Suosituksilla ja säännöillä pyritään ohjaamaan sekä opastamaan seurojen käytännön toimintaa. Suosituksilla pyritään vastaamaan harrastajien ja mm. yhteiskunnan odotuksiin Jääkiekkoilua kohtaan.
Suosituksia luovat monet tahot, mm:
- valtio ja kunnat (mm. opetusministeriö, paikalliset liikuntatoimet jne.)
- eri järjestöt
- Jääkiekkoliitto
Jääkiekkoliitto päättää yhdessä jäsenseurojensa kanssa sarjatoiminnan säännöistä. Säännöt eivät ole lakitekstiä, vaan jääkiekkopeliä pelaavien yhdessä tekemiä sopimuksia. Juniorikiekkosäännöillä on tarkoitus varmistaa oikeudenmukainen kohtelu ja se, että lapsella on mahdollisuus jääkiekkopelin oppimiseen.
Seuratoiminta on helpompaa, jos kaikilla toimijoilla on selvillä seuran toiminnan pääperiaatteet. Sisäisten pelisääntöjen malli on kaikkien seurojen vapaassa käytössä, mutta se kannattaa muokata vastaamaan oman seuran toimintaa. Malleja sisäisten pelisääntöjen luomiseen löydät joukkue-osion materiaalipankista.
- ...
- Säännöt
- G-D junioreiden suositusten tausta ja tavoitteet
- Suositukset G-D junioreiden toiminnan aikataulutuksesta
- Suositukset G-D junioreiden toiminnan ajankäytöstä
- Suositukset G-D junioreiden toiminnan järjestelylle
Säännöt
Avaa / Lataa Kilpailusäännöt 2018-2019
Avaa / Lataa Leijonaliigaohjeet 2018-2019
Avaa / Lataa Harrastekiekkosäännöt 2018-2019
Avaa / Lataa Jääkiekon sääntökirja 2018-2022
Avaa / Lataa Tilastointimääritykset
G-D junioreiden suositusten tausta ja tavoitteet
Suomalaisen jääkiekkoilun kokonaisvaltainen kehittäminen Suomen Jääkiekkoliiton strategian mukaisesti edellyttää liiton ohjaavan vastuun korostamista nuorimpien juniorien urheilutoiminnan järjestämisessä.
Näiden suositusten tarkoituksena on linjata tavoitetila, jossa lasten jääkiekon toteuttamisen sosiaaliset, yhteiskunnalliset ja kilpailulliset tarpeet ovat sopusoinnussa taloudellisten resurssien kanssa. Tällöin voidaan myös osoittaa, että yhteiskunnan tulee omalta osaltaan mahdollistaa lasten jääkiekkoilun toteuttaminen hyväksyttyjen, realististen tavoitteiden mukaisesti. Lasten jääkiekon harrastamista ei saa yhteiskunnallisesti asettaa muita lajeja huonompaan asemaan esim. harrastuspaikkojen kustannusten suhteen. Suositusten tavoitteena on ohjata seurajohtoa, ohjaajia ja pelaajien vanhempia heidän järjestäessään G-D -juniori-ikäluokkien urheilutoimintaa. Suositusten avulla halutaan myös ohjata kuntien, jäähallien, seurojen päätöksentekoa jääaikoja jaettaessa.
Suosituksia noudattamalla mahdollistetaan lapsille heidän monipuolisen ja tasapainoisen kehittymisen kannalta välttämätön perheen parissa tapahtuva vapaa-ajan liikunta, muiden lajien harrastaminen, paneutuminen koulunkäyntiin sekä aikaa perheelle ja ystäville. Lapsen monipuolisen kehittymisen varmistaminen ja riittävän viikkoliikunnan järjestäminen edellyttää ohjaajilta yksilöllistä lasten ohjausta. Lapsia on yksilöllisesti kannustettava ja ohjattava monipuoliseen, jääkiekkoilua tukevaan, liikkumiseen suositusten mukaisen lajiharjoittelun ulkopuolella.
