Suomen Jääkiekkoliiton ja sen jäsenseurojen tavoitteena on tarjota mahdollisuus harrastaa Suomen suosituinta urheilulajia mahdollisimman monesta eri lähtökohdasta.
Perinteisesti lapset tulevat lajin pariin seurojen luistelukoulun, Leijona-kiekkokoulun ja tytöt erityisesti GHD:n (Girls’ Hockey Day) tai perheet Perheluistelun kautta.
Harrastaminen voi jatkua sen jälkeen, tai sen aloittaa myös myöhemmällä iällä, perinteisessä joukkuetoiminnassa tai esim. Easy Hockeyn, Pipolätkän tai Aikuisten kiekkokoulun merkeissä.
Jääkiekossa erityisryhmille on tarjolla Special Hockey -toimintaa, parajääkiekkoa (kelkkajääkiekko), proteesijääkiekkoa sekä kuulo- ja näkövammaisten jääkiekkoa.
Säännöt
Harrastejääkiekossa noudatetaan Jääkiekkoliiton kilpailusääntöjä. Seuraavat erityissäännöt ovat kuitenkin voimassa:
Erityissäännöt harrastekiekossa (Kilpailusäännöt 7.20)
HARRASTE- JA SENIORISÄÄNNÖT
1. Yleistä
Harraste- ja seniorisarjoissa pelataan IIHF:n voimassa olevilla pelisäännöillä sekä voimassa olevin SJL:n kilpailusäännöin. Alla olevat säännöt ovat lisäksi voimassa kaikissa SJL:n alaisissa harraste- ja seniorijoukkueiden otteluissa. Jokaisella pelaajalla on oltava voimassaoleva SJL:n pelipassi voidakseen osallistua SJL:n järjestämään sarjatoimintaan.
2. Varusteet
Kypärät ja kasvosuojukset
Ainoastaan jääkiekkoon tarkoitetut kypärät ovat sallittuja. Kaikki kypärät tulee olla kiinnitetty asianmukaisesti. Kypärän tulee olla CE-hyväksytty. Aikuisten sarjoissa (myös harraste- ja seniorisarjat) pelaavien on iästä riippumatta käytettävä aina vähintään visiiriä. Liitto suosittelee kaikille kokokasvosuojuksen käyttöä.
Kaulasuojat
Kaulasuojat ovat pakollisia.
Maalivahdin varusteet
Harraste- ja seniorisarjoissa saa pelata kaikilla maalivahdeille valmistetuilla varusteilla, jotka täyttävät sääntökirjan 2002-2006 vaatimukset.
3. Lyöntilaukaus
Lyöntilaukaus on kielletty. Lyöntilaukauksen raja on kiekon lyönti jäästä kohotetulla mailalla. Lyöntilaukauksesta tuomitaan pieni rangaistus. Mikäli pelaaja hämää ja on tekevinään lyöntilaukauksen, peli katkaistaan ja aloitus siirretään rikkoneen joukkueen puolustusalueen aloituspisteelle.
4. Taklaaminen, laitataklaus, selästä taklaaminen, päähän kohdistuvat taklaukset, keihästäminen ja mailan päällä lyöminen
Taklaukset on kielletty. Kiilaaminen on sallittu, määräävä tekijä on sama luistelusuunta.
Laitataklauksesta, selästä taklaamisesta ja päähän kohdistuvista taklauksista tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan minimissään iso rangaistus (5 min.) ja pelirangaistus (20 min.) tai ottelurangaistus (25 min.). Jos vastustaja loukkaantuu, tuomitaan ottelurangaistus (25 min).
Keihästämisestä ja mailan päällä lyömisen yrityksestä tuomitaan erotuomarin harkinnan mukaan minimissään iso rangaistus (5 min.) ja pelirangaistus (20 min.) tai ottelurangaistus (25 min.). Jos keihästäminen tai mailan päällä lyönti osuu vastustajaan, tuomitaan ottelurangaistus (25 min).
