Seurat voivat järjestää Special Hockey -harjoittelua itseluisteleville, diagnoosin omaaville pelaajille, jotka eivät vammansa takia pysty harjoittelemaan ns. tavallisessa joukkueessa.
Special Hockey antaa lapselle mahdollisuuden liikkua ja harrastaa Suomen suosituinta urheilulajia urheiluseurassa, omassa joukkueessa ja omien kavereiden kanssa.
Seuran näkökulmasta Special Hockey tuo uusia perheitä ja harrastajia mukaan toimintaan. Toiminta vaatii seuran tahdon ja tuen sekä muutaman aktiivisen aikuisen työpanoksen erityisesti käynnistysvaiheessa. Vastuullinen, perinteisen kilpa- ja harrastustoiminnan ulkopuolinen toiminta tuo seuralle lisää näkyvyyttä ja houkuttelee mukaan myös sellaisia yhteistyökumppaneita, joita seuran perustoiminnan tukeminen ei kiinnosta.
Lue lisää Special Hockey -toiminnasta alta ja ole rohkeasti yhteydessä seuroihin, joissa toiminta on jo käynnissä.
- ...
- Toiminnan aloittaminen
- Kenelle tarkoitettu
- Pelisäännöt
- Case KKP
- Case Rauman Lukko
- Tukea toiminnalle
- Kysy lisää
Toiminnan aloittaminen
Special Hockey -joukkueen perustaminen
• Toiminnan aloittamisen edellytyksenä 2 aktiivitoimijaa: 1 valmentaja, 1 jojo
• Jäätoiminnan käynnistyminen vaatii muutaman pelaajan
• Pelisäännöt toiminnasta – maksut seuralle – seuran tuki
• SH-joukkueelle oma kausikello, tämä takaa toiminnan jatkuvuuden henkilövaihdoksissa
• Perustaminen käsiteltävä seuran johtokunnassa, tämä takaa toimintarauhan henkilöiden vaihtuessa – oma hyväksytty paikka seuran joukkuekartassa
Seuran rooli
• Seuran rooli on toimia erityisjoukkueen selkärankana ja tukena
• Harjoitusvuoron järjestäminen - kaupungin / kunnan liikuntapalvelut
• Seura tarjoaa paremman näkyvyyden ja puitteet toimintaan
• Seuran toimijaverkosto tarjoaa hyvän pohjan SH-joukkueen toimintaan yhteistyössä.
• Seuralta nimetty yhteyshenkilö SH-joukkueelle
• Sovitaan SH-joukkueen ja seuran keskinäisistä velvoitteista
Mistä harrastajat
• Harrastajien lainaaminen ja kierrättäminen muista alueen eritysliikunnan ryhmistä (jalkapallo, ratsastus, muut liikuntaryhmät)
• Yhteys alueen erityislasten kouluihin, koulut mukaan tiedottamiseen
• Sateenvarjotoiminta (muut lajiryhmät)
Toimijoiden rekrytointi – vaatimukset
• Joukkueen ydinryhmälle riittää arkinen tietämys erityislapsien kanssa työskentelystä
• Toimijoilta ei vaadita erityistä jääkiekkotuntemusta
• Ulkopuolisten liikunta-alan ammattilaisten perehdyttäminen toimintaan tehdään harjoituksen ohessa. Päivä - tapaus - pelaaja kerrallaan
Sateenvarjotoiminta & eri lajiryhmien yhteistyö – yhteinen foorumi
• Säännöllisiä yhteisiä tilaisuuksia
• Eritysliikunnan toimijat - yhdistykset - jaostot – koulut - opistot- liitot
• Kunnan tai kaupungin edustajat mukana
• Sirpaleiden kokoaminen yhteen
• Keskustelua
• Vertaistukea
• Toimintaa tiedoksi
• Yhteystietojen vaihtoa
Tiedottaminen – ehdottoman tärkeää
• SOME-vastaava – Facebook – nettisivut – säännöllinen ylläpito
• Yhteistyö paikallismedian kanssa on helppoa – SH-toiminta kiinnostaa
• Alueen edustusseura mukaan toiminnan tiedottamiseen – rooli korostuu käynnistysvaiheessa
Kenelle tarkoitettu
Special Hockey on tarkoitettu pelaajille, joilla on todettu jokin lääketieteellinen tai muu kehityshäiriö, minkä vuoksi he eivät pysty harjoittelemaan ns. tavallisessa joukkueessa.Yleisimmät diagnoosit ovat: lievä/keskivaikea kehitysvamma, ADHD, Asperger, psykososiaaliset haasteet, motoriset haasteet, jalkaortoosit tai kuulovamma.
