Kilpailusäännöt 2017-2018

Voit myös ladata kilpailusäännöt tämän linkin kautta

 

 

1.              YLEISMÄÄRÄYKSET

1.1.              Sitoutuminen

1.2.              IIHF:n säännöt

1.3.              Kilpailusäännöistä poikkeaminen

 

2.              EETTISET JA TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET

2.1.              Yleiset määräykset

2.2.              Dopingmääräykset

2.3.              Taloushallinto, verotus ja lakisääteiset vakuutukset

2.4.              Sosiaaliturva

2.5.              Seuran konkurssi

2.6.              Vedonlyönti

2.7.              Sopupeli

 

3.              PELAAJAA JA TOIMIHENKILÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

3.1.              Pelaajien ja toimihenkilöiden pelipassit

3.2.              Vakuutus

3.3.              Edustusoikeus ja -velvollisuus

3.4.              Pelaajasopimukset

3.5.              Varusteet

 

4.              PELAAJASIIRROT JA KASVATTAJAKORVAUKSET

4.1.              Pelaajasiirrot Suomessa (edustusoikeuksien siirto)

4.2.              Määräaikainen edustusoikeuden siirto

4.3.              Pelaajasiirtojen aikarajat

4.4.              Aikarajat pelaamiselle uudessa seurassa

4.5.              Ryhmäsiirrot

4.6.              Pelaajasiirrot seurayhteisön junioreista

4.7.              Ulkomaiset pelaajasiirrot

4.8.              Välityslautakunta ja kilpailuvaliokunta

4.9.              Kasvattajakorvaus

 

5.              SEUROJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

5.1.              Seurayhteisö

5.2.              Pelaaminen eri joukkueissa samassa seurassa/seurayhteisössä

5.3.              Pelaajaliikennesopimus

5.4.              Pelaaminen pelaajaliikennesopimuksella eri joukkueissa

5.5.              Yhteisseura- ja yhteisjoukkuesäännöt

5.6.              Siirretyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

5.7.              Uudelleen pelattavaksi määrätyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

5.8.              Kaksoisedustus

5.9.              Pelaajasopimukset

5.10.            Seuratoimitsijat

5.11.            Liiton vapaakortit

5.12.            Seuraa koskevat velvoitteet

 

6.              SARJOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

6.1.              Sarjamuodot

6.2.              Valtakunnalliset sarjat

6.3.              Osanotto ja luovuttaminen

6.4.              Sarjojen tärkeysjärjestys

6.5.              Pisteet ja järjestys sarjassa

6.6.              Tulostiedotus

6.7.              Mediaoikeudet

6.8.              Otteluiden talous

6.9.              Lääkäri ja ensiapu

6.10.            Ottelusiirrot

6.11.            Uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu

6.12.            Karsinta- ja playoff-otteluiden ratkaisutavat

6.13.            Jatkoajat

6.14.            Voittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition)

6.15.            Paras kahdesta -pelattavien playoff- tai karsintaotteluiden ratkaisumallit

6.16.            Pelipaidat

6.17.            Erätauot

6.18.            Erityissäännöt E-juniorien sarjoissa

6.19.            Erityissäännöt D-juniorien sarjoissa

6.20.            Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa

 

7.              OTTELUITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

7.1.              Ottelut

7.2.              Harjoitusottelut ja turnaukset

7.3.              Luvat

7.4.              Otteluissa noudatettavat säännöt

7.5.              Ottelupöytäkirja

7.6.              Ottelun järjestäminen

7.7.              Vierailevan joukkueen velvollisuudet

7.8.              Ottelupaikka

7.9.              Ottelun alkamisaika

7.10.            Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen

7.11.            Ottelun keskeyttäminen pelillisistä syistä ja kieltäytyminen pelin aloittamisesta tai jatkamisesta

7.12.            Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen/pelikelpoinen kenttä

7.13.            Ottelun luovutus

7.14.            Ikärajat

7.15.            Yli-ikäiset pelaajat

7.16.            Yli-ikäisiä pelaajia koskevat säännöt

7.17.            Ala-ikäiset pelaajat

7.18.            Tieto erotuomareille ottelusta

7.19.            Erotuomarikustannukset

7.20.            Musiikin soitto

 

