Suomen Kuntoliikuntaliiton pilottihankkeena tekemän harrastejääkiekkoilijan terveysprofiilin tulokset kertovat jääkiekkoharrastuksen monipuolisista terveysvaikutuksista. Harrastajat kokevat lätkän pelaamisen paitsi hyvänä kunnon kohottajana, myös erinomaisena psyykkisten voimavarojen ja sosiaalisen pääoman lisääjänä.

Hankkeen taustalla on vakuutusyhtiö Pohjolan Sporttiturva-vakuutuksen tilasto oldtimer- ja harrastepelaajille sattuneista vahinkomääristä, jotka vähenivät puoleen vuodesta 2006 vuoteen 2009. Myös tarve erilaisten liikuntalajien terveysprofiilien tekemiseen oli suuri ja jääkiekko lajina oli sopiva laji pilottivaiheessa joukkuelajiesimerkkinä.

Harrastejääkiekko on yksi suurista suomalaisten liikuttajista, Tilastokeskuksen mukaan jopa 200 000 suomalaista harrastaa jääkiekkoa. Jääkiekkoliiton sarjoissa pelaa noin 600 harrastejoukkuetta, joissa on yhteensä yli 10 200 harrastajaa.

Jääkiekkoilijan terveysprofiilin tulosten taustalla oleva kysely lähetettiin kaikille Jääkiekkoliiton rekisterissä oleville harraste- ja seniorijoukkueille ja kyselyyn vastasi 1444 harrastajaa. Terveysprofiili valmistui Suomen Kuntoliikuntaliiton ja Suomen Jääkiekkoliiton yhteistyönä. 

Kunnon kohottaminen ja sosiaalisuus ykkösiä

Terveysprofiilin tulokset kertovat, että harrastekiekkoilijan mielestä lajin tärkeimmät arvot ovat oman kunnon ylläpitäminen ja sosiaaliset vuorovaikutustilanteet, joita laji tarjoaa.

Jopa 85 prosenttia kyselyyn vastanneista aikuisharrastajista nosti sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta tulevan positiivisen ilmapiirin tärkeimmäksi harrastamisen syyksi.

Harrastejääkiekossa liikuntatilanteesta jopa puolet kuluu itse jääkiekkoharjoituksen- tai pelin ulkopuolella. Liikuntatilanne alkaa jo siinä vaiheessa, kun pelaaja saapuu hallille ennen itse jääkiekon pelaamista eli fyysistä aktiivisuutta. Liikuntatilanne päättyy, kun pelaaja painaa jäähallin oven kiinni ja palaa harrastuksesta johonkin muuhun toimintaympäristöön.

Fyysisen suorituksen sosiaalisuuden sijasta merkittävä rooli on muun harrastusajan sosiaalisuudella. Esimerkiksi pukukoppielämään liittyvät vuorovaikutus, kaverisuhteet, ryhmään kuulumisen tunne ja osallisuus ovat olemassa myös ilman fyysisen suorituksen sosiaalisuutta.

Harrastejääkiekkoilijan terveysprofiilin toteutuksesta vastasivat harrastekiekon kehittäjä Kimmo Oikarinen Suomen Jääkiekkoliitosta, järjestöliikunnan päällikkö Eerika Laalo-Häikiö ja koulutuspäällikkö Pentti Hiltunen Suomen Kuntoliikuntaliitosta, terveystieteiden tohtori Sami Kokko Jyväskylän yliopistosta ja Suomen jääkiekkomaajoukkueen lääkäri Harri Hakkarainen.

Jukka Rasila tykkää hirveästi lätkästä

Jääkiekko harrastuksena kuuluu tänä päivänä monentasoisen ja ikäisen naisen ja miehen aikuisiän harrastuksiin.

Näyttelijä Jukka Rasilan aikuisiän jääkiekkoharrastus alkoi 13 vuotta sitten, kun hän pääsi raittius- ja urheiluseura Zoomin jääkiekkojoukkueeseen ensin huoltajaksi ja myöhemmin pitkän sinnikkyyden ansiosta myös pelaajaksi. Jääkiekko on Rasilalle tärkeä harrastus, jonka avulla hän pitää kuntoaan yllä muutaman kerran viikossa.

– Zoomissa meillä on tosi vaihteleva taso, mutta ei se haittaa menoa. Arvi Lindin kanssa otamme usein harjoituksissa mittaa toisistamme, sillä hän on oikea pakki ja minä vasen laituri, Rasila innostuu.

"Kölli" Kortelaiselle jääkiekko on elämäntapa

Entinen ammattikiekkoilija Mika Kortelainen ei malttanut uransa jälkeenkään jäädä pois kaukalosta, vaan siirtyi heti uran päätyttyä harrastejoukkueeseen. Edelleenkin mies viilettää jäällä jopa viisi kertaa viikossa.

– Lätkä ja urheilu ovat elämäntapa. Pukukoppielämä on edelleen tietynlainen turvapaikka, jossa roolit jäävät narikkaan ja jossa heitetään kevyttä läppää, "Kölli" miettii.

Kortelaisen edustamassa HIFK:n veteraanijoukkueessa pelaajien ikähaitari on suuri, mutta se ei menoa haittaa.

– Vanhimmat, 80-vuotiaat pelaajamme käyvät luistelemassa tyhjällä kentällä ennen varsinaisen harjoitusvuoron alkamista. Sen jälkeen he odottavat, että me nuoremmat pelaamme omat pelimme ja sitten menemme yhdessä jäähallin kahvioon aamupalalle.