5. Pienet rangaistukset
Pienen rangaistuksen suuruus on 2 min (tehokas peliaika) tai 3 min. (suoraa aikaa). Jos pelaaja saa ottelussa kolmannen pienen rangaistuksen, hänet poistetaan kyseisestä ottelusta. Pelaajan saaman kolmannen pienen rangaistuksen kärsii joku muu saman joukkueen kenttäpelaaja. Pelaaja saa osallistua normaalisti seuraavaan otteluun. Rangaistuksia, jotka on annettu säännön ”Pelin viivyttäminen – kiekko katsomoon” nojalla ei lueta tähän määrään, eikä myöskään tilannetta, jossa sääntörikkomus johtaa rangaistuslaukaukseen.
6. Käytösrangaistukset (10 min.)
Jos pelaaja saa ottelussa käytösrangaistuksen (10 min.), saa pelaaja valita poistuuko hän ottelusta vai jääkö kärsimään rangaistustaan rangaistusaitioon. Jos pelaaja valitsee poistumisen, ei hän voi enää palata ko. otteluun ja hänen on poistuttava pukuhuoneeseen.
Käyttäytymisrangaistuksista (10 min.) seuraa automaattisesti seuraavan sarjaottelun pelikielto.
7. Isot rangaistukset, peli- ja ottelurangaistukset
Ison rangaistuksen suuruus on 5 min (tehokas peliaika) tai 8 min. (suoraa aikaa). Ison rangaistuksen (5/8 min) saanut pelaaja saa automaattisesti pelirangaistuksen (20 min).
Pelirangaistuksen (20 min) tai ottelurangaistuksen (25 min) saanut pelaaja poistetaan ottelusta. OR aiheuttaa myös 5:n minuutin vajaalukuisuuden. OR tai PR tapauksessa rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta. Kun 5 min. rangaistus on kulunut loppuun, laittaa rangaistun pelaajan joukkue korvaavan pelaajan kentälle. Jos pelaajalle tuomitaan pelirangaistus, on hän automaattisesti pelikiellossa seuraavassa sarjaottelussa. Kurinpitäjä voi määrätä tilanteesta myös pidemmän pelikiellon.
Ottelurangaistuksen saanut pelaaja on automaattisesti pelikiellossa, kunnes kurinpitoelin on tehnyt asiassa päätöksen ja määrännyt pelikiellon pituuden.
8. Yhtäaikaiset rangaistukset
Kaikki yhtäaikaiset samansuuruiset rangaistukset korvataan, eli peliä pyritään pelaamaan mahdollisimman monella pelaajalla kentällä.
9. Maalivahdin rangaistukset
Jos joukkueella on vain yksi maalivahti ja hänelle tuomitaan ottelussa pelirangaistus, saa rikkonut maalivahti pelata ottelun loppuun. Jos ainoa maalivahti saa ottelurangaistuksen, maalivahti poistetaan ja joukkue saa pukea tilalle yhden kenttäpelaajan. Jos ainoa maalivahti loukkaantuu, saa hänen tilalleen pukea yhden kenttäpelaajan.
10. Pitkä kiekko
Molemmat joukkueet saavat vaihtaa pelaajia vapaasti pitkän kiekon jälkeen.
Easy Hockey
Avaa / Lataa Easy Hockey-esite
Mitä
Easy Hockey on kattonimitys matalan kynnyksen jääkiekon harrastamiselle. Pelaaminen tapahtuu täydellä tai kevennetyllä varustuksella erikokoisilla kenttäalueilla jäähallissa, teko- tai ulkojäällä. Easy Hockey täydentää lapsen, nuoren tai aikuisen liikunta- tai taideharrastuksia jokaiselle mahdollisimman sopivalla tavalla. Sen alle kuuluvat mm. Pipolätkä ja aikuisten kiekkokoulutoiminta.
Kenelle
Kaikille, jotka haluavat harrastaa perinteistä joukkuetoimintaa harvemmin ja edullisemmin. Pelaajille, jotka aloittavat jääkiekon harrastamisen myöhemmässä iässä, harrastavat jääkiekkoa muiden lajien ohella tai haluavat jatkaa harrastusta tavoitteellisen kilpaurheilun jatkumona.
