16/U18/U20 Suomi-sarjassa ja alemmilla tasoilla sekä U15 ja nuorempien kaikilla sarjatasoilla edustuskelpoisuus määräytyy kilpailusääntöjen muiden kohtien mukaisesti.

6. SEURASIIRROT

6.1. Seurasiirrot Suomessa (edustusoikeuksien siirto)

Pelaajan edustusoikeutta siirretään siirtomenettelyssä U9 ikäluokassa pelaamisesta alkaen. Edustusoikeus alkaa siinä seurassa, jossa pelaaja pelaa ensimmäisen kerran U9 ikäluokassa tai vanhemmissa pelaajan iästä riippumatta. Ensimmäinen edustusoikeus määräytyy oletuksena siihen seuraan, johon pelipassi ostetaan U9 iässä.
Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan SJL:n hyväksymän seurasiirtomenettelyn kautta. Seurasiirto on tehtävä aina, vaikka edustusoikeuden omaava seura olisi lopettanut toimintansa.

Jos pelaajan edellinen seura on lopettanut toimintansa eikä seura ole SJL:n jäsen tai siirtomenettelyä ei voida aloittaa seuran pidempiaikaisen toimimattomuuden takia, voi SJL uuden seuran anomuksesta aloittaa siirtomenettelyn vanhan seuran puolesta uuteen seuraan.

Mikäli pelaaja on kirjallisesti pyytänyt vanhalta seuralta seurasiirtoa vapaan siirtoajan (1.5.-30.6.) aikana ja vanha seura kieltäytyy antamasta seurasiirtoa, on vanhan seuran ilmoitettava kirjallisesti pelaajalle sekä SJL:ään kieltäytymisen perusteet viikon kuluessa. SJL voi painavista syistä aloittaa seurasiirtomenettelyn, vaikka vanha seura ei ole aloittanut siirtomenettelyä edellä mainitulla tavalla.

Edustusoikeuden omaava seura voi vaatia rahallisen korvauksen siirrosta pelaajalta vain, jos pelaajalla on voimassa oleva pelaajasopimus/sitoumus pelaamisesta edustusoikeuden omaavan seuran kanssa ja/tai edustusoikeuden omaavan seuran säännöissä on siirtymiseen liittyviä taloudellisia velvoitteita ja/tai pelaajalla on kuluvassa olevalta, päättyneeltä tai aiemmilta kausilta velvoitteita vanhaa seuraa kohtaan.

Siirtomenettely aloitetaan SJL:n edellyttämällä tavalla SJL:n siirtojärjestelmässä.

Seurasiirto ja edustusoikeus uudessa seurassa on voimassa, kun kirjaamismaksu on maksettu SJL:n edellyttämällä tavalla ja on kirjautunut SJL:n rekisteriin.

Jos pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa virallisessa ottelussa kahtena edellisenä pelikautena, hänellä ei ole ollut voimassa olevaa SJL:n pelaajan kilpa-/junioripelipassia sinä aikana ja hän on todistettavasti täyttänyt velvoitteensa edustusoikeuden omaavaa seuraa kohtaan, ei seurasiirrosta tarvitse maksaa kirjaamismaksua. Tällöin pelaajan / uuden seuran on toimitettava sähköisesti SJLon selvitys siirron maksuttomuuden edellytyksistä.

1.7. jälkeen pelaaja voi vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella. SJL voi kuitenkin erittäin painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron 1.7. jälkeen.

Jos pelaaja 1.8. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa.

6.2. Määräaikainen edustusoikeuden siirto

Määräaikainen edustusoikeuden siirto voidaan tehdä aikarajojen puitteissa (15.2. saakka) kauden aikana enimmillään siirtoajan päättymiseen (15.2.) saakka, paitsi jos pelaajalla on voimassa oleva pelaajasopimus Liigaseuraan (tällöin loppukaudeksi 30.4. saakka). Määräaikaiselle edustusoikeuden siirrolle määritellään päättymispäivä. Määräaikaisen siirron päättymispäivän jälkeisenä päivänä pelaajan edustusoikeus palautuu automaattisesti vanhalle seuralle.

Määräaikainen edustusoikeuden siirto voidaan tehdä jollakin seuraavista tavoista:

Lyhytaikainen pelaajien lainasiirto, max. 7 vrk (siirron päätyttävä viimeistään 15.2.). Voidaan tehdä seuraavien sarjatasojen välillä: Miesten II – V divisioonat, U20 Mestis ja alemmat sarjat, U18 ja nuorempien sarjat, naisten sarjat. HUOM ! U11-U13 ikäisiä sekä pelaajia U14 ja U15 alimmalle sarjatasolle voi lainata lyhytaikaisella lainasiirrolla koko kauden ajan.
Siirtoajan ulkopuolella lyhytaikaisia lainasiirtoja voi tehdä enintään 2 kpl perättäin, sen jälkeen pelaajan on edustettava omaa seuraansa.

Maalivahteja voi lainata lyhytaikaisella lainasiirrolla 16.2. alkaen kauden loppuun saakka seuraavin poikkeuksin (Ei koske Liigaa, Mestistä tai U20 SM-sarjaa):

maalivahti ei saa olla yli-ikäinen vanhassa eikä uudessa seurassa
maalivahdin saa lainata vain saman ikäluokan samalta sarjatasolta tai alemmalta tasolta (ml. naiset, miehissä ei sallittu) tai nuoremmasta ikäluokasta (pl. nuoremman ikäluokan SM ja Mestis tasot)

Rajoitettu seurasiirto, max. 15.2. saakka (Liigaseurat 30.4. saakka), voidaan tehdä vain aikana, jolloin seurasiirrot ovat mahdollisia. Rajoitettuja seurasiirtoja voi tehdä vain miesten Liiga, Mestis ja Suomi-sarja tasolle sekä U20 SM-sarjatasolle.

Miesten kilpasarjojen yhteistyöseurasopimussiirto, max 15.2. saakka. Edellyttää liitossa vahvistetun yhteistyöseurasopimuksen olemassaoloa.

Määräaikainen siirto voidaan myös keskeyttää tekemällä rajoitetun seurasiirron / lyhytaikaisen lainasiirron palautus kesken rajoitusajan. Siirto on silloin saman hintainen kuin alkuperäinen rajoitettu seurasiirto tai lyhytaikainen lainasiirto.