Paikalliset ja alueelliset olosuhteet vaikuttavat seurojen ja joukkueiden mahdollisuuksiin järjestää lyhyellä aikajänteellä toimintansa suositusten mukaisesti. Erityisen vaikeuden saattavat aiheuttaa jääolosuhteet sekä sarjatoiminnan toteuttamisessa etäisyydet. Suositusten yhtenä tavoitteena onkin toimia apuvälineenä vaikutettaessa yhteiskunnan päättäjiin olosuhteiden ja avustusjärjestelmien kehittämisessä.
Suositukset G-D junioreiden toiminnan aikataulutuksesta
Toiminnan aikataulutus
|
|
Päätoimintakausi |
Sarjakausi |
Harj. ajoitus
vkl
|
Harj. ajoitus ark. |
|
G-F -JUN. |
1.10-31.3 |
1.11-15.3 |
10:00-19:00 |
18:00-19:00 |
|
F-E -TYT. |
1.10-31.3 |
1.11-15.3 |
10:00-19:00 |
18:00-19:00 |
|
E2-JUN. |
15.9-31.3 |
15.10-31.3 |
8:00-21:00 |
17:00-21:00 |
|
E1-JUN. |
15.9-31.3 |
15.10-31.3 |
8:00-21:00 |
17:00-21:00 |
|
D-C -TYT. |
1.9-15.4 |
15.10-31.3 |
8:00-22:00 |
17:00-21:00 |
|
D2-JUN. |
1.9-15.4 |
1.10-31.3 |
8:00-22:00 |
17:00-21:00 |
|
D1-JUN. |
1.9-15.4 |
1.10-31.3 |
8:00-22:00 |
17:00-21:00 |
Päätoimintakausi
Päätoimintakaudella ymmärretään ajanjaksoa, jolloin joukkueharjoitukset ovat täysipainoisesti käynnissä ja jääkiekko on ns. tavoitteellisten pelaajien ykköslaji. Päätoimintakauden ulkopuolella lapsien suositellaan osallistuvan ns. kesälajien harrastamiseen mielellään ko. lajiseurojen ryhmissä ja joukkueissa. Jääkiekkoseuran tulee varmistaa niiden lasten päätoimintakauden ulkopuolisen ajan monipuolinen liikunta, jotka harrastavat ainoastaan jääkiekkoa. Lapsen tulee voida halutessaan harrastaa muitakin lajeja myös päätoimintakaudella.
Päätoimintakauden rajoittamisella halutaan mahdollistaa lapselle kesäkaudella myös toinen päälaji monipuolisen kehittymisen varmistamiseksi. Toimintakauden tavoitteena on myös ohjata hallien ja seurojen jäänjakajien /-varaajien toimintaa.
Pelikausi
Ajanjakso, jolle ko. ikäluokan sarjapelit sijoitetaan.
Harjoituksen ajoitus viikonloppuna
Tavoitteena on taata lapsille riittävä rauhoittumisaika ennen yöunia, sekä riittävä aamu-uni.
Harjoituksen ajoitus arkena
Harjoitukset voivat alkaa suositusta aiemmin, mikäli lasten liikkuminen hallille voidaan toteuttaa seuran / joukkueen johtamana / valvomana.
Suositukset G-D junioreiden toiminnan ajankäytöstä
|
Ajankäyttö |
|
|
|
|
|
|
|
Harjoituksen kesto
(min)
|
Otteluita /
pelaaja /
kausi
|
Turnauksia kaudella |
Tapahtumia/ viikko |
Vapaita viikonloppuja / pelaaja/ kk |
|
G-F -JUN. |
45-60 |
15-20 |
1-2 |
2-3 |
ks. teksti alla! |
|
F-E -TYT. |
45-60 |
15-20 |
1-2 |
2-3 |
ks. teksti alla! |
|
E2-JUN. |
45-60 |
20-25 |
2-3 |
3-4 |
ks. teksti alla! |
|
E1-JUN. |
45-60 |
25-30 |
2-3 |
3-4 |
ks. teksti alla! |
|
D-C -TYT. |
45-60 |
25-30 |
2-3 |
3-4 |
ks. teksti alla! |
|
D2-JUN. |
45-90 |
20-25 / |
2-3 / 2-4 |
2-3 / 4-5 |
ks. teksti alla! |
|
D1-JUN. |
45-90 |
25-30/ |
2-3 / 2-4 |
2-3 / 4-5 |
ks. teksti alla!
|
Lasten tulee liikkua vähintään kaksi tuntia jokaisena päivänä sekä 14-18, jopa yli 20 -tuntia viikossa! Valmentajien velvollisuus on varmistaa lasten riittävä liikunta viikkotasolla sekä ohjata lapsia monipuoliseen lajiharjoitusten ulkopuoliseen liikkumiseen. Valmentajien tulee suositella heille myös muiden lajien harrastamista eri vuodenaikoina.