Tavoitteet
Nauttia jääkiekon harrastamisesta kerran tai pari viikossa itselleen sopivalla tavalla. Päätavoitteena on pelata turvallisessa ja positiivisessa sosiaalisessa ympäristössä - liikuntatuokion ajasta vähintään 70 % onkin erilaista pelaamista. Tavoitteena on myös oppia jääkiekon lajitaitoja - luistelua, laukaisua ja kiekon käsittelyä – joita voi hyödyntää pelaamisessa. Taitoja tukevia harjoitteita on noin 30 % liikuntatuokion ajasta.
Easy Hockey tarjoaa erilaisia sisältövaihtoehtoja
1. Peliä ja treeniä kaukalossa, täydessä varustuksessa
Harjoitellaan ja pelataan täydellä jääkiekkovarustuksella jääkiekkokaukalossa. Noudatetaan Jääkiekkoliiton harrastekiekkosääntöjä. Opetusosioissa harjoitellaan luistelutaitoa (perusluisteluasento ja etuperin, takaperin ja kaarreluistelua), erilaisia laukaisutekniikoita (kuljetuksesta, suoraan syöstä) ja kiekonkäsittelytaitoja (kuljettaminen, syöttäminen, haltuunotto, liikkuminen kiekon kanssa eri suuntiin).
2. Pipolätkää kevyemmällä varustuksella
Harjoitellaan ja pelataan hieman kevyemmällä varustuksella jääkiekkoa. Tästä käytetään usein nimitystä Pipolätkä. Minimivarustus on luistimet ja kypärä. Turvallisuutta lisäävät hammas-, kaula-, ala-, kyynär- ja säärisuojat. Toiminta voi tapahtua rajaamattomassa tilassa jäähallissa tai teko- tai ulkojäällä. Opetusosioissa harjoitellaan luistelutaitoa (perusluisteluasento ja etuperin, takaperin ja kaarreluistelua), erilaisia laukaisutekniikoita (kuljetuksesta, suoraan syöstä) ja kiekonkäsittelytaitoja (kuljettaminen, syöttäminen, haltuunotto, liikkuminen kiekon kanssa eri suuntiin).
3. Jotain siltä väliltä, ryhmän toiveiden & lähtökohtien mukaan
Toiminta voi olla myös kahden ensimmäisen vaihtoehdon kombinaatioita tai osallistuvan ryhmän kanssa voidaan suunnitella ja määritellä ympäristö, varustus, pelaaminen ja lajitaitojen opettelu yhdessä ryhmälle sopivaksi.
Jääkiekkoliiton tukitoimet
SJL kartoittaa vuosittain Easy Hockey -toimintaa järjestävät seurat ja listaa ne nettisivuille, jossa on perustiedot toiminnasta: Missä, milloin ja yhteystiedot. Lisäksi listaamme ne seurat, jotka ovat kiinnostuneita pelitoiminnasta, jotta pelitällien ja turnausten järjestäminen helpottuu. Easy Hockey -toimintaa järjestäviä seuroja tuetaan vuosittain mahdollisesti vaihtelevalla tavalla (harjoittelupaidat, kiekot, juomapullot, turnaukset).
Harrastajien rekisteröinti ja vakuuttaminen
Toimintaan osallistuvat kannattaa vakuuttaa toiminnan kattavalla tapaturmavakuutuksella. Toiminnan järjestäjä voi vakuuttaa koordinoidusti osallistujat tai sitten jokainen osallistuja hankkii itse vakuutuksen. Jääkiekkoliito tarjoaa Pohjola-vakuutuksen tuotteita. Järjestäjä koordinoi toimintaan osallistuvien toimintaan tarkoitettujen pelipassien / harrasterekisterien hankinnan. Pelipasseista ja harrasterekistereistä saa lisätietoa finhockey.fi -sivuilta. Lisätietoja saa myös liiton kilpailusihteeri Teemu Vanhaselta.