8.              EROTUOMAREITA, OTTELUVALVOJIA JA TOIMITSIJOITA  KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

8.1.              Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat

8.2.              Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen

8.3.              Jääviys erotuomaritoiminnassa

8.4.              Erotuomariraportit

 

9.              VASTALAUSEET

9.1.              Vastalauseet

9.2.              Vastalauseratkaisut

 

10.            KURINPITO

10.1.            Kurinpitomenettely

10.2.            Asianosaisen kuuleminen

10.3.            Kurinpitäjät

10.4.            Kurinpidon alaiset teot

10.5.            Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset

10.6.            Täydentävät rangaistukset (sääntö 510)

10.7.            Kurinpitokäsittely otteluvideon tai muun ottelusta olevan tallenteen perusteella

10.8.            Kurinpitokäsittely seuran tai joukkueen pyynnöstä

10.9.            Erikseen määrättyjen rangaistusten määrääminen ja kärsiminen

10.10.         Doping- ja huumausainerikkomukset

10.11.         Pelikiellon ja toimintakiellon määrittely

10.12.         Kurinpitopäätöksistä tiedottaminen

10.13.         Muutoksenhaku

10.14.         Käyttäytymisrangaistusten kertyminen (10 ja 20 min)

10.15.         Käyttäytymisrangaistuksista aiheutuneen pelikiellon kärsiminen

10.16.         Pelirangaistukset käytöksestä

10.17.         Pelirangaistukset käytöksestä ottelun loppuajassa

10.18.         Ottelurangaistukset

 

11.            VALITUSSÄÄNNÖT

11.1.            Valitusoikeus

11.2.            Valitusmenettely

11.3.            Päätös valituksesta

 

 

1.              YLEISMÄÄRÄYKSET

Nämä säännöt on hyväksytty liittohallituksessa ja ovat voimassa kunnes liittohallitus niitä muuttaa. Nämä säännöt koskevat kaikkea sarjatoimintaa, ilmoittautumisia ja seurasiirtoja kaudella 2017-2018. Juniorikiekkoa koskevat kilpailutoiminnan linjaukset päättää kausittain liiton kilpailuvaliokunta yhteistyössä alueorganisaatioiden kanssa.

 

Näissä säännöissä tarkoitetaan liitolla Suomen Jääkiekkoliitto ry:tä, alueella Suomen Jääkiekkoliitto ry:n alueorganisaatiota, liigalla Jääkiekon SM-liiga Oy:tä ja IIHF:llä Kansainvälistä Jääkiekkoliittoa.

 

1.1.              Sitoutuminen

Pelaajat, toimihenkilöt ja erotuomarit sitoutuvat pelipassinsa lunastamalla ja liiton alaiseen toimintaan osallistumalla noudattamaan liiton kilpailu-, peli- ja kurinpitosääntöjä sekä eettistä ohjeistusta. Seurat, joukkueet, pelaajat ja erotuomarit ovat velvollisia noudattamaan sekä kunnioittamaan liiton solmimia yhteistyösopimuksia. Seurojen ja erotuomarikerhojen velvollisuutena on informoida pelaajiaan, toimihenkilöitään ja erotuomareitaan näistä säännöistä. Liiton alaisuudessa (ml. liiton jäsenseurat) järjestettävään aikuisten, lasten tai harrastekiekon sarjatoimintaan osallistuva pelaaja/toimihenkilö sitoutuu osallistumalla mihin tahansa jääkiekko-otteluun noudattamaan näitä sääntöjä myös harjoituskaudella vaikka pelipassia ei vielä olisi lunastettu alkaneelle kaudelle. Liiton jäsenseurassa missä tahansa tehtävässä toimiva henkilö sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä.

 

1.2.              IIHF:n säännöt

Näiden sääntöjen lisäksi noudatetaan muilta osin IIHF:n pelisääntöjä ja sääntötulkintoja kausille 2014–2018. Mahdolliset poikkeukset on mainittu pelisäännöissä kansallisina poikkeuksina.

 

1.3.              Kilpailusäännöistä poikkeaminen

Erittäin painavista syistä liittohallitus tai sen valtuuttamana kilpailuvaliokunta voi poiketa kilpailusäännöistä.  Mikäli Aluehallitus ei ole hallitsemiensa sarjojen (harrastesarjat) osalta muuta päättänyt, noudatetaan näitä sääntöjä myös alueellisissa harrastesarjoissa.