6.3. Seurasiirtojen aikarajat

1. Siirtoaika U18 ja nuoremmat pojat

Pelaajan, jolla ei ole voimassa olevaa pelaajasopimusta, on 30.6. mennessä joko tehtävä pelaajasopimus jonkun seuran kanssa tai ilmoitettava kirjallisesti edustusoikeuden omaavalle seuralle mahdollisesti vaihtavansa seuraa saadakseen vapaan edustusoikeuden siirron.

Vapaita seurasiirtoja voidaan kausittain tehdä U9-U18 –juniori-ikäisissä seuraavina aikoina:

1.5. – 30.6. vapaa siirtoaika
1.7. – 31.7. ei siirtoaikaa
1.8. – 31.8. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella
1.9. – 31.10. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella vain niille, jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa
1.11. – 30.11. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella.
30.11. siirtoaika päättyy U15- ja nuoremmilla pelaajilla.
1.12. – 15.2. U18-U16 ikäisillä siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella. U15- ja nuoremmilla ei siirtoaikaa.

Siirtoaika päättyy aina kyseisenä päivänä klo 23.59.59. Siirron kirjaamismaksu tulee olla kirjautunut siirtoajan puitteissa liiton kilpailujärjestelmään.

2. Siirtoaika U19 ja vanhemmat miehet/pojat sekä kaikenikäiset naiset/tytöt

Pelaaja, jolla ei ole voimassa olevaa pelaajasopimusta tai kirjallista sitoutumista mihinkään seuraan eikä ole osallistunut alkaneella kaudella joukkueen toimintaan, voi vapaasti siirtyä toiseen seuraan (siirtomenettelyn mukaisesti) siirtoaikojen puitteissa, ottaen huomioon jäljempänä esitetyt edellytykset seurasiirrolle.

Jos pelaaja on osallistunut joukkueen toimintaan, riippumatta kirjallisesta pelaajasopimuksesta tai sitoumuksesta, ei pelaajalla ole vapaata siirto-oikeutta.

Seurasiirtoja voidaan kausittain tehdä aikuisissa – U20-ikäisten pelaajien sekä naisten/tyttöjen osalta seuraavina aikoina:

1.5. – 30.6. vapaa siirtoaika
1.7. – 31.7. ei siirtoaikaa
1.8. – 15.2. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella

Siirtoaika päättyy aina kyseisenä päivänä klo 23.59.59.
Mikäli kyseessä on nuorempi pelaaja kuin U19-ikäinen ja pelaajasiirto tehdään aikana, jolloin nuorempien (U18-U11) siirtoja ei saa tehdä, ei hän saa uudessa seurassaan edustaa U18 tai nuorempien joukkueita ennen kuin nuorempien siirtojen aikaraja on avoinna. Tämä koskee pelaajia, jotka ovat edustaneet edellistä seuraansa kuluvalla kaudella sarjaottelussa.

3. Pelikiellossa olevan pelaajan seurasiirto
Pelaaja, joka on pelikiellossa, ei saa siirtyä kauden aikana toiseen seuraan ennen kuin pelikielto on kärsitty.

4. Poikkeukset siirtoajoissa

Seuran anomuksesta pelaajalle voidaan myöntää siirto (erillinen anomus tehtävä SJL:n määrittelemällä tavalla) 15.2. jälkeen (U15 ja nuoremmat 30.11. jälkeen), jos:

pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa tai joukkuetta SJL:n järjestämässä sarjaottelussa kuluvan pelikauden aikana (ei voimassa olevaa pelipassia eikä rekisteröintiä)
Mestikseen ja Suomi-Sarjaan sekä Auroraliigaan siirtyvän pelaajan pitää olla ollut pelaamatta myös kuluvaa kautta edellisenä kautena
pelaajan viimeksi edustama seura lopettaa jääkiekkotoimintansa
pelaajan edustaman ikäluokan toiminta loppuu seurassa
U16-ikäisen ja nuoremman pelaajan muuttaessa huoltajansa mukana toiselle paikkakunnalle, edellyttää vanhan seuran suostumusta ja väestorekisterin asuinpaikkatodistusta
U17-ikäisen tai vanhemman pelaajan muuttaessa työn tai opiskelun vuoksi toiselle paikkakunnalle (työsopimus/opiskelutodistus esitettävä), edellyttää vanhan seuran suostumusta ja väestorekisterin asuinpaikkatodistusta

6.4. Aikarajat pelaamiselle uudessa seurassa

Pelaaja voi edustaa uutta seuraansa, kun pelaajasiirto on vahvistettu SJL:n edustusoikeusrekisterissä edellyttäen, että siirto on kilpailusääntöjen mukainen.

6.5. Ryhmäsiirrot

Ryhmäsiirto voidaan myöntää (erillinen anomus tehtävä kilpailuvaliokunnalle) silloin, kun lähtöseura omalla päätöksellään lopettaa toimintansa tai lähtöseuran joku ikäluokka kokonaisuudessaan sarjailmoittautumisten jälkeen ilmoittauduttuaan sarjatoimintaan lopettaa toimintansa seuran omalla päätöksellä.

Jos jonkun seuran kaikki U16- ja vanhemmat ikäluokat (vähintään kolme ikäluokkaa) siirtyvät tai yhdistyvät toiseen seuraan (kertaluontoinen tapahtuma), voi ryhmä siirtoa anoa. Anomuksessa pitää olla puolto kummaltakin seuralta sekä selvitys ryhmäsiirtoanomuksen perusteista sekä nimilista sisältäen syntymäajat ja sportti ID:t siirrettäväksi aiotuista pelaajista.

Ryhmäsiirto on mahdollinen myös silloin, jos perustetaan uusi joukkue alimmalle mahdolliselle sarjatasolle aikuisissa, tai juniorisarjoissa perustettaessa uusi joukkue kesken kauden pelaajista, jotka eivät ole edustaneet mitään seuraa kuluvalla kaudella. Tällöin ryhmäsiirron edellytyksenä on se, että mikään seura ei joudu pelaajien siirtymisen takia lopettamaan minkään joukkueensa toimintaa. Tällöin ryhmäsiirto voidaan tehdä kaikista vähintään 5 pelaajan siirroista / seura.

6.6. Pelaajasiirrot seurayhteisön junioreista

Seurayhteisön juniorit on siirrettävä kausittain ennen sarjakauden alkua valitsemaansa seurayhteisön edustusseuraan seurayhteisösiirrolla, kun he eivät enää voi ikänsä puolesta edustaa junioriseuraa.

Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia junioreita. Seurayhteisön sisäinen yhteistyösopimus on oltava olemassa edustusseuran ja junioriseuran välillä.