Harjoituksen kesto
Tässä tarkoitetaan harjoitukseen varattavaa jääaikaa. Harjoitustapahtuman kestoon tulee lisätä jään ulkopuolella suoritettava ohjattu alkulämmittely ja loppujäähdyttely (yht. 20-40 min).
Tavoitteena on jääajan tehokas käyttö, kustannusten pienentäminen, sekä lasten harrastukseen käyttämän ajan optimoiminen, jotta aikaa jää myös koulutehtäville ja ystäville. Otteluita varten jääaikoja yhdistetään tarpeen mukaisesti.
Ottelutapahtumia / pelaaja / pelikausi
Tavoitteena on suhteuttaa pelien ja harjoitusten määrä ikäkausittain pelaajakohtaisesti. Pelaajilla voi olla ikäluokan toisiin pelaajiin verrattuna pelejä kauden aikana eri määrä. Pelaajan pelimäärä tulee määritellä pelaajan motivaation mukaisesti yhdessä valmentajan, seuran valmennusvastaavan ja pelaajan vanhempien kesken. Kausikohtainen pelimäärä koostuu sarjakautta ennen ja jälkeen sekä sarjatauoilla pelattavista harjoitusotteluista sekä SJL alueen järjestämistä sarjaotteluista. Pelaajakohtaisesti tulisi kuitenkin pitäytyä suositusten rajoissa.
Turnauksia kaudella
Joukkueet osallistuvat yksittäisten sarja- ja harjoituspelien lisäksi turnauksiin. Turnausten määrän rajoittamisella pyritään kustannusten pienentämiseen ja pelimäärän pitämiseen oikealla tasolla suhteessa harjoituksiin. Nuorimmilla ikäluokilla ei suositella ulkomaisia turnauksia.
Tapahtumia viikossa
Lasten tulee liikkua vähintään kaksi tuntia joka päivä sekä 14-18, jopa yli 20 -tuntia viikossa!
Valmentajien velvollisuus on varmistaa lasten riittävä liikunta viikkotasolla sekä ohjata lapsia monipuoliseen lajiharjoitusten ulkopuoliseen liikkumiseen. Valmentajien tulee suositella heille myös muiden lajien harrastamista eri vuodenaikoina.
Taulukon lukemat kuvaavat seuran ohjattujen tapahtumien suositusmäärää niin kesällä kuin talvellakin. Tavoitteena on varmistaa, että lapset liikkuvat mahdollisimman laadukkaasti ja monipuolisesti sekä mahdollistaa lapsille muiden lajien ja muiden asioiden harrastamisen lisäksi koulunkäynnistä huolehtiminen, ”drop out” -ilmiön pienentäminen, sekä harrastamisinnon säilyttäminen ikäkausittain asteittain kasvavalla ohjelmalla.
Vapaita viikonloppuja / pelaaja /pelikausi
Jokaiselle pelaajalle tulisi taata ennakkosuunnitelman mukaisesti ja vanhemmille ajoissa ilmoitettuna vapaita viikonloppuja päätoimintakauden aikana. Pienemmillä junioreilla vapaita viikonloppuja tulee olla enemmän. Vapaiden viikonloppujen määrä vähenee pelaajien iän karttuessa.
Tavoitteen toteuttamiseksi sarjoissa on vapaita viikonloppuja koulujen lomien ja juhlapyhien yhteydessä. Joukkueiden tulee myös kierrättää pelaajia siten, että suosituksia noudatetaan.