 

Palaa alkuun

 

2.              EETTISET JA TALOUDELLISET MÄÄRÄYKSET

 

2.1.              Yleiset määräykset

Kilpailutoiminnassa noudatetaan reilun pelin periaatetta.

 

2.2.              Dopingmääräykset

Edellytyksenä Jääkiekkoliiton kilpailutoimintaan osallistumiseen on, että pelaajat noudattavat Suomen Antidoping-toimikunnan, Suomen Jääkiekkoliiton ja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton (IIHF) dopingsääntöjä. Kaikkia pelaajia, valmentajia ja toimitsijoita velvoitetaan tutustumaan heitä koskeviin dopingsäännöstöihin. Tiedot urheilussa kielletyistä dopingaineista ja -menetelmistä löytyvät Suomen Antidoping-toimikunnan internet-sivuilta www.antidoping.fi.

 

Dopingrikkomuksia ovat Suomen antidopingsäännöstön mukaan:

  • Kielletty aine tai näyttö kielletyn menetelmän käytöstä urheilijan elimistöstä otetussa näytteessä
  • Kielletyn aineen tai menetelmän käyttö tai käytön yritys
  • Kieltäytyminen dopingtestistä
  • Dopingvalvonnan välttely ja siihen liittyvän ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti
  • Dopingvalvonnan tai -testin manipulointi ja sen yritys
  • Dopingaineiden hallussapito
  • Dopingaineiden ja -menetelmien levittäminen
  • Dopingin edistäminen

 

Jollei Kansainvälinen Jääkiekkoliitto ole päättänyt ankarammista rangaistuksista, minimirangaistukset dopingrikkomuksissa ovat:

1. Määräaikainen kilpailukielto (pääasiassa kaksi vuotta ensimmäisestä doping-rikkomuksesta)

2. Elinikäinen kilpailukielto toistuvasta dopingista

3. Suomen Antidoping-toimikunnan lausunnon perusteella varoitus.

 

2.3.              Taloushallinto, verotus ja lakisääteiset vakuutukset

Liiton kilpailutoimintaan osallistuva seura sitoutuu hoitamaan taloushallintonsa säädösten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Seuraa / joukkuetta, joka suunnitelmallisesti jättää hoitamatta toiminnan ja pelaajiensa verotukseen tai lakisääteisiin vakuutuksiin liittyvät velvoitteensa rangaistaan liiton kurinpitosäännön mukaisesti pääsääntöisesti sulkemalla kilpailutoiminnasta vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi.

Seurajohdon vastuuhenkilöt (pj, tj, hallitus tai henkilö, joka yksin taikka yhdessä muiden tahojen kanssa omaa osakeyhtiössä kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun tahi muun samankaltaisen tosiasiallisen määräysvallan asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään toimintakieltoon pääsääntöisesti vähintään yhdeksi kilpailukaudeksi.

Seura (yhdistys tai osakeyhtiö) ei voi osallistua millään joukkueella liiton alaiseen sarjatoimintaan, jos seuran vastuuhenkilönä (hallituksen jäsen, puheenjohtaja, toimitus-/toiminnanjohtaja, urheilutoimenjohtaja, valmennuspäällikkö, junioripäällikkö tai vastaava) tai henkilönä, joka yksin taikka yhdessä muiden tahojen kanssa omaa osakeyhtiössä kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitetun tahi muun samankaltaisen tosiasiallisen määräysvallan on henkilö, jonka liitto on tämän sääntökohdan perusteella asettanut toimintakieltoon.

                     

2.4.              Sosiaaliturva

Jos pelaaja saa urheilemisesta kalenterivuodessa tai pelikaudessa veronalaista palkkiotavähintään urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvan järjestämisestä annetussa laissa urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta 24.4.2009/276 säädetyn määrän (vuonna 2017 luontoisetuineen 11.190 €), on seuran/työantajan järjestettävä hänelle eläke- ja tapaturmaturva edellä mainitun lain mukaisesti. Mikäli seura ei ole järjestänyt pelaajalle edellä mainittua vakuutus- tai eläketurvaa, seurajohdon vastuuhenkilöt asetetaan liiton kurinpitosäännön mukaiseen toimintakieltoon. Ottelusta, johon pelaaja on osallistunut, päätetään liiton kilpailusääntöjen mukaan, eikä seura voi käyttää pelaajaa edustustehtävissä ennen kuin edellä mainitut vakuutus- ja eläketurva ovat voimassa.

