Suomi-kiekon kehityspäivillä keskusteltiin kahden päivän aikana monista seurojen arkeen liittyvistä kysymyksistä. Pienryhmissä seuratoimijat pääsivät jakamaan kokemuksiaan, haastamaan omia toimintatapojaan ja etsimään yhdessä käytännön ratkaisuja.
Työskentelyssä aiheina olivat muun muassa seuratoiminnan kaupallistaminen, valmennusosaamisen kehittäminen, pelaajapolun työkalut sekä harrastamisen aloittamisen ja lopettamisen syyt.
Kaupallistaminen lähtee arvon luomisesta
Seuratoiminnan kaupallistamista käsitelleessä työpajassa Jääkiekkoliiton kaupallinen johtaja Matti Vaininen haastoi osallistujia katsomaan kaupallisuutta ennen kaikkea arvon luomisen näkökulmasta.
– Kaupallistaminen pitäisi nähdä enemmän arvon luomisena eri tahoille kuin niin, että mennään vain pyytämään jotain joltakin.
Vainisen mukaan jokaisella seuralla on oma tarinansa, jota kannattaa kertoa. Seuran yhteisö, osaaminen ja toiminta muodostavat kokonaisuuden, jonka ympärille voidaan rakentaa myös kaupallista yhteistyötä.
– Jokaisella seuralla on tarina kerrottavana. Kannattaa miettiä, mikä se meidän seuran brändi ja identiteetti on. Brändi on se, mitä susta puhutaan, kun et ole itse paikalla.
Kiekko-Espoo ry puheenjohtaja Nora Ojala nosti esiin sen, kuinka paljon sisältöä yhdestä tapahtumasta voidaan saada aikaan. Seurassa tehdään jo aktiivisesti sosiaalisen median markkinointia, mutta mahdollisuuksia tehokkaampaan tekemiseen on edelleen.
– Yhdestä tapahtumasta voi saada hirveän monta tarinaa. Meillä tehdään jo aktiivisesti sosiaalisen median markkinointia, mutta varmasti voitaisiin tehdä sitä tehokkaamminkin.
Ojala piti hyvänä myös ajatusta eri kohderyhmille suunnatuista viesteistä.
– Tykkäsin siitä, että mietitään eri kohderyhmille erilaisia viestejä.
VG-62 Naantalin toiminnanjohtaja Marja Kytönen puolestaan muistutti, että sisältöjä voi rakentaa pienistä palasista.
– Jos yksi asia on iso, niin se kannattaa pilkkoa pienempiin osiin. Yhdessä julkaisussa voi kertoa yhdestä asiasta, toisessa toisesta ja kolmannessa kolmannesta. Silloin siitä syntyy jo sarja.
Valmentajan osaamista halutaan kehittää jatkuvasti
Jääkiekkoliiton valmennusosaamisen kehityspäällikkö Pyry Lukkarila kertoi valmennuskoulutuksen uudistuksista ja suunnitteilla olevasta valmentajien lisenssijärjestelmästä. Uuden valmennuspäällikkökoulutuksen polku on etenemässä, ja ensimmäistä verkkopohjaista koulutusta pilotoidaan parhaillaan.
Lisenssijärjestelmän ensimmäiset luonnokset herättivät pienryhmässä paljon keskustelua. Erityisesti pohdittiin sitä, miten valmentajan osaamista voidaan arvioida ja seurata sekä miten järjestelmä saadaan osaksi seurojen arkea.
Tunturi-Kiekon valmennuspäällikkö Sofia Pohjanen suhtautuu lisenssijärjestelmään myönteisesti, mutta pitää tärkeänä, että mukaan on helppo tulla myös uusille valmentajille.
– Tykkään siitä, että tulee lisenssijärjestelmä. Mun mielestä se on todella hyvä, olen odottanut tätä.
Samalla käyttöönotossa on tärkeää edetä porrastetusti, jotta järjestelmä ei muodostu kynnykseksi esimerkiksi vanhemmille, jotka lähtevät mukaan valmentamiseen.
– Tässä pitää ehkä mennä porrastetusti, ettei se näyttäydy vanhemmille liian isona juttuna, että pitää olla käynyt nämä kaikki, että voit hypätä askiin.
JYP Juniorien valmennuspäällikkö Tommi Nekkula nosti esiin jatkuvan oppimisen merkityksen.
– Tykkään ajatuksesta, että se ei ole vain sertifikaatti, joka suoritetaan, vaan että se on jatkuvan kouluttamisen malli. Pidän sitä erittäin hyvänä.
