Kiusaaminen ei kuulu jääkiekkoon – 13 tekoa turvallisemman joukkuearjen puolesta
Kiusaamisen vastainen päivä 5.11. muistuttaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen harrastukseen. Jääkiekossa kiusaamisen ehkäisy alkaa joukkueen arjesta: siitä, miten toisia kohdellaan, millaiset pelisäännöt yhdessä sovitaan ja miten aikuiset toimivat, kun jotain tapahtuu.
Kiusaaminen ei aina näy ulospäin. Se voi olla nimittelyä, pilkkaamista, ulkopuolelle jättämistä tai esimerkiksi joukkueen viestiryhmissä tapahtuvaa epäasiallista käytöstä. Siksi kiusaamisen ehkäiseminen edellyttää muutakin kuin sitä, että puututaan näkyviin ristiriitatilanteisiin.
Turvallinen joukkueympäristö rakentuu arjen kohtaamisista, yhteisistä toimintatavoista ja siitä, että jokainen tietää, kenelle huolesta voi kertoa.
Yhteiset pelisäännöt tekevät odotukset näkyviksi
Joukkueen omat pelisäännöt ovat yksi tärkeimmistä keinoista rakentaa turvallista ja kunnioittavaa ilmapiiriä.
Kun pelaajat osallistuvat sääntöjen laatimiseen, voidaan yhdessä keskustella esimerkiksi siitä, miten joukkuekaveria kannustetaan, miten epäonnistumisiin suhtaudutaan, miten kaikki otetaan mukaan ja millainen käytös ei kuulu joukkueeseen.
Pelisääntöjen on hyvä koskea myös pukukoppia, pelimatkoja sekä joukkueen viestiryhmiä ja sosiaalista mediaa. Lisäksi aikuisten on tärkeää sopia omista toimintatavoistaan.
Yhteiset säännöt eivät kuitenkaan yksin riitä. Niihin pitää palata kauden aikana ja varmistaa, että ne näkyvät myös käytännössä. Erityisesti silloin, kun ryhmässä ilmenee ristiriitoja tai epäasiallista käytöstä, on tärkeää muistuttaa yhdessä sovituista toimintatavoista.
Kiusaaminen ei aina näy ulospäin
Kiusaaminen voi olla suoraa ja helposti havaittavaa, mutta myös hienovaraista ja aikuisilta piiloon jäävää.
Helsingin kaupungin Ennaltaehkäise ja puutu kiusaamiseen -toimintamallissa muistutetaan, että lapsen tai nuoren käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset voivat olla merkkejä kiusaamisesta, häirinnästä tai väkivallasta. Malli on kehitetty osana kaupungin 13 toimenpiteen kiusaamisen vastaista ohjelmaa (KVO 13). Samoja periaatteita voidaan soveltaa myös seuratoiminnassa.
Kiusaaminen voi vaikuttaa koko ryhmän ilmapiiriin. Siksi myös sivusta seuraavien lasten ja nuorten on tärkeää tietää, että tilanteista saa ja pitää kertoa turvalliselle aikuiselle.
Kiusaamisen tunnistaminen
Kiusaaminen voi olla näkyvää tai tapahtua muilta huomaamatta. Se voi ilmetä esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
Neljä kokonaisuutta: epäsuora kiusaaminen, sanallinen kiusaaminen, fyysinen kiusaaminen ja väkivalta sekä häirintä ja verkkokiusaaminen.
Kiusaamisesta tai häirinnästä kertovia merkkejä
Myös harrastuksessa kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, jos aiemmin innostunut lapsi ei enää halua harjoituksiin, vetäytyy joukkueen yhteisestä toiminnasta, jää toistuvasti yksin tai muuttuu poikkeuksellisen hiljaiseksi tai ahdistuneeksi.
Lapsen tai nuoren käyttäytymisessä tapahtuvat muutokset voivat kertoa kiusaamisesta, häirinnästä tai muista hyvinvoinnin haasteista. Yksittäinen muutos ei välttämättä tarkoita kiusaamista, mutta se on hyvä syy kysyä, miten lapsella tai nuorella menee, ja kuunnella vastaus rauhassa.
Kolme kokonaisuutta: harrastukseen osallistuminen, sosiaaliset suhteet sekä terveys ja hyvinvointi.
Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen – 13 tekoa seuratoiminnassa
Kiusaamisen vastainen työ on osa joukkueen jokapäiväistä toimintaa. Se alkaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisesta ja turvallisen ilmapiirin rakentamisesta sekä jatkuu mahdollisten tilanteiden selvittämiseen ja seurantaan.
Ennaltaehkäisy: turvallinen joukkuearki
1. Seuraa lasten ja nuorten hyvinvointia.
Kysy säännöllisesti, miten pelaajat viihtyvät joukkueessa, kokevatko he kuuluvansa porukkaan ja tuntevatko he olonsa turvalliseksi. Huomioi myös hiljaisemmat pelaajat.
2. Kohtaa jokainen pelaaja.
Tervehdi, kuuntele ja huomioi jokainen lapsi ja nuori. Pienetkin myönteiset kohtaamiset vahvistavat tunnetta siitä, että jokainen on tärkeä osa joukkuetta.
3. Vahvista ryhmähenkeä koko kauden ajan.
Huolehdi ryhmäytymisestä myös kauden alun jälkeen. Kiinnitä erityistä huomiota uusiin pelaajiin, joukkueen sisäisiin ryhmiin ja siihen, ettei kukaan jää ulkopuolelle.
4. Harjoitelkaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja.
Opetelkaa yhdessä kuuntelemista, kannustamista, ristiriitojen ratkaisemista ja toisten kunnioittamista. Laatikaa joukkueen omat pelisäännöt yhdessä pelaajien kanssa ja palatkaa niihin säännöllisesti.
