|
Yhtäältä: kokeneet seurajohtajat olivat todenneet 1990-luvun lopulla useassa yhteydessä näkemyksenään, että urheilumarkkinointi on paljon muutakin, kuin vain varainkeruuta, talkoiden tekoa, WC-paperin myyntiä ja mainosten hankkimista pelipaitoihin. Toisaalta: jääkiekkoilu junioritasollakaan ei ole aivan halpa harrastus, eikä joukkueiden toimintabudjettien edellyttämien rahasummien kerääminen vuositasolla kaikkein helpointa puuhaa.
Yksi asian esiin nostaneista oli HPK-juniorijääkiekon toiminnanjohtajana vuosina 2002-04 vaikuttanut Mikko Rousi. Hänen aloitteestaan Suomen Jääkiekkoliitossa alettiin pohtia lasten ja nuorten jääkiekkoilun markkinoinnin mahdollisuuksia uudelta pohjalta. Perustettiin Juniorijääkiekon markkinointityöryhmä, johon jäseniksi kutsuttiin liiton kolmelta suurimmalta alueelta merkittäviä tuloksia seurojensa kehittämistyössä tehneitä henkilöitä. Nämä olivat SaloHT:n valmennuspäällikkö Pekka Piiroinen, Mikko Rousi ja Espoon Jääkiekko-Hongan puheenjohtaja, Pertti Järvenpää. Ryhmää täydennettiin vielä Pääkaupunkiseudun aluepäälliköllä Turkka Tervomaalla, jotta aluetoiminnan näkökulma saatiin mukaan kehitystyöhön. Sihteerinä toimi allekirjoittanut.
Useita kokouksia sisältäneen huolellisen prosessin jälkeen ryhmä sai työnsä valmiiksi keväällä 2003. Sen jälkeen asiaa kypsyteltiin vielä mm. luettamalla ohjelmaehdotus läpi laajalla joukolla sekä alueiden että seurojen vastuullisissa tehtävissä toimivia henkilöitä. Heiltä saatiin arvokkaita kommentteja ja hyviä vinkkejä materiaalin sisältöön. Ohjelmaehdotus valmistui lopullisesti vuodenvaihteessa 2004-05. Sen jälkeen liiton lapsikiekkovaliokunta käsitteli esitystä useampaan otteeseen ja viimeisteli sen alkukeväästä 2006.
Ohjelman rakenne perustuu seuraaviin johtaviin ajatuksiin:
- Yleisesti: ´Jotta voit saada, sinun pitää myös antaa´ (ja päinvastoin!)
- Juniorijääkiekko on paljon mainettaan parempaa toimintaa lasten ja nuorten hyväksi
- On neljä muita tärkeämpää osa-aluetta, joihin tarmokkaasti tarttumalla voidaan lajin nuorisotoiminnan markkinointia kehittää eniten.
Jokaisen valitun alueen kohdalla ohjelmassa on esitelty yksi tai useampia toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä niin liiton keskustoimiston, sen alueiden, jäsenseurojen kuin niiden joukkueidenkin toimesta. Kunkin tekijän kohdalla toimenpiteet on jaettu kolmeen kategoriaan: uusiin ´tuotteisiin´, laadun valvontaan sekä viestintään. Näin on haluttu selkeyttää markkinoinnin kannalta tärkeät tehtävät, eli uusien toimenpiteiden miettiminen, olemassa olevan tarjonnan ja toiminnan seuranta, sekä aina tärkeä viestintä, jotta mahdollisimman moni tietäisi lajin nuorisotyön hyvistä asioista ja tuloksista voidakseen arvostaa sitä aikaisempaa enemmän.
Suomen Jääkiekkoliitto pyrkii omalta osaltaan toimimaan johtotähtenä tämän ohjelman toteuttamisessa ja toivoo, että mahdollisimman moni sen jäsenseuroista voi lähteä mukaan omalta osaltaan kehittämään juniorijääkiekon markkinointia paikallistasolla lajin entistäkin paremman huomisen hyväksi.
Helsingissä 2.6.2006
Eero Lehti
Nuori Suomi –päällikkö
Työryhmän sihteeri
Sisällysluettelo
Motto
Nykytila
Markkinoinnin yleistavoitteet
Toimenpiteitä
* Pelaajien ja toimijoiden rekrytointi
1. Pelaajat
2. Toimijat
* Lajin julkisen kuvan kehittäminen
1. Väkivaltaisuus
2. Päihteiden käyttö
3. Lasten vanhempien liiallinen kilpailullisuus
4. Lajin kalleus
* Lajin tuki yhteiskunnalle / yhteiskunnan tuki lajille
1. Lajin tuki yhteiskunnalle
2.Yhteiskunnan tuki lajille
* Kustannusten kurissapitäminen / varainhankinta
1. Kustannusten kurissapitäminen
2. Varainhankinta
Motto
Suomalaisen, kansainvälisesti menestyvän ja yhteiskunnan arvostusta nauttivan jääkiekkokulttuurin perustan muodostaa valtakunnanlaajuinen, seuratasolla toteutettu laadukas, monipuolinen ja Nuori Suomi –henkinen lapsi- ja nuorisokiekkoilu. Se mahdollistaa oikein toteutettuna myös menestyksellisen kilpajääkiekon niin kansallisella, kuin kansainväliselläkin tasolla.
Nykytila
Seurat tekevät kukin omalla tahollaan markkinointityötä. Toiminnan koordinointi, kokemusten vaihto ja yhteinen tekeminen on satunnaista. Markkinointi mielletään vielä suurelta osin pelkästään varainhankintana.
Lajin nykyinen julkinen kuva ei kaikilta osin vastaa todellisuutta: mm. sinettiseuroissa tehdään hienoa kasvatustyötä, jonka yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Sitä ei kuitenkaan yleisesti tiedosteta. Juniorijääkiekon julkisen kuvan kannalta haasteet ovat:
- Väkivaltaisuus
- Aikuisten liiallinen kilpailullisuus
- Päihteiden käyttö
- Lajin kalleus
Markkinoinnin yleistavoitteet
Juniorijääkiekko harrastuksena saa ja ansaitsee laajaa arvostusta, jota voidaan seuroissa hyödyntää käytännön työssä seuraavilla tavoin:
- Yhteiskunnan tukena
- Yleisessä varainhankinnassa
- Pelaajien ja toimijoiden rekrytoinnissa
- Harrastuksen kustannusten kurissa pitämisessä
TOIMENPITEET:
|