Pelaajan saaman diagnoosin perusteella pelaajat luokitellaan kolmeen eri tasoon (A, B, C):
A = pystyy olemaan itsenäisesti kentällä ja ymmärtää mitä pelissä tapahtuu
B = pystyy olemaan itsenäisesti kentällä mutta kaipaa suullista ohjaamista pelaamiseen
C = tarvitsee avustajaa kentällä tai ei pysty osallistumaan itse aktiivisesti peliin
Special Hockeytä ei tule sekoittaa muuhun lasten harrastetoimintaan (Easy Hockey) tai matalan kynnyksen toimintaan.
Pelisäännöt
Pelisäännöt toimivat yleisenä ohjenuorana peleissä ja niitä voidaan muokata pelaajien ja valmentajien toimesta, jotta peli on mahdollisimman sujuvaa ja tasapuolista.
• Valmentajilla ja ohjaajilla on vastuu siitä, että pelitapahtuman henki on selvillä ja sen mukaan toimitaan.
• Pelin päällimmäinen tarkoitus on tuottaa pelaajille elämyksiä ja onnistumisen tunnetta.
• Pelillä ei ole kilpailullisia tavoitteita, siksi mm. ottelupöytäkirjaa ei pidetä, pelaajaluetteloita ei tarvita eikä mitään tilastoja tehdä.
• Tulostaulua voidaan pitää, mutta tulostaulun pitäjä voi harkintansa mukaan käyttää ”pelisilmää”, jotta esimerkiksi maaliero pysyy siedettävänä, vaikka pelissä sattuisi tulemaan toiselle enemmänkin maaleja.
• Pelitapahtuman on hyvä olla normaalin jääkiekkopelin kaltainen, esimerkiksi kuulutukset ja musiikinsoitto kuuluvat pelitapahtumaan.
• Pelissä ei käytetä virallista erotuomaria vaan joukkueen toimihenkilö (seurat sopivat kumman joukkueen) toimii tuomarina. Tuomarilla on oltava tuomaripaita.
• Otteluissa on hyvä palkita Fair Play -pelaajat.
Pelaajat
Molemmat joukkueet peluuttavat kerrallaan viittä (5) kenttäpelaajaa ja yhtä (1) maalivahtia. Pelaajien lukumäärää joukkueessa ei rajoiteta mitenkään.
Valmentajien tulee huolehtia siitä, että kentälliset olisivat taitotasoltaan mahdollisimman tasaväkisiä. Kentälliset merkitään hihanauhoilla eri värein, siten että samanväriset kentälliset pelaavat aina vastakkain.
Avustajat
C-luokan pelaajalla saa olla avustaja kentällä. Avustajalla on oltava kypärä. Avustajalla ei ole mailaa, mutta hän saa avustaa pelaajaa sekä ohjaamalla että puheella.
Varusteet
Pelaajilla tulee olla normaali jääkiekkovarustus. Kokokasvosuojus ja kaulasuoja ovat pakollisia.
Säännöt
Otteluissa ei ole pitkiä kiekkoja eikä paitsioita.
Lyöntilaukaukset on kielletty.
Pelin alussa ja pelikatkojen jälkeen peli jatkuu aloituksella normaalisääntöjen mukaan.
Taklaaminen ja kiilaaminen ovat kiellettyjä.
Peliaika
Aloittelijoiden ja junioreiden peleissä peliaika on kolme (3) viidentoista (15) minuutin erää. Summeri tai vihellys kuuluu kolmen minuutin välein vaihtojen suorittamiseksi. Pelipaikalla joukkueet päättävät, kuka hoitaa vaihtojen valvonnan.
Kehittyneempien pelaajien ja aikuisten peleissä peliaika on kolme (3) viidentoista (15) minuutin jaksoa. Vaihdot suoritetaan pelikatkoilla tai mahdollisesti pelin käydessä erotuomarin suostumuksella.