Lisätiedot
Jääkiekkoliiton harrastamisen kehityspäällikkö Kim Sällström: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400-529003. Lisäksi finhockey.fi -sivustolta harrastamisen osiosta valtakunnallista ja alueellista informaatiota sisällöistä, sarjoista, turnauksista ja yhteystiedoista.
Erityisryhmät
Avaa / Lataa Erityisryhmät-esite
Mitä
Pelaaminen tapahtuu täydellä tai kevennetyllä varustuksella erikokoisilla kenttäalueilla jäähallissa, teko- tai ulkojäällä mahdollisesti apuvälineiden tai avustajien kera. Jääkiekossa erityisryhmille on tarjolla Special hockey -toimintaa, Parajääkiekkoa (kelkkajääkiekko), Proteesijääkiekkoa sekä kuulo- ja näkövammaisten jääkiekkoa.
Kenelle
Special Hockey on tarkoitettu pelaajille, joilla on todettu jokin lääketieteellinen tai muu kehityshäiriö, minkä vuoksi he eivät pysty harjoittelemaan ns. tavallisessa joukkueessa.
Yleisimmät diagnoosit ovat: lievä/keskivaikea kehitysvamma, ADHD, Asperger, psykososiaaliset haasteet, motoriset haasteet, jalkaortoosit tai näkö- tai kuulovamma.
Pelaajan saaman diagnoosin perusteella pelaajat luokitellaan kolmeen eri tasoon (A, B, C):
A = pystyy olemaan itsenäisesti kentällä ja ymmärtää mitä pelissä tapahtuu
B = pystyy olemaan itsenäisesti kentällä mutta kaipaa suullista ohjaamista pelaamiseen
C = tarvitsee avustajaa kentällä tai ei pysty osallistumaan itse aktiivisesti peliin
Special Hockeytä ei tule sekoittaa Easy hockey tai muuhun matalan kynnyksen toimintaan.
Parajääkiekossa on vain yksi vammaluokka. Urheilijoilla on oltava alavartalossa vamma, joka estää heitä kilpailemasta vammattomien jääkiekossa. Parajääkiekossa voisivat kilpailla esimerkiksi urheilijat, joilla on amputaatioita molemmissa jaloissa, heikentynyt passiivinen liikealue (nilkka- tai polvinivelen kankeutta) tai yli 7 cm jalkojen pituusero. Joillakin urheilijoilla on puutoksia myös lihasvoimassa, esimerkiksi selkäydinvammasta johtuva alaraajahalvaus. Tasavertaisen kilpailun takaamiseksi joukkueen jokaisen pelaajan täytyy täyttää kelkkajääkiekon minimivammakriteerit. Luokittelun tekee aina lääkäri tai fysioterapeutti, joka on saanut kansainvälisen parajääkiekkoluokittelijan koulutuksen. Kotimaisissa peleissä ja turnauksissa hyväksytään kelkkaa käyttävät vammattomat pelaajat mukaan joukkueisiin.
Proteesijääkiekossa pelaajalla tulee olla lajin nimen mukaisesti proteesi yhdessä tai useammassa raajassa.
Näkövammaisten jääkiekossa luokittelu tapahtuu IBSA:n kansainvälisten urheiluokitusten mukaisesti.
Tavoitteet
Mahdollistaa eri erityisryhmien liikkuminen ja jääkiekon harrastaminen urheiluseurassa, omassa joukkueessa ja omien kavereiden kanssa. Pelin päällimmäinen tarkoitus on tuottaa pelaajille elämyksiä ja onnistumisen tunnetta. Yksinkertaisimmillaan peleissä ei ole kilpailullisia tavoitteita, siksi mm. ottelupöytäkirjaa ei pidetä, pelaajaluetteloita ei tarvita eikä mitään tilastoja tehdä. Toisaalta erityisryhmille järjestetään myös kilpailu- ja maajoukkuetoimintaa.