 

2.5.              Seuran konkurssi

Mikäli seura asetetaan konkurssiin ja luopuu sarjapaikastaan, pelaajat ovat pääsääntöisesti vapaita siirtymään muihin seuroihin työsopimuslain määräykset huomioon ottaen. Konkurssipesän voidaan tarvittaessa sallia hoitaa kilpailutoiminta kauden loppuun, jolloin pelaajilla ei ole vapaata siirto-oikeutta.

Uusi seura voi liiton päätöksellä jatkaa entisen seuran paikalla vain sillä ehdolla että se hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön urheilutoimintaan liittyvät kiistattomat taloudelliset vastuut.

Taustayhtiön konkurssi ei vaikuta seuran kilpailuoikeuteen, jos urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset velvoitteet hoidetaan.

 

2.6.              Vedonlyönti

Pelaaja, toimihenkilö tai erotuomari ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa ottelusta johon osallistuu. Seuran toimihenkilö ei saa itse tai edustajan kautta lyödä vetoa mistään seuransa joukkueen ottelusta.

Rikkomuksesta seuraa liiton kurinpitosäännön mukainen pääsääntöisesti vähintään yhden kilpailukauden kilpailu- ja toimitsijakielto.

 

2.7.              Sopupeli tai otteluiden manipulointi

Urheilutoiminnan eettinen lähtökohta on, että urheilijat, joukkueet, seurat ja erotuomarit pyrkivät kilpailutilanteessa parhaaseen mahdolliseen suoritukseen.

Seura, jonka joukkueen kilpailutapahtuman tuloksesta on sovittu etukäteen menettää kilpailuoikeutensa liiton harkinnan mukaan pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kaudeksi.

Pelaaja, toimihenkilö tai erotuomari, joka yrittää pelata, pelaa tai ehdottaa pelaamista ennakolta sovittuun lopputulokseen pyrkien tai muulla tavoin manipuloi tai pyrkii manipuloimaan ottelutapahtumia tai laiminlyö tällaista toimintaa koskevan tiedonantovelvollisuuden liitolle tai seuralle, asetetaan liiton kurinpitosäännön määräämään kilpailu- ja toimintakieltoon pääsääntöisesti vähintään kahdeksi kilpailukaudeksi. Jos henkilöä on syytä epäillä syyllistyneen tämän kohdan rikkomiseen, voi liittohallitus määrätä hänet väliaikaiseen peli- tai toimintakieltoon. Ennen päätöstä epäillylle on annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.

 

Palaa alkuun

 

3.              PELAAJAA JA TOIMIHENKILÖÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

 

3.1.              Pelaajien ja toimihenkilöiden pelipassit

Liiton ja sen jäsenseuran järjestämässä toiminnassa mukana olevilla pelaajilla ja joukkueen toimihenkilöillä on oltava voimassa oleva pelipassi. Pelaajan pelipassi on voimassa, kun sitä koskeva maksu on oikein maksettu (tili ja viitenumero) ja tieto maksetusta pelipassista on rekisteröitynyt liiton sähköiseen edustusoikeusjärjestelmään.

Niillä toimihenkilöillä, jotka ottelutapahtumassa toimivat joukkueen pelaaja-aitiossa (valmentajat, huoltajat, joukkueenjohtajat, lääkärit yms.) sekä joukkueen kokoonpanoluettelon allekirjoittavalla henkilöllä on oltava voimassa oleva SJL:n toimihenkilöpelipassi.

 

3.2.              Vakuutus

Mestiksessä, Suomi-sarjassa sekä naisten, nuorten- ja juniorien sarjoissa pelaajalla pitää olla voimassa oleva kilpaurheilun kattava vakuutus (joko liiton neuvottelema jääkiekkoilijan vakuutus tai muu toiminnan kattava vakuutusturva). Liitto edellyttää, että kaikki pelaajat kaikissa sarjoissa vastaavat omasta jääkiekon pelaamisen kattavasta vakuutusturvastaan.