Kun pelaaja on siirretty seurayhteisösiirrolla edustusseuraan, ei pelaaja voi enää seurayhteisösiirrolla palata junioriseuraan. Seurayhteisösiirtoa ei voi tehdä junioriseurojen välillä.

6.7. Ulkomaiset pelaajasiirrot

Ulkomaisissa pelaajasiirroissa noudatetaan SJL:n ja IIHF:n sääntöjä ja aikarajoja. U15 ja nuorempien osalta siirtoaika päättyy 30.11. paitsi jos pelaaja muuttaa Suomeen pysyvästi huoltajansa mukana. Alle 18-v. pelaaja voi siirtyä Suomeen pysyvällä siirrolla ainoastaan, jos pelaaja muuttaa huoltajan kanssa pysyvästi Suomeen. Siirron liitteenä tarvitaan tällöin dokumentit pysyvästä muutosta Suomeen.

Ulkomaan seurasiirroissa pelaajan uuden seuran jääkiekkoliiton siirtosäännöt ja aikarajat, yhdessä IIHF:n sääntöjen kanssa, ohjeistavat kuinka seurasiirto toteutetaan

Ulkomaansiirto Suomeen tulee tehdä seuraavissa tapauksissa:

- Pelaaja ei ole Suomen kansalainen tai pelaajalla on kaksoiskansalaisuus ja pelaaja on syntynyt ulkomailla

- Pelaajan edustusoikeus on ulkomaisessa seurassa

6.8. Välityslautakunta ja SJL:n kilpailuvaliokunta

1. Välityslautakunta

Välityslautakuntaan kuuluvat SJL:n ja liigan toimitusjohtajat sekä SJL:n liitto- ja liigahallituksen yhteisesti hyväksymä ulkopuolinen puheenjohtaja. Välityslautakunta käsittelee pelaajien siirtymiseen liigaseuran ja SJL:n sarjoissa pelaavan seuran välillä liittyvät erimielisyydet. Jos seurat eivät keskenään pääse yksimielisyyteen edustusoikeuden siirron ehdoista, välityslautakunta ratkaisee siirron ehdot lopullisesti valitsemalla jommankumman seurojen tekemistä esityksistä.

2. SJL:n Kilpailuvaliokunta

SJL:n kilpailuvaliokunta ei ratkaise voimassa olevan pelaajasopimuksen purkuun tai sitoutumiseen liittyvää riitaa, eikä riitoja mahdollisten taloudellisten velvoitteiden oikeellisuudesta tai suorittamisesta.

7. SARJAT

7.1. Seuraa koskevat velvoitteet

SJL:n jäsenseura tai sen joukkue ei saa järjestää kilpailevaa sarjatoimintaa SJL:n järjestämän sarjatoiminnan kanssa. SJL:n jäsenseuran joukkue ei saa osallistua ilman SJL:n lupaa kenenkään muun tahon tai toisen IIHF:n jäsenmaan järjestämään sarjaan.

7.2. Sarjamuodot

SJL:n liittohallitus päättää Mestiksen sarjamuodon Jääkiekon Sarjaseurat ry:n esityksestä. Miesten Suomi-Sarjan, U20 SM-sarjan, U18 SM-sarjan, U16 SM-sarjan sekä Auroraliigan sarjamuodon päättää SJL:n liittohallitus. Muiden aikuisten sarjojen sekä U11- ja vanhempien poikien sekä N12 ja vanhempien tyttöjensarjojen sarjamuodon, mahdolliset lohkojaot ja pelaamistavan päättää SJL:n kilpailuvaliokunta. U9-U10 Leijonaliigojen ja alueen harrastekiekon sarjamuodot ja pelaamistavat päättää SJL:n paikallinen aluehallitus.

1. Suomen mestaruus

Jääkiekkoilun Suomen mestaruuden voi voittaa vain Suomen SJL ry:n jäsenseura kyseisen seuran joukkueen voittamalla kunakin vuonna Suomen SJL:n määrittelemän SM-arvon saavan sarjan. Sarja pelataan SJL:n määräämällä tavalla.

2. SM-mitalit

Suomen Mestaruus –mitalin voi saada pelaaja seuraavin ehdoin:

Pelaaja, joka on pelannut vähintään 1/3 koko kauden sarjaotteluista (ml. alkusarjat, karsinnat jne.) tai on pelannut pudotuspeleissä yhdenkin ottelun saa mitalin, mikäli on rekisteröity kyseiseen seuraan ja joukkueeseen sen voittaessa mestaruuden, eikä ole siirtynyt toiseen seuraan tahi toiseen joukkueeseen seuran sisällä.

Pelaaja katsotaan pelanneeksi jokaisessa ottelussa, jossa hän on kuulunut ottelun pöytäkirjaan merkittyyn kokoonpanoon.

Seuran anomuksesta SJL:n kilpailuvaliokunta voi poiketa tästä säännöstä.

Suomen Mestaruus –mitalin voi saada joukkueen toimihenkilö seuraavin ehdoin:

Joukkue on ilmoittanut toimihenkilön joukkueen toimihenkilöksi kauden alkaessa.
Toimihenkilö toimii tehtävässään joukkueen voittaessa mestaruuden.
Toimihenkilöllä on oltava voimassa oleva SJL:n toimihenkilörekisteröinti.
Toimihenkilöksi hyväksytään manageri, joukkueenjohtaja, kaikki valmentajat ja huoltajat, hieroja/fysioterapeutti ja lääkäri.

Lisäksi Auroraliigassa ja U20 SM-sarjassa oikeus mitaliin on seuran puheenjohtajalla, toimitusjohtajalla ja urheilutoimenjohtajilla. Suomen Mestaruuden voittaneelle seuralle toimitetaan yksi muistomitali.

3. Muiden sarjojen mitalit

Miesten, Naisten sekä U16-U20 Mestiksissä jaetaan mitalit samoin perustein kuin SM-sarjoissa. Lisäksi miesten Mestiksessä oikeus mitaliin on seuran puheenjohtajalla, toimitusjohtajalla ja urheilutoimenjohtajilla.

Muissa sarjoissa, joihin SJL päättää toimittaa mitalit, toimitetaan ennakkoon päätetty määrä mitaleita. Mitaliin on oikeutettu pelaajat samoin perustein kuin SM-tasolla. Mikäli ennakkoon määritelty määrä mitaleita ei riitä kaikille pelaajille, toimitetaan lisämitaleita joukkueen tekemän selvityksen perusteella. Toimihenkilöille mitaleita voi jakaa, jos niitä jää, lisämitaleita ei toimihenkilöille toimiteta.