Tunnistaminen: huomaa ja ota puheeksi
5. Tunnista kiusaamisen eri muodot.
Kiusaaminen voi olla nimittelyä, pilkkaamista, ulkopuolelle jättämistä, fyysistä kiusaamista tai epäasiallista käytöstä viestiryhmissä ja sosiaalisessa mediassa. Kaikki kiusaaminen ei näy aikuisille.
6. Huomaa muutokset lapsen tai nuoren käyttäytymisessä.
Harjoituksiin lähtemisen välttely, vetäytyminen, kaverisuhteiden muutokset tai poikkeava ahdistuneisuus voivat olla merkkejä kiusaamisesta tai muista hyvinvoinnin haasteista. Ota huoli puheeksi matalalla kynnyksellä.
Puuttuminen: toimi, selvitä ja tue
7. Pysäytä kiusaaminen heti.
Puutu havaitsemaasi kiusaamiseen rauhallisesti ja selkeästi. Varmista kaikkien turvallisuus ja osoita, että tilanne otetaan vakavasti.
8. Selvitä tapahtunut ja kuuntele osallisia.
Kuule osapuolia erikseen ja selvitä, mitä on tapahtunut, kuinka kauan tilanne on jatkunut ja onko vastaavaa tapahtunut aiemmin. Huolehdi tasapuolisesta ja luottamuksellisesta käsittelystä.
Jos tilanteeseen liittyy rikosepäily, rikoksen selvittäminen kuuluu viranomaisille. Seuran tehtävänä on huolehtia tarvittavista turvallisuustoimista, eikä se saa tehdä rinnakkaista rikostutkintaa.
9. Ota mukaan tarvittavat vastuuhenkilöt ja huoltajat.
Toimi seuran sovittujen ohjeiden mukaisesti. Varmista, että tilanteen käsittelyllä on vastuuhenkilö ja alaikäisten huoltajat saavat tarvittavat tiedot. Vakavissa tilanteissa ota yhteys asianmukaisiin viranomaisiin.
10. Sovi toimenpiteistä ja tarvittavasta tuesta.
Varmista kiusaamista kokeneen turvallisuus ja sovi, miten kiusaamisen jatkuminen estetään. Huolehdi tarvittavasta tuesta kaikille osallisille sekä asianmukaisista seuraamuksista.
11. Kirjaa tapahtumat ja sovitut toimenpiteet.
Dokumentoi tilanteen käsittelyn kannalta olennaiset tiedot seuran ohjeiden mukaisesti. Selkeät kirjaukset tukevat asianmukaista käsittelyä ja seurantaa.
Seuranta: varmista, että tilanne korjaantuu
12. Seuraa tilanteen kehittymistä.
Palaa asiaan sovitun ajan kuluttua. Varmista erityisesti kiusaamista kokeneelta, että kiusaaminen on loppunut ja harrastaminen tuntuu jälleen turvalliselta.
13. Jatka tarvittaessa tukitoimia ja vahvista joukkueen ilmapiiriä.
Jos kiusaaminen jatkuu, arvioi lisätoimenpiteiden ja ulkopuolisen tuen tarve. Huolehdi myös siitä, että koko joukkueessa vahvistetaan kunnioittavaa toimintakulttuuria.
Muista: Jääkiekkoliitto tarjoaa seurojen käyttöön toimintamallin, joka sisältää turvallisen seuratoiminnan käytäntöjä, epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyä, toimintamalleja erilaisiin tilanteisiin sekä tukiverkostoja, joiden puoleen seurat voivat tarvittaessa kääntyä.
Vakavissa tilanteissa voidaan tarvita myös ulkopuolista apua tai viranomaisten toimia.
Kiusaamisen vastainen työ ei ole yksittäinen keskustelu tai toimenpide. Se on jatkuvaa huolenpitoa siitä, että jokainen lapsi ja nuori voi harrastaa turvallisesti ja tuntea kuuluvansa joukkueeseen.
Lähde ja sovellus: Helsingin kaupungin kiusaamisen vastainen ohjelma KVO13 ja Ennaltaehkäise ja puutu kiusaamiseen -toimintamalli (2024). Sisältö on muokattu jääkiekkoseurojen toimintaympäristöön.
Turvallinen joukkue syntyy yhdessä
Kiusaamisen ehkäisy ei ole vain valmentajan tai yksittäisen vastuuhenkilön tehtävä. Se on osa koko seuran ja joukkueen toimintakulttuuria.
Valmentajat ja muut toimihenkilöt luovat esimerkillään tapaa kohdata muita. Vanhemmat voivat tukea yhteisiä pelisääntöjä ja rohkaista lapsiaan kertomaan huolistaan. Pelaajat puolestaan voivat omalla toiminnallaan vahvistaa sitä, että jokainen kuuluu joukkoon.
Hyvä joukkuehenki ei tarkoita sitä, ettei ristiriitoja koskaan synny. Se tarkoittaa sitä, että ongelmat uskalletaan ottaa puheeksi ja niihin puututaan.
Kiusaamisen vastainen työ on ennen kaikkea jokapäiväisiä tekoja: toisen huomioimista, mukaan ottamista, kuuntelemista ja tarvittaessa rohkeutta toimia.
Käykää joukkueen yhteiset pelisäännöt läpi ja varmistakaa, että jokainen pelaaja tietää, kenelle voi kertoa epäasiallisesta käytöksestä.
Tutustu materiaaleihin
Kunnioita Peliä – turvallinen ja kunnioittava jääkiekkoyhteisö
Helsingin kaupungin Ennaltaehkäise ja puutu kiusaamiseen -toimintamalli