Suositukset G-D junioreiden toiminnan järjestelylle
|
Toiminnan järjestelyt |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Pelaajia / harj.ryhmä |
Pelaajia / pelijoukkue pöytäkirjassa |
Harj. kentän koko |
Ohjaajia / joukkue |
Ohjaajien koulutus- taso |
|
G-F -JUN. |
30-50 |
1 mv+8-10 |
1/3 -½ |
1/5 pel |
HKV+LTV1 |
|
F-E -TYT. |
30-50 |
1 mv+8-10 |
1/3 -½ |
1/5 pel |
HKV+LTV1 |
|
E2-JUN. |
25-40 |
1 mv+10-13 |
1/3-1 |
1/5 pel |
HKV+LTV2 |
|
E1-JUN. |
25-40 |
1 mv+10-13 |
1/3-1 |
1/5 pel |
HKV+LTV2 |
|
D-C -TYT. |
25-40 |
1 mv+10-13 |
1/3-1 |
1/5 pel |
HKV+LTV2 |
|
D2-JUN. |
20-30 |
1 mv+10-15 |
½-1 |
1/5-8pel |
HKV+LTV2 |
|
D1-JUN. |
20-30 |
2 mv+15 |
½-1 |
1/5-8pel |
HKV+LTV2 |
Pelaajia harjoitusryhmässä
Harjoitusryhmä koostuu seuran ensisijaisesti saman ikäluokan pelaajista. Harjoitusryhmän koko voi olla myös suosituksia korkeampi. Harjoitusryhmän kokoon vaikuttaa myös jääajan saatavuus ja hinta, sekä erityisesti koulutettujen valmentajien määrä. - Isommasta harjoitusryhmästä muodostetaan mahdollisuuksien salliessa useita pelijoukkueita.
Pelaajia max. pöytäkirjassa / pelijoukkue
Luvuilla tarkoitetaan kuhunkin otteluun pöytäkirjaan merkittävien pelaajien määrää. Ikäluokan harjoitusryhmän koko voi siis olla pelijoukkuetta suurempi. Alueet voivat sallia pelaajien kierrättämisen joukkueiden välillä ikäluokan sisällä. Pelijoukkueen pelaajien määrän pienentämisen tavoitteena on lisätä pelaajan ottelukohtaisten peliminuuttien määrää.
Valmentajia / joukkue
Valmentajien määrällä pyritään parantamaan harjoittelun laatua ja yksilöllisyyttä, koska pelaajien erilaiset osaamisen tasot voidaan näin paremmin huomioida. Useampi jäällä oleva valmentaja mahdollistaa tarvittaessa valmentajien harjoitekohtaisen eriyttämistyön "kaikille koko ajan samaa" -toiminnan sijasta.
Harjoituksen aikana taitoryhmät tulee tehdä harjoitekohtaisesti.
Valmentajien koulutustaso
Kussakin harjoitusryhmässä tulisi olla vähintään kaksi vaaditun koulutustason omaavaa valmentajaa. Kaikilla ohjaajilla tulisi olla lisäksi lasten herkkyyskausiin perustuvan valmennuksen (HKV) koulutus suoritettuna. Valmentajien koulutuksen ja osaamisen taso, sekä heidän määränsä ovat ratkaisevassa asemassa, kun varmistetaan jokaiselle lapselle mahdollisimman yksilöllinen kehittyminen. Tämä mahdollistaa myös paremmalla taitotasolla olevien pelaajien edistymisen osana muuta ryhmää.
Harjoituskentän koko
Luvulla tarkoitetaan sitä kentän osa-aluetta, jossa harjoite toteutetaan. Harjoitusryhmä jaetaan harjoittelemaan esim. 3 -6 kentän osa-alueelle (klinikkaharjoittelu). Tavoitteena on, että kaukalossa olisi pääsääntöisesti 30 - 50 henkilöä, joille kenttä jaetaan suosituksen mukaisiin osiin. Tällöin ½-kentällä olisi 15 - 25 pelaajaa ja 1/3 kentällä 10 - 20 pelaajaa. Mikäli ikäluokan harjoitusryhmän koko on pieni (esim. noin 20 lasta) on suositeltavaa, että kaukalossa harjoittelee samanaikaisesti kaksi eri ikäluokan harjoitusryhmää.
Suosituksen tavoitteena on saada jää tehokkaaseen käyttöön, jos jää-ajasta on pulaa, sekä pienentää kustannuksia, jos jään hinta on suuri.