U14-U15 sarjoissa ei toimihenkilöt ole lainkaan oikeutettuja mitaliin.

7.3. Valtakunnalliset sarjat

Näissä säännöissä viitataan valtakunnallisiin sarjoihin. Valtakunnallisia sarjoja ovat kaikki SJL:n järjestämät sarjat aikuisten sarjoista U9 juniorien sarjoihin (ei harrastesarjat, joilla omat säännöt).

7.4. Osanotto ja luovuttaminen

1. Ilmoittautuminen

Ilmoittautumisaika valtakunnallisiin sarjoihin on määritelty valtakunnallisten sarjojen taulukossa. Samoja määräaikoja noudatetaan myös osanottomaksua suoritettaessa. Osanottomaksun eri sarjoihin (pl. aikuisten harrastesarjat) määrittää SJL:n liittohallitus.

2. Ilmoittautumisen ja sarjaan osallistumisen edellytykset

Mikäli seuralla on päättyneeltä / päättyneiltä tai kuluvalta kaudelta maksamattomia erotuomari- tai toimitsijamaksuja, riidattomia erääntyneitä pelaaja- tai valmentaja-palkkiota tai kulukorvauksia (myös Palkkaturvaan jos niitä on maksettu Palkkaturvasta), urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisia maksuja tai muita vastaavanlaisia työnantajamaksuja, joiden johdosta pelaajalle syntyy heti tai myöhemmin etuus, maksamattomia pelaajien tapaturmavakuutusmaksuja tai erääntyneitä velkoja liigalle/liitolle/Alueelle tai SJL:n jäsenseuroille ei sarjaan voi ilmoittautua eikä osallistua.

Mikäli seura jättää yllä mainitut velvollisuutensa suorittamatta, sarjan järjestäjällä on oikeus sulkea joukkue sarjatoiminnasta tarvittaessa myös kesken kauden ja täyttää avoimeksi jäänyt sarjapaikka.

Liittohallituksen erikseen päättäessä tiettyihin sarjoihin osallistuminen voi edellyttää erillisten lisenssiehtojen täyttämistä. Tällaisissa sarjoissa lisenssiehtojen täyttämistä valvoo erikseen nimetty lisenssikomitea. Lisenssikomitea päättää täyttääkö joku jäsenseura lisenssiehdot Lisenssikomitean päätöksistä on valitusoikeus Urheilun Oikeusturvalautakunnalle sen sääntöjen mukaisesti. Mikäli seuran lisenssi peruutetaan, liittohallitus voi peruuttaa vastaavasti kyseisen seuran sarjapaikan.

Mikäli mahdollisessa konkurssitapauksessa seuran sarjapaikka alemmalla sarjatasolla myönnetään toiselle seuralle joko seuraavalle kaudelle tai kuluvalla kaudella, tulee uuden seuran maksaa konkurssiin menneen seuran edellisen ja kuluvan kauden maksamatta jääneet tässä säännössä mainitut velvoitteet ilmoittautumisajan puitteissa ennen kuin sarjapaikka vahvistetaan.

Seurayhteisö, jonka edustusjoukkue on pelannut edellisellä tai sitä edellisellä kaudella ulkomaisessa sarjassa, voi anoa paikkaa Suomen sarjajärjestelmään. Lähtökohta on silloin se, että paikkaa voidaan anoa joko samalta tai alemmalta sarjatasolta kuin ennen siirtymistä ulkomaiseen sarjaan.

Liittohallitus voi päättää poikkeavista ehdoista, joilla ulkomainen joukkue voi osallistua liiton alaiseen sarjaan. Mikäli kyseessä on hakeutuminen muulle sarjatasolle kuin Miesten Mestis tai Suomi-sarja, Auroraliiga tai mikä tahansa nuorten SM-sarja, päätöksen tekee liiton kilpailuvaliokunta.

SM-sarjoihin tai niiden karsintoihin voi ikäluokkaa kohti osallistua vain 1 joukkue / seura/seurayhteisö.

3. Ilmoittautumisen peruutus

Luopumissakko on määritelty valtakunnallisten sarjojen taulukossa. Luopumissakko määrätään riippumatta siitä, onko seura maksanut osanottomaksun tai ei, SJL:n ohjeiden mukaan tehty ilmoittautuminen ratkaisee.

Sarjan järjestäjä pidättää kyseisen sarjan osanottomaksun. Seuran ilmoitettua luopumisesta on sarjan järjestäjällä oikeus antaa sarjapaikka toiselle seuralle.
Mikäli sarjasta luopuminen tapahtuu 15.8. jälkeen, on luovuttanut seura velvollinen korvaamaan vastustajalle mahdollisesti aiheuttamansa taloudelliset menetykset.

4. Ottelun luovuttaminen ja sarjasta luopuminen

Valtakunnallisissa sarjoissa ei joukkue saa luovuttaa yhtään ottelua.

Luovuttanut joukkue suljetaan sarjasta ja velvoitetaan korvaamaan vastustajalle mahdollisesti aiheuttamansa taloudelliset menetykset.
Mikäli seura valtakunnallisen karsinta- tai alkusarjan jälkeen luopuu sarjasta tai ei vastaanota karsinnoissa saavutettua sarjapaikkaa määrätyssä lohkossa, käsitellään sitä myös luovuttamisena.

Miesten sarjoissa kesken sarjan luovuttanutta tai sarjasta pudonnutta joukkuetta ei voida hyväksyä ko. sarjatasolle seuraavaksi kaudeksi. Jos kyseessä on karsintaottelut joidenkin tasojen välillä kesken kauden, ei luovuttanut joukkue voi osallistua samalla kaudella kummallekaan sarjatasolle, johon karsintaotteluista on mahdollisuus päätyä. Jos kyseessä on karsintasarja keväällä pelattaessa seuraavan kauden sarjapaikoista, ei luovuttanut joukkue voi osallistua seuraavalla kaudella kummallekaan sarjatasolle, johon karsintasarjasta on mahdollisuus päätyä.

Sarjasta luopuneen tai suljetun joukkueen pelaamat ottelut mitätöidään ja seura joutuu aloittamaan pelaamisen alimmalta sarjatasolta.

Lasten ja nuorten sarjoissa SJL:n kilpailuvaliokunta voi tapauskohtaisesti erillisen anomuksen perusteella sallia toiminnan jatkumisen ja sen ehdot.

