Pelaaminen tapahtuu täydellä tai kevennetyllä varustuksella erikokoisilla kenttäalueilla jäähallissa, teko- tai ulkojäällä mahdollisesti apuvälineiden, avustajien tai tukihenkilöiden kera. Jääkiekossa soveltavan liikunnan ja paraurheilun tarjonta on Special hockey -toimintaa, Parajääkiekkoa (kelkkajääkiekko), Proteesijääkiekkoa sekä kuulo- ja näkövammaisten jääkiekkoa.

Kenelle
Special Hockey on tarkoitettu harrastamiseen tukea tarvitseville lapsille ja nuorille yli diagnoosirajojen, joilla oman vamman, sairauden, muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi on vaikea osallistua yleisesti tarjolla oleviin liikuntaryhmiin. Harjoituksissa harjoitellaan monipuolisesti luistelu- ja kiekonhallintataitoja sekä päästään tekemään maaleja ja pelaamaan.

Parajääkiekko (entinen kelkkajääkiekko) soveltuu liikuntavammaisille pelaajille, joilla on hyvä ylävartalon hallinta ja istumatasapaino sekä hyvä käsien toimintakyky.

Yleisin parajääkiekkoilijan vamma on alaraajan vamma, esimerkiksi amputaatio, mutta yhtälailla lajia voivat pelata myös selkäydinvammaiset henkilöt. Laji soveltuu myös erinomaisesti sellaisille jääkiekkoilijoille, jotka eivät esimerkiksi polvi- tai muiden urheiluvammojensa vuoksi voi harrastaa jääkiekkoa. Lajia voi Suomessa pelata myös vammaton pelaaja.

Parajääkiekosta saa lisätietoja:
https://www.paralympia.fi/urheilu/lajit/jaakiekko/saannot-ja-luokittelu

Proteesijääkiekko on suunnattu pelaajille, joilla on amputaatio tai muu vastaava liikuntavamma ja jotka voivat pelata jääkiekkoa proteesin avulla pystyssä luistellen.

Proteesijääkiekon luonteeseen kuuluu vahva vertaistuellinen elementti, mutta lajissa pelataan myös arvokilpailumitaleista.

Suomen proteesijääkiekkotoimintaa pyörittää lajin maajoukkue, Proteesileijonat.

Suomen Kuurojen Urheiluliiton alla on kuuroille, huonokuuloisille ja sisäkorvaistutteen käyttäjille on oma jääkiekkotoimintansa, Deaf Lions ja Deaf Lions Juniors, Suomen Jääkiekkoliitto tekee yhteistyötä Deaf Lionsin kanssa: Lisätiedot täältä.

Näkövammaisten jääkiekkoa pelataan normaalia jääkiekkoa suuremmalla pelivälineellä, jossa on kuulia sisällä äänilähteenä.

Toisin kuin esimerkiksi maalipallossa ja näkövammaisten jalkapallossa, jääkiekossa kenttäpelaajien silmiä ei peitetä, vaan he voivat käyttää olemassa olevaa näkökykyään.

Pelaajat pisteytetään IBSA:n urheiluluokitusten (B1, B2, B3) mukaan siten, että kentällä olevien joukkueiden pelillinen näkökyky on tasavertainen. Ainoastaan maalivahti pelaa silmät peitettynä.

Lue lisää näkövammaisten jääkiekosta:
• Aistisport.com

Tavoitteet
Mahdollistaa toimintarajoitteisten henkilöiden liikkumisen ja jääkiekon harrastamisen urheiluseurassa, omassa joukkueessa ja omien kavereiden kanssa. Pelin päällimmäinen tarkoitus on tuottaa pelaajille elämyksiä ja onnistumisen tunnetta. Yksinkertaisimmillaan peleissä ei ole kilpailullisia tavoitteita, siksi mm. ottelupöytäkirjaa ei pidetä, pelaajaluetteloita ei tarvita eikä mitään tilastoja tehdä. Toisaalta paraurheilussa järjestetään myös kilpailu- ja maajoukkuetoimintaa.