 

3.3.              Edustusoikeus ja -velvollisuus

1.      Maajoukkue

Maajoukkueeseen nimetty pelaaja on velvollinen noudattamaan kutsua, eikä hän saa ilman eri lupaa osallistua samaan aikaan pelattavaan muuhun otteluun.

 

2.      Sarjaottelut

Pelaajan oikeutta osallistua liiton ja liigan järjestämään kilpailutoimintaan jossakin sarjaottelussa kutsutaan edustusoikeudeksi. Pelaajan edustusoikeus voi olla vain liiton jäsenseurassa. Edustusoikeus seuran eri joukkueissa on määritelty monissa eri sääntökohdissa näissä kilpailusäännöissä. Leijonaliigassa, D-tyttöjen ja nuorempien tyttöjen sarjoissa ja harrastekiekossa ei edustusoikeutta tarvita.

Pelaajan on erotuomarin niin pyytäessä todistettava henkilöllisyytensä. Mikäli pelaaja ei suostu todistamaan henkilöllisyyttään, on erotuomarilla oikeus poistaa kyseinen pelaaja ottelusta, ja erotuomari tekee raportin asiasta kyseisen sarjan järjestäjälle.

Pelaajan edustusoikeus alkaa siinä jäsenseurassa, johon pelaajalle lunastetaan ensimmäinen pelaajan pelipassi (ei toimihenkilön tai harrastekiekon pelipassit) E2-iässä.

Liitto voi evätä edustusoikeuden pelaajalta, joka on jättänyt velvoitteensa suorittamatta edellistä joukkuettaan kohtaan.

C-ikäisen pelaajan on käytävä seuratuomarikurssi.

 

3.      Harjoitusottelut

Pelaaja voi osallistua toisen seuran harjoitusotteluihin vain oman seuransa luvalla.

 

4.      Muut yhteisöt

Pelaaja saa seuransa luvalla osallistua korkeakoulujen, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen, ylioppilaskuntien, oppilaitosten ja yritysten otteluihin.

Pelatessaan eri yhteisöjen joukkueissa kuuluu pelaaja liiton rankaisuvallan piiriin, jos erotuomarina toimii virallinen erotuomari.

 

3.4.              Pelaajasopimukset/sitoumukset

1.      Pelaajan velvollisuudet

Pelaaja on velvollinen noudattamaan seuran/joukkueen pelisääntöjä ja yhdessä sovittuja taloudellisia velvoitteita. Alle 18-vuotiaan kohdalla vastuu on pelaajan lisäksi myös huoltajalla. Velvollisuuksien hoitamattomuus voi johtaa seuran määräämiin kurinpitotoimiin ja saattaa estää pelaajan siirtymisen toiseen seuraan.

 

2.      Pelaaja-agentin käyttäminen

15-vuotias pelaaja saa käyttää rekisteröidyn pelaaja-agentin apua pelaajasopimusta tehdessä. Alle 15-vuotias ei saa tehdä toimeksiantoa, sitä koskevaa sopimusta eikä edes neuvotella sopimuksesta rekisteröidyn pelaaja-agentin kanssa.

 

3.5.              Varusteet

Pelaajien on kaikissa otteluissa käytettävä jääkiekon pelaamista varten tarkoitettuja ja pelisääntöjen määräämiä varusteita. Niiden lisäksi pelaajan on käytettävä seuraavia pakollisia varusteita.

 

1.      Hammassuojat

A-juniori-ikäisen pelaajan on käytettävä hammassuojaa. Kaikille pelaajille suositellaan hammassuojan käyttöä.

 

2.      Kasvosuojukset

A-juniori-ikäisten on aina käytettävä joko kokokasvosuojusta tai ns. visiiriä. Jos A-ikäinen pelaaja pelaa yli-ikäisenä pelaajana B-nuorten sarjoissa, on hänen käytettävä kokokasvosuojusta. A-ikäisen maalivahdin on käytettävä yli-ikäisenä pelatessaan B-nuorissa B-nuorille ja nuoremmille pakollista maalivahdin kasvosuojusta (pienempi ristikon silmäkoko). Aikuisten sarjoissa (myös harraste- ja seniorisarjat) pelaavien on iästä riippumatta käytettävä aina vähintään visiiriä.Visiirin on aina oltava CE-hyväksytty.