Pelaajapolku osaksi jokapäiväistä toimintaa
Pelaajapolku on yksi Suomi-kiekon strategiakauden 2026–2030 ydinaiheista. Sen tavoitteena on luoda tutkimusnäyttöön perustuvat raamit suomalaiselle juniori- ja seuratoiminnalle sekä pelaajakehitykselle. Keskiössä on laadukas arki, joka tukee pelaajan yksilöllistä kehittymistä.
Kehityspäivillä Jääkiekkoliiton junioripäällikkö Olli Savikko kävi seuratoimijoiden kanssa läpi pelaajapolun tavoitteita ja sitä, miten ne näkyvät seurojen arjessa. Keskustelussa pohdittiin muun muassa laadukkaan arjen rakentamista ja käytännön työkaluja pelaajakehityksen tueksi.
KooKoo Juniorien junioripäällikkö Harri Setälä kertoi, että viime kaudella toimintatapoja päästiin jo testaamaan ja nyt niiden hyödyntämisessä ollaan pidemmällä.
– Kyllä tämä toiminta on kehittynyt. Viime kaudella itse testailin näitä systeemejä, mutta nyt ollaan selkeästi pidemmällä. Uskon, että tulen käyttämään tätä työkalua paljon enemmän.
Rauman Lukon U12–U14-valmennuspäällikkö Janne Mäkitalo piti pelaajapolkuosiota yhtenä kehityspäivien parhaista.
– Mielestäni tämä oli tähänastisista paras osio. Tässä keskityttiin juuri siihen, minkä takia itse tulin tänne: laadukkaaseen arkeen ja laadukkaaseen harrastamiseen lapsille ja nuorille.
Pelaajapolun käytännön toteuttamista tukevat myös Hockey Centren materiaalit ja työkalut, joiden avulla seurojen ja joukkueiden on helpompi löytää arkeen sopivia harjoitteita ja muuta käytännön materiaalia.
Miksi harrastus alkaa, ja miksi se päättyy?
Jääkiekkoliiton seura- ja harrastepäällikkö Jukka Wallius kertoi harrastamisen aloittamisen ja lopettamisen syitä selvittävästä kyselystä.
Ensimmäinen kysely toteutettiin marraskuun 2025 ja maaliskuun 2026 välisenä aikana, ja jatkossa kysely on tarkoitus toteuttaa vuosittain. Tavoitteena on selvittää muun muassa, mikä saa ihmiset aloittamaan tai lopettamaan harrastamisen ja mitä seurat voisivat tehdä harrastamisen jatkumisen eteen.
Kehityspäivillä keskustelussa nousi esiin erityisesti lapsen viihtyminen. Vaasan Sportin toiminnanjohtaja Jukka Leino nosti esimerkiksi pienten lasten harjoitustapahtumat, joissa leikkimielisyys, pelaaminen ja onnistumisen kokemukset ovat keskeisessä roolissa.
– Kun puhutaan eka- ja tokaluokkalaisista, puhutaan hyvinkin leikki-ikäisistä lapsista. Treenit alkavat aina jollakin leikkimielisellä tekemisellä, jolla saadaan energiapiikit tasoitettua ja lapselle sellainen fiilis, että tänne oli kiva tulla.
Leinon mukaan pitovoimaa voidaan vahvistaa myös rakentamalla yhteisöllisyyttä kaukalon ulkopuolella ja ottamalla vanhemmat mukaan toimintaan.
– Pitää sitoa pelaajat ja ehdottomasti myös vanhemmat yhteen. Pitää siis rakentaa kaukalon ulkopuolisia tapahtumia, joihin osallistuu kaikki pelaajat ja joissain tapauksissa myös perheet.
Myös harrastamisen joustavuus voi auttaa lasta jatkamaan. Kiekko-Espoon puheenjohtaja Nora Ojala kertoi, että seurassa mahdollistettu 50 prosentin osallistuminen ja maksu auttoivat pitämään erityisesti pieniä tyttöjä mukana toiminnassa.
– Mun vastaus on 50 prosenttia pelaamisen mahdollistaminen. Meidän kokemus on, että etenkin pienillä tytöillä vanhemmat eivät halua, että arki on liian täyttä. Meidän N8- ja N10-joukkueissa kaikki jatkoivat tälle kaudelle, kun 50 prosentin osallistuminen ja maksu mahdollistettiin.
Pienetkin ratkaisut voivat siis vaikuttaa siihen, millaiseksi harrastuksen arki muodostuu ja haluaako lapsi tulla hallille uudelleen.