Vaihtoehtoisia sisältöjä toiminnalle:

1. Peliä ja treeniä kaukalossa, täydessä varustuksessa
Harjoitellaan ja pelataan täydellä jääkiekkovarustuksella jääkiekkokaukalossa. Noudatetaan Jääkiekkoliiton harrastekiekkosääntöjä. Opetusosioissa harjoitellaan luistelutaitoa (perusluisteluasento ja etuperin, takaperin ja kaarreluistelua), erilaisia laukaisutekniikoita (kuljetuksesta, suoraan syöstä) ja kiekonkäsittelytaitoja (kuljettaminen, syöttäminen, haltuunotto, liikkuminen kiekon kanssa eri suuntiin).

2. Pipolätkää kevyemmällä varustuksella
Harjoitellaan ja pelataan hieman kevyemmällä varustuksella jääkiekkoa. Tästä käytetään usein nimitystä Pipolätkä. Minimivarustus on luistimet ja kypärä. Turvallisuutta lisäävät hammas-, kaula-, ala-, kyynär- ja säärisuojat. Toiminta voi tapahtua rajaamattomassa tilassa jäähallissa tai teko- tai ulkojäällä. Opetusosioissa harjoitellaan luistelutaitoa (perusluisteluasento ja etuperin, takaperin ja kaarreluistelua), erilaisia laukaisutekniikoita (kuljetuksesta, suoraan syöstä) ja kiekonkäsittelytaitoja (kuljettaminen, syöttäminen, haltuunotto, liikkuminen kiekon kanssa eri suuntiin).

3. Jotain edellisten väliltä, ryhmän toiveiden & lähtökohtien mukaan
Toiminta voi olla myös kahden ensimmäisen vaihtoehdon kombinaatioita tai osallistuvan ryhmän kanssa voidaan suunnitella ja määritellä ympäristö, varustus, pelaaminen ja lajitaitojen opettelu yhdessä ryhmälle sopivaksi. Tarvittaessa käytetään apuvälineitä ja/tai avustajia harrastamisen mahdollistamiseksi.

Jääkiekkoliiton tukitoimet
SJL kartoittaa vuosittain soveltavaa jääkiekkoa järjestävät seurat ja listaa ne nettisivuille, jossa on perustiedot toiminnasta: Missä, milloin ja yhteystiedot. Lisäksi listaamme ne seurat, jotka ovat kiinnostuneita pelitoiminnasta, jotta pelitällien ja turnausten järjestäminen helpottuu. Soveltavaa jääkiekkoa järjestäviä seuroja tuetaan vuosittain mahdollisesti vaihtelevalla tavalla (harjoittelupaidat, kiekot, juomapullot, turnaukset).

Harrastajien rekisteröinti ja vakuuttaminen
Toimintaan osallistuvat kannattaa vakuuttaa toiminnan kattavalla tapaturmavakuutuksella. Toiminnan järjestäjä voi vakuuttaa koordinoidusti osallistujat tai sitten jokainen osallistuja hankkii itse vakuutuksen. Jääkiekkoliito tarjoaa Pohjola-vakuutuksen tuotteita, jotka ovat voimassa eri soveltavan jääkiekon harrastajille. Järjestäjä koordinoi toimintaan osallistuvien toimintaan tarkoitettujen pelipassien / harrasterekisterien hankinnan. Pelipasseista ja harrasterekistereistä saa lisätietoa finhockey.fi -sivuilta. Lisätietoja saa myös liiton kilpailusihteeri Teemu Vanhalalta.

Lisätiedot
Jääkiekkoliiton harrastamisen kehityspäällikkö Kim Sällström: kim.sallstrom@finhockey.fi, 0400-529003. Lisäksi finhockey.fi -sivustolta harrastamisen osiosta valtakunnallista ja alueellista informaatiota sisällöistä, sarjoista, turnauksista ja yhteystiedoista.