Rangaistukset
Rangaistavia rikkeitä ovat kaikki samat rikkeet kuin normaaleissa jääkiekkosäännöissä. Rikkeistä tuomitaan rangaistuslaukaus. Rangaistuslaukauksen suorittaa joku kentällä olleista pelaajista.
Rangaistuslaukaus suoritetaan loppuun asti siten, että pelaaja saa maalintekoyrityksen aikaiseksi.
Erityisen aggressiiviseen käyttäytymiseen syyllistynyt pelaaja poistetaan pelistä valmentajan päätöksellä pelin turvallisuuden vuoksi.
Case KKP
Kiimingin Kiekko-Poikien Special Hockey käynnistyi Jaana Laurin toimesta. Jaana on kehitysvammaisen nuoren jääkiekkoilijan äiti ja Oulun Kehitysvammaisten tuki ry:n toiminnanohjaaja. Jaana toimi KKP:n Special Hockeyn joukkueenjohtaja-rahastonhoitajana vuodet 2015-2017, nykyisin hän vastaa tiedottamisesta. Lue Jaanan kertomus Kiimingin Special Hockeyn aloituksesta, organisoinnista, tiedotuksesta ja rahoituksen hankkimisesta. Lopusta löydät myös Jaanan yhteystiedot, mikäli halua kysyä lisätietoja.Toiminnan aloittaminen ja toimihenkilöt
Sovimme KKP:ssa, että toiminta aloitetaan 10 harrastajalla. On hyvä huomata, että erityisryhmä ei välttämättä koskaan muodostu kovin isoksi. Ikähaitariksi määriteltiin 8—17 vuotta. Näin takasimme, että ryhmä varmasti saadaan kokoon, ja tämä oli myös ensimmäisen aloitusvuoden ajan ihan toimiva ratkaisu. Iällä ei ole merkitystä, vaan lapsen/nuoren fyysinen koko sekä toimintakyky ovat enemmän ratkaisevia.
Me edellytimme luistelutaitoa ja tässä teimme hyvää yhteistyötä KKP:n luistelukoulun kanssa. Jos joukkueeseen oli halukas tulemaan mukaan täysin luistelutaidoton harrastaja, hän kävi ensin opettelemassa luistelun perusteet KKP:n luistelukoulussa.
Toiminta alkoi lokakuussa ja jouluun mennessä joukkueen koko oli 25 harrastajaa. Eli näkyvyys ja tiedon vieminen lasten/nuorten kaveriperheille oli toimiva tiedotusmuoto.
Toiminta käyntiin rohkeasti pienellä organisaatiolla
Yksi valmentaja + yksi joukkueenjohtaja-rahastoinhoitaja. Tavoite oli saada muut toimihenkilöt perheistä, ja tässä onnistuttiin. Moni ilmoittautui jo ensimmäisellä puhelinsoitolla, että olisi valmis itse valmentajaksi tai huoltajaksi. Valmentajina ja huoltajina ovat toimineet siis äidit, isät sekä lasten vapaa-ajan avustajat. Seuran kautta saimme tarvittaessa apuvalmentajia sekä maalivahtivalmentajan.
Vuoden aikana lisää tukea valmennukseen löytyi mm. fysioterapeutti- ja opettajaopiskelijoista. Muita kysyttäviä voisi olla esim. toimintaterapeuttiopiskelijat sekä lähihoitajaopiskelijat.
Tärkeää on, että alkuvaiheessa on mukana henkilöitä, joilla on ymmärrystä erityisen tuen lapsista sekä myös perheiden tilanteesta.
Tiedottaminen
Tiedottamisen tärkeys ja haasteellisuus korostuvat myös mm. Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n kyselyissä. Meillä ehdottomasti neljä toimivinta kanavaa alussa oli seuraavat:
1. Perheiden omat verkostot sekä erityislasten perheille tarkoitetut Some-keskusteluryhmät, joissa itse olin mukana. Valtakunnallisia ovat mm. Leijonaemot ry ja Kehitysvammaisten tuki ry:n keskustelupalstat. Tätä kautta tavoitimme Oulussa helposti lähes 200 perhettä. Nämä ovat juuri niitä kanavia, joita perheissä seurataan.