Seuran ajautuessa konkurssiin tai vastaavaan selvitystilaan ratkaisee seuran tai sen toiminnan jatkajan joukkueiden sarjatasot SJL:n liittohallitus.

5. Sarjapaikan vaihtaminen

Alkusarjan tai karsintasarjan päättyessä syyskauden osalta voi seura anoa sarjapaikan vaihtoa alempaan sarjaan tai eri ikäluokkaan tai luopua jatkosarjan sarjapaikasta U16-U20 ikäluokkien Suomi-sarjassa tai alemmalla tasolla sekä U15 ja U14 sarjoissa. Anomus vaihdosta tai luopumisesta pitää tehdä viimeistään viikkoa ennen alku- tai karsintasarjan päättymistä. Sarjapaikan vaihtaminen tai luovuttaminen ei aiheuta seuralle luopumissakkoa, mikäli anomus on tehty määräaikaan mennessä. Mikäli seura haluaa siirtyä U11-U13 ikäluokissa alemmalle sarjatasolle kesken kauden, se pitää tehdä 30.11. mennessä ja toteutetaan kevätkaudeksi.

6. Sarjapaikan siirtäminen toiselle jäsenseuralle

Jääkiekkoliiton jäsenseuran hallinnoiman joukkueen sarjapaikan voi tietyin ehdoin anoa siirrettäväksi toiselle liiton jäsenseuralle. Anomus tehdään vapaamuotoisesti siten, että anomuksessa on sekä vanhan että uuden seuran allekirjoitus. Anomuksen tulee pitää sisällään sitoumus kaikkien vastuiden siirtämisestä uudelle seuralle. Mikäli sarjapaikka siirretään, hyväksytään vanhan seuran palaajista yksi ryhmäsiirto, jolla kaikkien aktiivipelaajien edustusoikeudet siirretään uudelle seuralle. Siirtoanomuksen voi tehdä milloin tahansa kauden aikana tai sen jälkeen. Liitto varaa oikeuden hyväksyä tai hylätä anomuksen.

Ehdot anomukselle:

syy siirtoanomukselle
siirtoanomus on sekä vanhan että uuden yhteisön hyväksymä
uusi seura ottaa vastatakseen kaikki vanhan seuran ne vastuut (taloudelliset ja muut) jotka liittyvät ko. sarjapaikalla pelaamiseen. Nuo vastuut on lisenssiehtojen alaisissa sarjoissa hoidettava 1:n kuukauden kuluessa sarjapaikan siirrosta.
uusi seura jatkaa toimintaa samassa toimintaympäristössä kuin vanha seura. Mikäli vanha seura ja sen aikuisten joukkue on ollut seurayhteisössä (toiminut samalla nimellä) kuin saman paikkakunnan junioriseura, on saman markkinointinimen säilyttävä myös uuden taustatoimijan kanssa ja uuden toimijan on jatkettava samassa seurayhteisössä edustusseuran paikalla
mikäli sarjapaikan siirtoanomus koskee juniorisarjaa, on seurojen tehtävä selvitys paikkakunnan pelaajapolusta.
uusi seura ei voi olla sellainen, jolla on itsellään kilpaileva joukkue siirrettävän joukkueen kanssa miehissä tai naisissa.

7.5. Sarjojen tärkeysjärjestys

Mikäli SJL:n maajoukkueet tai SJL:n määräämät ottelut tarvitsevat kenttävuoroja, ne on asetettava etusijalle ennen seurojen (myös muiden) samanaikaisia muita tilaisuuksia kuin sarjaotteluita.

Kunkin sarjan karsinnat, alkusarjat ja pudotuspelit ovat tärkeysjärjestyksessä varsinaiseen sarjaan verrattavassa asemassa. Otteluiden alkamisajat määritellään seurojen jäävuorojen mukaan, mutta kaikki sarjaottelut on asetettava etusijalle harjoitustapahtumiin nähden. Alla olevista kategorioista huolimatta seuran on asetettava alkamisaikoja valittaessa etusijalle ne ottelut, joissa vastustaja saapuu kauimpaa huomioiden vastustajan matka-aika. Kategorian sisällä sarjat ovat tasa-arvoisia.

Sarjojen tärkeysjärjestys seuran sisäisiin kenttävuoroihin nähden on seuraava:

1. kategoria: Maaottelut ja liigaottelut

2. kategoria: Auroraliiga, Mestis ja U20 SM-sarja

3. kategoria: Suomi-sarja, U20 Mestis, U18 SM-sarja

4. kategoria: Naisten Mestis, miesten II divisioona, U16 SM-sarja, U18 Mestis, U16 Mestis

5. kategoria: Naisten Suomi-Sarja, U16-U20 Suomi-sarjat ja alemmat sarjat

6. kategoria: U15-sarjat ja nuorempien sarjat

7. kategoria: muut sarjat

7.6. Pisteet ja järjestys sarjassa

1. Pisteet otteluista (ei jatkoaikaa)

Sarjassa saa voittanut joukkue kaksi pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun päättyessä tasan saa kumpikin joukkue yhden pisteen.

2. Pisteet otteluista (sarjat, joissa on määritelty jatkoaika pelattavaksi voittajan selville saamiseksi)

Varsinaisella peliajalla voittanut joukkue saa kolme pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun ollessa tasan varsinaisen peliajan jälkeen sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, saavat molemmat joukkueet tasapelistä yhden pisteen, jatkoajalla maalin tehnyt joukkue saa lisäksi yhden lisäpisteen. Jos jatkoajalla jompikumpi joukkue vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan, menettää tämä joukkue saavuttamansa pisteen, jos vastustaja tekee maalin tyhjään maaliin. Jos jatkoajalla ei ratkaisevaa maalia synny, suoritetaan voittajan selvittämiseksi voittomaalikilpailu. Voittomaalikilpailun voittaja saa lisäpisteen.

3. Järjestys sarjataulukossa (muut kuin karsintasarjat joissa pelataan seuraavan kauden sarjapaikoista)

Tasapisteiden sattuessa ratkaisee järjestyksen sarjataulukossa koko sarjan maaliero (tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus).

Jos maaliero on sama, ratkaisee järjestyksen tehtyjen maalien lukumäärä. Jos tehtyjen maalien lukumäärä on sama, ratkaisee järjestyksen joukkueiden sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden tulos (Pisteet, maaliero, tehdyt maalit jne.).