Vaihtoehtoisia sisältöjä toiminnalle:
1. Peliä ja treeniä kaukalossa, täydessä varustuksessa
Harjoitellaan ja pelataan täydellä jääkiekkovarustuksella jääkiekkokaukalossa. Noudatetaan Jääkiekkoliiton harrastekiekkosääntöjä. Opetusosioissa harjoitellaan luistelutaitoa (perusluisteluasento ja etuperin, takaperin ja kaarreluistelua), erilaisia laukaisutekniikoita (kuljetuksesta, suoraan syöstä) ja kiekonkäsittelytaitoja (kuljettaminen, syöttäminen, haltuunotto, liikkuminen kiekon kanssa eri suuntiin).
2. Pipolätkää kevyemmällä varustuksella
Harjoitellaan ja pelataan hieman kevyemmällä varustuksella jääkiekkoa. Tästä käytetään usein nimitystä Pipolätkä. Minimivarustus on luistimet ja kypärä. Turvallisuutta lisäävät hammas-, kaula-, ala-, kyynär- ja säärisuojat. Toiminta voi tapahtua rajaamattomassa tilassa jäähallissa tai teko- tai ulkojäällä. Opetusosioissa harjoitellaan luistelutaitoa (perusluisteluasento ja etuperin, takaperin ja kaarreluistelua), erilaisia laukaisutekniikoita (kuljetuksesta, suoraan syöstä) ja kiekonkäsittelytaitoja (kuljettaminen, syöttäminen, haltuunotto, liikkuminen kiekon kanssa eri suuntiin).
3. Jotain edellisten väliltä, ryhmän toiveiden & lähtökohtien mukaan
Toiminta voi olla myös kahden ensimmäisen vaihtoehdon kombinaatioita tai osallistuvan ryhmän kanssa voidaan suunnitella ja määritellä ympäristö, varustus, pelaaminen ja lajitaitojen opettelu yhdessä ryhmälle sopivaksi. Tarvittaessa käytetään apuvälineitä ja/tai avustajia harrastamisen mahdollistamiseksi.
Jääkiekkoliiton tukitoimet
SJL kartoittaa vuosittain erityisryhmille suunnattua toimintaa järjestävät seurat ja listaa ne nettisivuille, jossa on perustiedot toiminnasta: Missä, milloin ja yhteystiedot. Lisäksi listaamme ne seurat, jotka ovat kiinnostuneita pelitoiminnasta, jotta pelitällien ja turnausten järjestäminen helpottuu. Erityisryhmien toimintaa järjestäviä seuroja tuetaan vuosittain mahdollisesti vaihtelevalla tavalla (harjoittelupaidat, kiekot, juomapullot, turnaukset).
Harrastajien rekisteröinti ja vakuuttaminen
Toimintaan osallistuvat kannattaa vakuuttaa toiminnan kattavalla tapaturmavakuutuksella. Toiminnan järjestäjä voi vakuuttaa koordinoidusti osallistujat tai sitten jokainen osallistuja hankkii itse vakuutuksen. Jääkiekkoliito tarjoaa Pohjola-vakuutuksen tuotteita, jotka ovat voimassa eri erityisryhmien harrastajille. Järjestäjä koordinoi toimintaan osallistuvien toimintaan tarkoitettujen pelipassien / harrasterekisterien hankinnan. Pelipasseista ja harrasterekistereistä saa lisätietoa finhockey.fi -sivuilta. Lisätietoja saa myös liiton kilpailusihteeri Teemu Vanhaselta.
Lisätiedot
Jääkiekkoliiton harrastamisen kehityspäällikkö Kim Sällström: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400-529003. Lisäksi finhockey.fi -sivustolta harrastamisen osiosta valtakunnallista ja alueellista informaatiota sisällöistä, sarjoista, turnauksista ja yhteystiedoista.
Pipolätkä
Mitä
Harjoitellaan ja pelataan hieman kevyemmällä varustuksella jääkiekkoa. Tästä käytetään usein nimitystä Pipolätkä. Minimivarustus on luistimet ja kypärä. Turvallisuutta lisäävät hammas-, kaula-, ala-, kyynär- ja säärisuojat. Pelaaminen tapahtuu tilasta riippuen. Yleisin ja ”virallisin” tapa on palata 4 vs 4 ja pieniin maaleihin ilman maalivahtia. Kiekkoa ei varsinaisesti saa kohottaa, mutta matalat ”lättysyötöt” lavan yli ovat yleensä sallittuja.