2. Some muutoin, yleiset fb-ryhmät (puskaradiot jne.), joissa tiedotettiin toistuvasti useita kertoja ensimmäisen vuoden aikana.
3. Yhdistysten jäsenkirjeet ja www-sivut: Oulussa saimme jaettua tietoa mm. Oulun Kehitysvammaisten tuki ry:n, Pohjois-Suomen Autismin kirjon sekä Oulun Invalidiyhdistysten kautta.
4. Koulut, joissa on erityisen tuen oppilaita. Huomioitavaa on, että osalla kouluja on periaatepäätös, jonka mukaan koulut eivät jaa Wilman kautta muuta kuin kouluun liittyvää materiaalia. Itse tulostin esitteitä ja vein kouluille, joista esitettä jaettiin koteihin.
Nämä yllä mainitut neljä kanavaa tulivat perheiltä kerättyjen palautteiden mukaan tärkeimpinä esiin. Somen merkitys korostuu tässä, kuten kaikessa muusaakin tiedottamisessa nykyään.
Lisäksi tietoa jaettiin seuraavissa kanavissa (toimitin heille esitteitä sekä sähköisesti että tulostettuna):
1. Oulun kaupungin liikuntatoimen / eritysliikunnan kautta
2. Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n aluekoordinaattorin kautta
3. Terapeuttien (toiminta-, fysioterapeutit pääasiassa) kautta
4. Kehitysvammaisten palvelukeskus Tahkokankaan ja sen tutkimusosastojen kautta. Nämä jakoivat tietoa aktiivisesti kaikille asiakkaille. Myös sairaalan kautta saatiin tietoa jaettua.
Huomioitavaa on, että perheet eivät voi löytää tietoa vain jääkiekkoseuran sivuilta. He eivät osaa tietoa sieltä etsiä, koska vastaavaa toimintaa ei ole aiemmin ollut.
Heti toiminnan käynnistämisen jälkeen avasimme oman fb-sivuston, jonka kautta tietoa oli helppo levittää ja ennen kaikkea tehdä toimintaa tutuksi. Sivumme sai nopeasti useita satoja seuraajia. Fb-sivustolla on ollut merkitystä myös sponsorien hankinnassa.
Toiminnan aloittamisen jälkeen myös paikallinen printtimedia sekä Ylen paikallisradio olivat halukkaita tekemään toiminnastamme juttua. Tein tiedotteen, joka jaettiin useisiin kanaviin.
2-3 tutustumiskertaa ennen sitoutumista
Pelaajalle annettiin mahdollisuus käydä tutustumassa 2—3 kertaa jäällä ennen lopullista päätöstä joukkueeseen liittymisessä. Varusteiksi edellytimme omat luistimet, kypärän, mailan, kaulasuojan ja hanskat. Olimme saaneet lahjoituksena joukkueelle varusteita niin seuralta kuin yksityishenkilöiltä, ja näitä lainasimme pelaajille alussa.
Rahoitus
Useissa erityisen tuen lapsiperheissä on taloudellisia haasteita, joten tavoitteemme oli tarjota mahdollisimman edullinen harrastusmuoto. Tekemällä vertailua paikallisiin erkkaryhmien kausimaksuihin päädyttiin hintaan 280 eur/kausi. Tämä piti sisällään yhden jääharjoituksen, yhden oheisharjoituksen ja pelipaidan.
Avustuksia on hyvin haettavissa ja saatavissa. Paikalliset säätiöt tukivat toimintaamme (mm. Lesosen säätiö, Sipilän säätiö). Useimmilla paikkakunnilla on eri tukimuotoja, joita voi saada ns. syrjäytymistä ehkäisevään lapsi- ja nuorisotyöhön. Tiedot löytyvät hyvin internetin avulla.
Valtakunnallisista tukea saimme seuraavasti: Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n starttistipendi aloittavalle toiminnalle ja Valio Akatemian tuki.
Oulun kaupungin erityisliikunnan kautta saimme tuen kahdelle valmentajalle maksettavaan korvaukseen. Lisäksi Oulussa oli mahdollisuus hakea muitakin erityisliikunnan avustuksia (mm. tapahtuma-avustus).