Mikäli tilanne on edelleen tasan, on vähemmän rangaistusminuutteja sarjassa saanut joukkue paremmalla sijalla.

4. Keskinäisen paremmuuden ratkaiseminen sarjapaikasta pelattaessa

Mikäli sarjan päätyttyä tulosten perusteella jaetaan kaikkien joukkueiden seuraavan kauden sarjapaikka (kauden viimeiset ottelut pelattu, ei jatkokarsintaa eikä muita otteluita kenelläkään jäljellä) ja kaksi tai useampia joukkueita on tasapisteissä siten että yksi tai useampi joukkue pääsee seuraavaksi kaudeksi ylemmälle sarjatasolle, ratkaistaan tasapisteissä olevien joukkueiden osalta paremmuus tällaisessa tapauksessa seurojen kyseisessä sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden perusteella. Paremmuus keskinäisissä otteluissa määräytyy ensisijaisesti keskinäisten otteluiden pisteiden perusteella. Jos pisteet ovat tasan, ratkaisee keskinäisten otteluiden maaliero, jos sekin on tasan, ratkaisee keskinäisten otteluiden tehtyjen maalien määrä. Mikäli keskinäisten otteluiden paremmuutta mitattaessa kaikki on tasan, ratkaistaan sarjasijoitus uusintaottelulla. Uusintaottelun kotietu määräytyy koko sarjan tulosten perusteella.

7.7. Tulospalvelu ja tilastointi

Valtakunnallisista sarjoista sekä SJL:n erikseen määräämistä otteluista on tehtävä kaikki sarjan järjestäjän antamien ohjeiden mukaiset tilastot.
Kesken kauden sarjasta luopuneen joukkueen otteluiden tilastotiedot jäävät pelaajien henkilökohtaisiin tilastoihin, mutta eivät sarjan kokonaistilastoihin.

7.8. Mediaoikeudet, kuvaus ja tallennus

SJL:n tai sen Alueiden järjestämien kaikkien sarjojen ja niissä pelattavien otteluiden ja harjoitusten media-, data-, esitys- ja muut immateriaalioikeudet kuuluvat kokonaisuudessaan liitolle. Oikeus sisältää otteluiden julkisen lähettämisen lisäksi otteluiden ja SJL:n tarjoamalla järjestelmällä kuvattujen harjoitusten (”Tapahtuma”) sisältämien em. oikeuksien hyödyntämiskäytön itse tai valitsemiensa kumppanien kautta. SJL sopii kaikki mediaoikeussopimukset kaikkien järjestämiensä sarjojen ja Tapahtumien osalta. Seura tarvitsee aina luvan liitolta liikkuvan kuvan lähettämiseen kotiotteluistaan pelipaikasta riippumatta. Lupaa haetaan kirjallisesti ja lupa myönnetään enintään yhdeksi kaudeksi kerrallaan. Seuralla on aina rinnakkainen käyttöoikeus hyödyntää Tapahtumien sisältödataa omassa seura- ja valmennustoiminnassa.

Miesten Suomi-sarjan ja II-divisioonan, Auroraliigan ja Naisten Mestiksen, U20 SM-sarjan, U18 ja U16 SM-sarjatasojen sekä U20, U18 ja U16 Mestiksen kaikki ottelut on kuvattava. Kaudella 2025-2026 SJL tekoälyyn pohjautuva SJL:n kuvausjärjestelmä (Leijonat TV) on käytössä kaikissa Miesten Suomi-sarjan ja II-divisioonan, Auroraliigan ja Naisten Mestiksen, U20 SM-sarjan, U18 ja U16 SM-sarjatasojen ja U18 ja U16 Mestis-tasojen otteluissa. Muiden tässä mainittujen sarjojen osalta lähes kaikissa on myös, mutta vastuu asian tarkistamisesta on seuralla, joka pelaa ko. sarjoja.

7.9. Otteluiden talous

Kaikissa otteluissa talous on 100 % - 0 %. Järjestävä seura saa ottelusta kaikki tulot ja huolehtii kaikista ottelun järjestämisestä ja pelaamisesta aiheutuvista kuluista. Vieraileva joukkue maksaa omat kulunsa.

7.10. Lääkäri ja ensiapu

Mestiksen ja U20 SM-sarjan (ja näiden karsinnoissa) otteluissa on lääkärin läsnäolo pakollinen.

Muissa aikuisten ja U20 / N20 ikäisten sarjoissa on lääkärin tai ensiapukoulutuksen saaneen henkilön läsnäolo pakollinen pelaajapenkillä tai sen välittömässä läheisyydessä (ei katsomossa).
U18 / N18 ikäisten ja nuorempien otteluissa kummallakin joukkueella on lääkärin tai ensiapukoulutuksen saaneen henkilön läsnäolo pakollinen pelaajapenkillä tai sen välittömässä läheisyydessä (ei katsomossa).
Kotijoukkue velvoitetaan korvaamaan lääkärin (Mestis, U20 SM) tai ea-taitoisen henkilön puuttumisesta seuranneet välittömät kulut tositteita vastaan siltä osin, kun pelaajan vakuutus ei niitä korvaa. Sanktiot tällaisen henkilön puuttumisesta on määritelty SJL:n liittovaltuuston vahvistaman sanktiotaulukon mukaan.

Muissa kuin aikuisten ottelussa pelaava pelaaja ei voi olla samanaikaisesti tämän sääntökohdan tarkoittama ensiaputaitoinen saanut henkilö.
Aikuisten otteluissa (ei Mestis, Suomi-sarja, II-divisioona, U20 SM-sarja, U20 Mestis U20 Suomi-sarja, Auroraliiga eikä Naisten Mestis) ottelussa pelaava pelaaja voi toimia samanaikaisesti tämän säännön tarkoittamana ea-taitoisena henkilönä. Tällöin on huomioitava, että pelaajan on oltava paikalla koko ottelutapahtuman ajan riippumatta ottelun tapahtumista.

7.11. Ottelusiirrot

Sarjan järjestäjä voi koska tahansa siirtää minkä tahansa ottelun pakottavista syistä ilman joukkueiden suostumusta. Valtakunnallisten sarjojen järjestäjän määräämiä ottelupäiviä ei muuteta ilman sarjan järjestäjän lupaa.

Ottelusiirtoon voi sarjan järjestäjä antaa anomuksesta luvan erityisistä syistä. Ottelusiirto voi tapahtua ainoastaan molempien seurojen suostumuksella (ao. sarjassa pelaavan joukkueen johtaja). Siirtoanomus on tehtävä kirjallisesti.