Missä
Toiminta voi tapahtua rajatussa tai rajaamattomassa tilassa jäähallissa tai teko- tai ulkojäällä.
Kenelle
Kaikille, jotka haluavat pelata jääkiekkoa kevyemmällä varustuksella, tykkäävät pelaamisesta, kuntoilusta ja yhdessä olemisesta jäällä. Sopii niin alakoululaisille kuin senioreillekin.
Tavoitteet
Nauttia jääkiekon harrastamisesta silloin kun itselle sopii. Päätavoitteena on pelata turvallisessa ja positiivisessa sosiaalisessa ympäristössä. Pipolätkää voi pelata ex tempore kaveriporukalla tai suunnitellusti säännöllisesti vaikka viikoittain tai kertaluonteisesti tapahtumassa. Tavoitteena on kaikissa näissä hyvähenkinen kuntoilu ja yhdessäolo.
Pipolätkä tarjoaa erilaisia sisältövaihtoehtoja:
1. Pelailua kavereiden kanssa ulko- tai tekojäällä
Ex tempore -pelailua voi mahdollistaa perustamalla esim. Pipolätkä FB- tai WA-ryhmän tai jotain internetissa toimivaa ilmoittautumisjärjestelmää (Nimenhuuto, MyClub, Jopox)
2. Pipolätkää säännöllisesti vakiovuorolla
Toimintaa järjestää säännöllisesti vakiovuorolla jokin taho esim. jääkiekkoseura.
3. Erilaiset Pipolätkä -tapahtumat / turnaukset
Yleensä talviaikaan kun on luonnonjäätä tai ulkotekojäätä käytettävissä järjestetään tapahtumia, jossa pelataan pipolätkäpelejä. Esimerkkeinä voidaan mainita Save Pond Hockey ja Euroopan suurin Pipolätkäturnaus Rukalla.
Jääkiekkoliiton tukitoimet
Pipolätkä toiminta luokitellaan SJL:ssa Easy Hockey -toiminnaksi. SJL kartoittaa vuosittain Easy Hockey -toimintaa järjestävät seurat ja listaa ne nettisivuille, jossa on perustiedot toiminnasta: Missä, milloin ja yhteystiedot. Lisäksi listaamme ne seurat, jotka ovat kiinnostuneita pelitoiminnasta, jotta pelitällien ja turnausten järjestäminen helpottuu. Easy Hockey -toimintaa järjestäviä seuroja tuetaan vuosittain mahdollisesti vaihtelevalla tavalla (harjoittelupaidat, kiekot, juomapullot, turnaukset).
Harrastajien rekisteröinti ja vakuuttaminen
Toimintaan osallistuvat kannattaa vakuuttaa toiminnan kattavalla tapaturmavakuutuksella. Toiminnan järjestäjä voi vakuuttaa koordinoidusti osallistujat tai sitten jokainen osallistuja hankkii itse vakuutuksen. Jääkiekkoliito tarjoaa Pohjola-vakuutuksen tuotteita. Järjestäjä koordinoi toimintaan osallistuvien toimintaan tarkoitettujen pelipassien / harrasterekisterien hankinnan. Pelipasseista ja harrasterekistereistä saa lisätietoa finhockey.fi -sivuilta. Lisätietoja saa myös liiton kilpailusihteeri Teemu Vanhaselta.
Lisätiedot
Jääkiekkoliiton harrastamisen kehityspäällikkö Kim Sällström: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen., 0400-529003. Lisäksi finhockey.fi -sivustolta harrastamisen osiosta valtakunnallista ja alueellista informaatiota sisällöistä, sarjoista, turnauksista ja yhteystiedoista.
- Lataa tästä pipolätkän säännöt (PDF-tiedosto)