Isoimpana haimme ja saimme Opetusministeriön tuen Erityisliikunnan koordinaattorin palkkaamiseen. Tämän kautta Anne Puhakka aloitti KKP:ssa osa-aikaisessa vuoden kestävässä työsuhteessa vuoden 2017 aikana.
Perheiden tukeminen
Huomioitavaa on, että hyvin monessa tapauksessa tarjosimme lapselle ensimmäisen harrastusmahdollisuuden eikä perheillä ollut minkäänlaista näkemystä harrastustoiminnasta. Eli valmensimme myös perheitä harrastamaan.
Joukkueenjohtajan ajasta iso osa meni perheiden tukemiseen: annettiin vinkkejä, mistä voi hakea avustuksia harrastusmaksuihin, mistä löytää varusteita edullisesti. Mutta ehkä tärkeimpänä nousi esiin perheiden rohkaiseminen: epäilykset oman lapsen kyvykkyydestä harrastaa olivat suuret. Avoin keskusteluyhteys korostui. Jonkinmoinen aktiivinen linkki perheiden ja valmennuksen välillä on tärkeä: itse istuin harkat katsomassa keskustelemassa perheiden kanssa.
Ensimmäisen vuoden aikana järjestettiin useita tapahtumia, joissa olivat mukana koko perheet: käytiin keilaamassa, ilmajoogassa jne. Myös ensimmäisenä kesänä järjestettävällä kesäleirillä oli vanhempia mukana. Eli ei vain lasten/nuorten ryhmäytymistä vaan erityisen tuen perheissä oli tärkeää myös koko perheiden ryhmäytyminen ja sitouttaminen uuteen toimintaan.
Kannattaa myös tutustua Kehitysvammaisten Tukiliiton lehteen, jossa on juttu toiminnan aloittamisesta.
Oulussa 24.7.2018
Jaana Lauri
Haluatko kuulla lisää?
Jaana Lauri
p. 040 5822494 & Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
Case Rauman Lukko
Maaliskuussa 2017 minua pyydettiin mukaan Rauman Lukko ry:n hallitukseen. Seuran hienot resurssit ja puitteet tietäen halusin yhä laajemmin hyödyntää niitä. Päätin, että olen aktiivinen ja uusia tuulia mukanaan tuova luottamushenkilö.Kesän -17 aikana törmäsin NHL:n Hockey is for Everyone -sivustoon ja täkäläiseen Special Hockey -toimintaan, jonka jälkeen aloin tutkia, mitä asialle kuuluu Suomessa ja missä laajuudessa sitä meillä pohjolassa järjestetään.
Huomasin ilokseni, että toimintaa on, mutta se on vielä pienimuotoista ja pienempien seurojen organisoimaa. Erityislapsiperheen isänä ja pitkäaikaisena Lukko-fanina tunnistin sen valtavan potentiaalin, joka toiminnan aloittamisessa olisi. Samalla tiedostin, että Rauman Lukolla olisi ensimmäisenä liigaseurana Suomessa hieno tilaisuus ja ainutlaatuinen mahdollisuus aloittaa ja mahdollistaa Special Hockey kaikille jääkiekosta kiinnostuneille.
Päätin tarttua asiaan ja ryhdyin toimeen. Vaihtoehtoisia etenemismalleja harkiten päätin lähteä esittämään ideaani rohkeasti eteenpäin seuran ja sen taustaorganisaation päättäjille ja luottohenkilöilleni. Koska ideani sai ainoastaan ja vain positiivista palautetta, piirsin itselleni "prosessikaavion", miten asia Raumalla toteutettaisiin.
Törmäsin netissä KKP:n Special Hockey -toimintaan ja sieltä sainkin paljon hyviä vinkkejä ja tuiki tärkeän konsultointikäynnin hallituksemme joulukuiseen -17 kokoukseen, jossa toimintaan mukaan lähtemisestä myös päätettiin.
Toiminta suunnattiin ensi vaiheessa erityistä tukea tarvitseville ala-asteikäisille lapsille, ja sen kustannuksista vastaa täysimääräisesti Rauman Lukko ry.