Valtakunnallisten sarjojen ottelusiirroista päättää sarjan järjestäjä.

Sarjan järjestäjän hyväksymästä ottelusiirroista on ottelun järjestäjän välittömästi ilmoitettava kirjallisesti / sähköisesti vierailevalle joukkueelle, erotuomareille ja toimitsijoille. Mikäli henkilökohtaista yhteydenottoa ei voida tehdä, on ilmoitusvelvollisuuden omaavan tahon varmistettava, että ilmoitus on mennyt perille.

1. Maajoukkue- ja kartoitustapahtumat

Seura on oikeutettu anomaan siirtoa sarjaotteluun, jos joukkueen pelaajista kolme (3) tai enemmän on valittu maajoukkue- tai kartoitustapahtumaan. Tällöin pelaajien on oltava pelannut vähintään 50 % kauden otteluistaan siirtoa anovassa joukkueessa.

7.12. Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa

1. Erotuomarimäärät

Erotuomarimäärät valtakunnallisissa sarjoissa on määritelty erillisessä taulukossa kohdassa ”Sarjoja koskevat määräykset”.

Koulutus- tai kokeilumielessä voidaan käyttää kolmen tai neljän tuomarin järjestelmää Erotuomarivaliokunnan antamien ohjeiden mukaisesti myös kahden tuomarin sarjoissa.

2. Viralliset toimitsijat

Seuraavat erotuomarikortilliset toimitsijat ovat pakollisia sarjoittain:

Mestis: Sähköisen pöytäkirjan pitäjä, tulostaulun hoitaja / ajanottaja, rangaistusaition valvojat

Auroraliiga: Sähköisen pöytäkirjan pitäjä sekä tulostaulun hoitaja / ajanottaja

U20 SM-sarja: Sähköisen pöytäkirjan pitäjä sekä tulostaulun hoitaja / ajanottaja

Suomi-Sarja: Sähköisen pöytäkirjan pitäjä

Muissa sarjoissa toimivat kaikissa toimitsijatehtävissä seuratoimitsijat, ellei sarjan järjestäjä toisin määrää. Seuratoimitsijoiden koulutuksesta seurat voivat sopia paikallisen erotuomarikerhon kanssa. Seuratoimitsijoiden koulutusmateriaalista vastaa SJL:n koulutusorganisaatio.

8. OTTELUT

8.1. Ottelut

Ottelut ovat joko SJL:n virallisia sarjaotteluita tai harjoitusotteluita. Otteluiden keskinäinen tärkeysjärjestys on se, että yhteensattumien tapahtuessa pelaajien on ensisijaisesti pelattava maaottelut, toiseksi liigaottelut, kolmanneksi SJL:n ottelut ja neljänneksi seuran järjestämät ottelut.

8.2. Harjoitusottelut ja turnaukset

Turnaus on harjoitusottelutapahtuma, johon osallistuu useampi kuin kolme eri seurojen joukkuetta ja joka pelataan samalla tai vierekkäisillä kentillä. Turnaukselle on tyypillistä normaalia lyhyemmät peliajat ja turnauksissa usein pelataan erillinen loppuottelu. Ns. pelitällit, joissa 2-3 eri seuran joukkueita kohtaavat samassa hallissa ja pelaavat harjoitusottelut keskenään eivät ole turnaustapahtuma.

8.3. Luvat

1. Turnausluvat

Kaikkiin turnauksiin (juniorit ja seniorit) on anottava turnauslupa paikalliselta SJL:n Alueelta. Lupa on anottava SJL:n ohjeiden mukaisesti. Turnausluvan anomisen yhteydessä on toimitettava turnauksen säännöt. Mahdolliset poikkeukset voimassa oleviin sääntöihin hyväksyy luvan myöntävä taho. Turnauslupia ei myönnetä sille ajalle, jona SJL:n sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa, jolloin tapauskohtaisesti lupa on mahdollista saada.
Joukkue ei saa osallistua myöskään ulkopuolisen tahon järjestämään turnaukseen sarjakauden aikana vaan ainoastaan sarjatauolla (joulutauko, ennen ja jälkeen sarjatoiminnan syksyllä ja keväällä) tahi talvilomalla helmi-maaliskuussa paikkakunnasta riippuen.

2. Kansainväliset otteluluvat

SJL:n jäsenseura, joka haluaa pelata ottelun ulkomailla tai kotimaassa IIHF:n alaisen ulkomaisen seuran kanssa, on kirjallisesti haettava liitolta ottelulupaa viimeistään 14 vrk ennen ottelua. Tämän jälkeen lupa-anomus käsitellään vain kaksinkertaisella anomusmaksulla. Suomeen saapuvalla joukkueella on oltava oman maansa SJL:n lupa ennen kuin SJL myöntää otteluluvan. Kansainvälinen ottelulupa on toimitettava paikalliselle erotuomarikerholle, jotta otteluun voidaan nimetä erotuomarit. Ilman lupaa ei erotuomareita nimetä. Ottelu IIHF:n kuulumattoman joukkueen kanssa on sallittu vain IIHF:n ja SJL:n luvalla.

Kansainvälisen otteluluvan haku-aikataulu:

a. Sarjat, joihin ilmoittaudutaan 15.5. mennessä:

Kansainvälinen ottelulupa 1.8.-31.12. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 15.5. mennessä.

Lupa 1.11. – 1.4. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 30.10. mennessä. Tämän jälkeen kotimaiselle joukkueelle ei myönnetä kansainvälistä ottelulupaa ulkomaille matkustamiselle sille ajalle, jolloin SJL:n sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa. Kansainvälistä ottelulupaa ei myönnetä lopputurnausten/pudotuspelin ajalle missään olosuhteissa.

b. Sarjat, joihin ilmoittaudutaan 15.8. mennessä:

Kansainvälinen ottelulupa 1.8.-31.12. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 15.8. mennessä (1.8. – 1.9. olevat tapahtumat, haettava viimeistään 2 viikkoa ennen tapahtumaa).

Lupa 1.1. – 1.4. välisen sarjatoiminnan aikaiselle ulkomaan tapahtumalle on haettava 31.1. mennessä. Tämän jälkeen kotimaiselle joukkueelle ei myönnetä kansainvälistä ottelulupaa ulkomaille matkustamiselle sille ajalle, jolloin SJL:n sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa. Kansainvälistä ottelulupaa ei myönnetä lopputurnausten/pudotuspelin ajalle missään olosuhteissa.

