Suomalaisen jääkiekon tulevien vuosien tavoitteena on kasvattaa harrastajamäärää, vahvistaa tyttö- ja naiskiekon rakenteita sekä selkeyttää harrastamisen ja huippu-urheilun välistä työnjakoa. Suomen Jääkiekkoliiton toimitusjohtajan Sami Kauhasen mukaan muutokset edellyttävät yhteistä suuntaa ja konkreettisia tekoja niin liitolta kuin seuroilta.
Suomi-kiekon strategia vuosille 2026–2030 vastaa muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin. Keskeisiä painopisteitä ovat harrastajapohjan laajentaminen, tyttö- ja naiskiekon kehittäminen sekä harrastamisen ja huippu-urheilun tarkasteleminen aiempaa selkeämmin omina kokonaisuuksinaan.
– Toimintaympäristössä on tapahtunut viime aikoina paljon muutoksia. Suomen väestökehitys tulee vaikuttamaan seuraavien neljän–viiden vuoden aikana merkittävästi sekä meidän että seurojen tekemiseen. Sitä taustaa vasten tarvitaan suunnanmuutosta.
Yksi strategian keskeisistä painopisteistä on tyttö- ja naiskiekon kehittäminen. Kauhasen mukaan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää aiempaa vahvempaa panostusta ja resursseja.
– Tyttö- ja naiskiekon asioita on pitkän aikaa yritetty edistää, mutta tässä strategiassa nyt oikeasti tartutaan härkää sarvista ja ollaan aidosti resurssoitu tyttö- ja naiskiekon kehittämistä. Uskon, että saamme seuraavan neljän vuoden aikana myös merkittäviä edistysaskelia sillä puolella.
Strategian toteuttamista ohjaavat kaksi keskeistä kysymystä, jotka Kauhasen mukaan on tärkeää pitää mielessä kaikessa toiminnassa.
– Kuinka tämä edistää harrastajapohjan laajentumista ja kuinka tämä edistää tyttökiekon rakennemuutosta ja kasvua?
– Näiden pitäisi olla kaksi keskeistä viestiä, jotka meillä ovat koko ajan mielessä, kun teemme asioita.
Strategiassa harrastaminen ja huippu-urheilu nostetaan aiempaa selkeämmin omiksi kokonaisuuksikseen. Kauhasen mukaan tämä auttaa hahmottamaan jääkiekon eri toimintamuotoja ja niiden tarpeita erityisesti seurojen arjessa.
– Keskeisin muutos on varmaankin se, että puhumme nyt rehellisesti ja avoimesti harrastamisesta ja huippu-urheilusta. Aikaisemmin puhuimme jääkiekosta, joka on pitänyt sisällään nämä molemmat, ja se on ollut ehkä hieman vaikeasti käsiteltävää.
– Jos ajatellaan harrastamista ja huippu-urheilua yhtenä kokonaisuutena, sen toteuttaminen on hankalaa seura-arjessa. Nyt kun niistä puhutaan avoimesti kahtena erillisenä asiana, uskon, että myös toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen voidaan tehdä helpommin. Toivon, että se selkiyttää meidän toimintakenttäämme.
Strategia määrittelee Suomen Jääkiekkoliiton perustehtävän, tavoitteet ja keskeiset valinnat vuosille 2026–2030.
Kauhanen painottaa, että yhteinen suunta on tarkoitettu koko lajiyhteisölle, ei ainoastaan liiton oman toiminnan ohjaamiseen.
– Toivon, että myös seuroissa tartutaan tähän Suomi-kiekon strategiaan ja kiinnitetään omat strategiat siihen. Tämä on tehty nimenomaan koko lajille.
Yhteisen strategian merkitys mitataan lopulta siinä, miten tavoitteet näkyvät käytännön toiminnassa.
– Uskon, että tämän ajattelumallin edistäminen ja käyttöönotto on avain siihen, että saavutamme tuloksia.
Vuoteen 2030 katsottaessa Kauhanen nostaa esiin kaksi konkreettista tavoitetta: harrastajamäärän kasvun ja tyttökiekon rakenteiden vahvistamisen. Niiden rinnalla hän haluaa edistää koko jääkiekkoyhteisön turvallisuutta ja yhdenvertaisuutta huippu-urheilua, yhteisöllisyyttä ja sidosryhmiä unohtamatta.
– Haluan, että meillä on 13 000 uutta harrastajaa ja että tyttökiekon rakenteet ovat kunnossa.
– Ennen kaikkea haluan, että jääkiekko on turvallinen, kiusaamisvapaa ja yhdenvertainen yhteisö niin hallilla kuin hallin ulkopuolellakin, johon on helppo tulla missä tahansa elämänvaiheessa.