Seuraavaksi mietin toiminnalle sopivaa kummia, joka mukaan lähtemisellään toisi toiminnalle lisäarvoa ja julkisuutta. Lukon liigajoukkueeseen noihin aikoihin palkatulla Teemu Ramstedtilla oli omakohtaisia kokemuksia sairauden myötä tulleista elämän vastoinkäymisistä. Lisäksi hän on myös osaava viestijä ja aktiivinen somettaja. Teemu oli alusta asti upeasti mukana toiminnassa, sen jatkosuunnittelussa ja viestinnässä kaikkiin näihin itsekin aktiivisesti osallistuen.
Tammikuun alussa kutsuin koolle kaikki toimintaan osallistuvat Lukon henkilöt, kaikki Rauman erityiskoulujen rehtorit, kaupungin erityisliikuntakoordinaattorin sekä etsinnän kautta löytyneet kolme jääkiekkotaustan omannutta ja erityislasten kouluavustajina toiminutta nuorta miestä, jotka jatkossa vastaisivat toiminnan ohjaamisesta. Heidän kanssaan yhdessä pohdimme toiminnan toteutustapaa, sopivaa ajankohtaa toiminnan aloittamiselle ja vakiovuorolle.
Keskustelutilaisuuden jälkeen Lukko päätti yhteistyössä kaupungin kanssa mahdollistaa kaikille kaupungin erityislapsille jääkiekon ns. kokeilupäivän.
Helmikuussa järjestetyissä kahdessa promotapahtumassa paikalla oli Teemun lisäksi muitakin liigajoukkueen pelaajia, Lukon ammattivalmentajia, maskotti Eetu-kettu, koulujen henkilökuntaa sekä paikalle löytäneitä ja kutsuttuja median edustajia aina Yleä myöden.
Samaan aikaan aloitettiin laajamittainen viestintä talousalueella. Special Hockey -toiminta käynnistyi Rauman Tuki-Areenalla 1.3.2018, ja paikalle löysi heti ensimmäisellä kerralla peräti 19 lasta huoltajineen.
Huhtikuun lopussa toimintaan mukaan oli ilmoittautunut 29 lasta.
Yhteistyö SM-Liigan Alumnin kanssa on käynnistynyt ja Special Hockey - jääkiekko kuuluu kaikille - tulee näkymään 17.8.2018 Rauman Alumni All Stars -tapahtumassa, jonne on kutsuttu paikalle kaikki 29 toiminnassa mukana olevaa lasta huoltajineen.
Syksyllä toimintaa on tarkoitus laajentaa siten, että jatkossa myös Lukon sateenvarjoseurojen lapsille tarjolle tulee viikonloppuna toinen vakiovuoro, johon myös raumalaiset lapset voivat halutessaan osallistua.
Asiasta lisää Rauman Lukon sekä Teemu Ramstedtin kanavissa.
Ystävällisin terveisin
Mikko Aikko
Rauman Lukko ry hallituksen jäsen
Raumalaisen Special Hockey -toiminnan isä
p. 0400 529 025
Tukea toiminnalle
Olympiakomitea // Matalan kynnyksen kerho- ja harrastustoiminnan rahoitusopasOlympiakomitea // Yhdenvertaisuus urheiluyhteisössä
Olympiakomitea // Seuratuki
Mikä on VAU?
VAUn materiaalit
Opetus- ja kulttuuriministeriö
OKM:n seuratoiminnan kehittämistuki
Seuratoiminnan tukimateriaalit
Lapsen oikeudet
Yhdenvertaisuus
Lapsen oikeuksien päivä ja viikko // yhdenvertaisuus
Lapsen oikeuksien päivä ja viikko // vammaiset lapset
Kuntaliitto // liikuntapalvelut
Kysy lisää
Jos teidän seuranne suunnittelee Special Hockeyn käynnistämistä, suosittelemme olemaan yhteydessä seuroihin, joissa toiminta on jo hyvässä vauhdissa. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, apua ja arvokasta lisätietoa saa kysymällä.Oulu – Kiimingin Kiekko-Pojat
Anne Puhakka
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 195 0027
Kangasala – Kisa Eagles
Jussi Salminen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
045 210 4122
Lappeenranta
Antti Virtanen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 581 2025
Rauma – Rauman Lukko
Mikko Aikko
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
040 052 9025
Pori – Ässät
Jaakko Välimaa
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
044 750 7763