8.4. Ottelun järjestäminen

Järjestävä seura vastaa ottelun järjestämiseen liittyvistä kaikista toimenpiteistä.

Järjestävän seuran tulee varmistua siitä, että tarvittavat vakuutukset tapahtuman järjestämiseksi ovat voimassa. Ottelut tulee pelata kotijoukkueen kotipaikkakunnalla. Erittäin painavasta syystä sarjan järjestäjä voi hyväksyä ottelun siirron perustellusta anomuksesta muulle paikkakunnalle, mutta kotiottelua ei voi siirtää pelattavaksi vastustajan kotipaikkakunnalle, ellei sarjan järjestäjä ole otteluohjelmassa valmiiksi niin määrännyt (esim. turnausmuotoinen pelaaminen). Seurat, jotka toimivat useamman kunnan alueella (seurayhteisöt, joissa seuroilla yhteinen edustusseura), voivat pelata jokaisen yhteisön seuran kotipaikkakunnalla.

Seuran tai seurayhteisön joukkueiden pelipaikan vaihtaminen pysyvästi edelliskaudesta pitää hyväksyttää liiton kilpailuvaliokunnalla. Pelipaikan vaihto edellyttää mm. edellisestä pelipaikasta aiheutuneiden kustannusten ja muiden velvoitteiden hoitamista. Uuden pelipaikan tulee olla seuran/seurayhteisön kotipaikkakunnalla. Erittäin painavasta syystä kilpailuvaliokunta voi hyväksyä uuden pelipaikan muulla paikkakunnalla. Tämä edellyttää, ettei kotipaikkakunnan kenttä täytä sarjatason vaatimuksia tai pelipaikan vaihtamiseen on muut erittäin painavat syyt.

1.Järjestyksenpito

Järjestävä seura on vastuussa siitä, että ottelussa noudatetaan SJL:n voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. Muussa tapauksessa joukkue voi menettää kotikenttäoikeutensa tai määrätä pelattavaksi kotiottelut ns. suljetuin ovin.

2.Alkoholi ja tupakkavalmisteita koskevat säännöt

Tupakkavalmisteiden (mm. nuuska) ja alkoholituotteiden käyttö pelaajille ja toimitsijoille tarkoitetuissa tiloissa on kielletty. Juniorisarjojen otteluissa tai harjoituksissa joukkueet eivät saa mainostaa alkoholijuomia.

Aikuisten sarjoissa pelaavien alle 18-vuotiaiden pelaajien peliasuissa tai alle 18-vuotiaiden erotuomareiden tai muiden toimitsijoiden asuissa ei saa mainostaa alkoholijuomia.

3.SJL:n vapaakortit

Liitolla on oikeus myöntää vapaaseen sisäänpääsyyn oikeuttavia vapaakortteja erikseen määritellyin ehdoin valmentajille, toimihenkilöille, toimitsijoille ja erotuomareille kaikkiin jäsenseurojensa kotimaassa järjestämiin otteluihin.

8.5. Seuratoimitsijat

Muissa kuin SJL:n määräämissä virallisissa erotuomarikortin vaativissa toimitsijatehtävissä voi seura käyttää omia seuratoimitsijoitaan. Seuratoimitsijoiden koulutuksesta vastaa seura. Seuran toimitsijavastaavien koulutuksesta vastaa SJL.

SJL voi velvoittaa seuran käyttämään virallisia toimitsijoita, mikäli seuratoimitsijoiden työskentelyssä havaitaan selkeitä puutteita tai epäurheilijamaista käytöstä.

8.6. Vierailevan joukkueen velvollisuudet

Vierailevan joukkueen on riittävän ajoissa ilmoitettava joukkueensa kokoonpano.

Epävarmojen olosuhteiden vallitessa on vierailevan joukkueen ilmoitettava lähtöaikansa ja matkustustapansa järjestäjälle.

8.7. Ottelun alkamisaika

Nuorten ja juniorisarjojen matkaottelut on aloitettava perjantaita ja lauantaita lukuun ottamatta viimeistään klo 20.00 elleivät joukkueet muuta sovi. Alkamisaika on aina määriteltävä siten, että vierasjoukkue ehtii otteluun saman vuorokauden aikana eikä tarvitse lähteä matkalle edellisen vuorokauden puolella. Lähtökohtaisesti vierasjoukkueen ei tarvitse lähteä matkaan ennen klo 06.00.

Mikäli ottelun alkamisaika valtakunnallisissa sarjoissa puuttuu otteluohjelmasta, on järjestävän joukkueen ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, tuomareille ja toimitsijoille ottelun alkamisaika ja pelipaikka vähintään 14 vrk ennen ottelua, ellei sarjajärjestelmän vuoksi otteluohjelma valmistu myöhemmin kuin 14 vrk ennen uuden sarjan alkua.

Sarjan järjestäjä voi määrätä ottelun pelattavaksi em. aikamääräyksistä poiketen.

1. Mestis

Mestiksen otteluiden alkamisajan päättää Jääkiekon Sarjaseurat ry:n hallitus.

2. U20 SM-sarja

Kaikkien pudotuspelien ja karsintaotteluiden alkamisaika on oltava klo 12.00 – 20.00 välillä. Jos U20 SM-sarjan pudotuspeleissä joukkueet eivät pääse sopuun alkamisajasta, on pudotuspelit aloitettava arkisin klo 18.30 (ellei edustusjoukkueella ole kotipeli samaan aikaan samassa hallissa) ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä klo 16.00. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä klo 16.00 tai sen jälkeen samassa hallissa samana päivänä, on U20 SM-sarjan pudotuspeli aloitettava viimeistään klo 12.00. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä alkaen viim. klo 15.55 samassa hallissa samana päivänä, on U20 SM-sarjan pudotuspeli aloitettava edustusjoukkueen ottelun jälkeen.

8.8. Uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu

Olosuhteiden vuoksi uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu pelataan samalla paikkakunnalla kuin alkuperäinen ottelu. Seurojen on sovittava uusi pelipäivä viikon kuluessa ottelun peruuntumisesta.

8.9. Erotuomarien pukeutumistilat

Erotuomaristolle on varattava oma pukeutumistila, joka voidaan lukita ottelun ajaksi niin ettei muilla ole pääsyä ko. tilaan ottelun aikana.

Liitteet:

Avaa Kauden 26-27 maksut ja sanktiot
Avaa Valtakunnalliset sarjat 26-27
Avaa Sarjakalenteri 26-27