 

3.      Kaulasuojus

CE-hyväksytty kaulasuoja on pakollinen varuste. Maalivahdeille on pakollinen maalivahdeille suunniteltu oma kaulasuoja.
 

 

Palaa alkuun

 

4.              PELAAJASIIRROT JA KASVATTAJAKORVAUKSET

 

4.1.              Pelaajasiirrot Suomessa (edustusoikeuksien siirto)

Pelaajan edustusoikeutta siirretään siirtomenettelyssä E2 ikäluokassa pelaamisesta alkaen. F1 ja nuorempien sarjoissa edustusoikeutta ei rekisteröidä. Edustusoikeus alkaa siinä seurassa jossa pelaaja pelaa ensimmäisen kerran E2 ikäluokassa tai vanhemmissa.

Pelaajan edustusoikeus siirtyy uuteen seuraan ainoastaan Jääkiekkoliiton hyväksymän seurasiirtomenettelyn kautta. Seurasiirto on tehtävä aina vaikka edustusoikeuden omaava seura olisi lopettanut toimintansa.

Jos pelaajan edellinen seura on lopettanut toimintansa eikä seura ole Jääkiekkoliiton jäsen tai siirtomenettelyä ei voida aloittaa seuran pidempiaikaisen toimimattomuuden takia, voi liitto anomuksesta aloittaa siirtomenettelyn vanhan seuran puolesta uuteen seuraan.

Mikäli seura kieltäytyy antamasta seurasiirtoa, on seuran ilmoitettava kirjallisesti pelaajalle sekä liittoon kieltäytymisen perusteet viikon kuluessa. Liitto voi painavista syistä aloittaa seurasiirtomenettelyn, vaikka vanha seura ei ole aloittanut siirtomenettelyä edellä mainitulla tavalla.

Edustusoikeuden omaava seura voi vaatia rahallisen korvauksen siirrosta pelaajalta vain jos pelaajalla on voimassaoleva pelaajasopimus/sitoumus pelaamisesta edustusoikeuden omaavan seuran kanssa ja/tai edustusoikeuden omaavan seuran säännöissä on siirtymiseen liittyviä taloudellisia velvoitteita.

Siirtomenettely aloitetaan liiton edellyttämällä tavalla liiton siirtojärjestelmässä.

Seurasiirto ja edustusoikeus uudessa seurassa on voimassa kun kirjaamismaksu on maksettu liiton edellyttävällä tavalla ja on kirjautunut liiton rekisteriin.

Jos pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa virallisessa ottelussa kahtena edellisenä pelikautena, hänellä ei ole ollut voimassa olevaa liiton pelaajan kilpa-/junioripelipassia sinä aikana ja hän on todistettavasti täyttänyt velvoitteensa edustusoikeuden omaavaa seuraa kohtaan, ei seurasiirrosta tarvitse maksaa kirjaamismaksua. Tällöin pelaajan / uuden seuran on toimitettava sähköisesti liittoon selvitys maksuttomuuden edellytyksistä.

01.07. jälkeen pelaaja voi vaihtaa seuraa ainoastaan seurojen suostumuksella. Liitto voi kuitenkin erittäin painavista syistä hyväksyä pelaajasiirron 1.7. jälkeen.

Jos pelaaja 01.08. jälkeen osallistuu vanhan seuransa harjoituksiin, katsotaan pelaajan jääneen vanhaan seuraansa ja ilmoitus siirtohalukkuudesta sekä oikeus vapaaseen edustusoikeuden siirtoon raukeaa.
 

4.2.              Määräaikainen edustusoikeuden siirto

Määräaikainen siirto voidaan tehdä aikarajojen puitteissa (15.2. saakka) kauden aikana enimmillään siirtoajan päättymiseen (15.2.) saakka paitsi jos pelaajalla on voimassa oleva pelaajasopimus/sitoumus (tällöin 30.4. saakka). Pelaajasopimus/sitoumus on toimitettava liittoon seurasiirron maksamisen yhteydessä.

Määräaikaiselle siirrolle määritellään päättymispäivä. Määräaikaisen siirron päättymispäivän jälkeisenä päivänä pelaajan edustusoikeus palautuu automaattisesti vanhalle seuralle.

 

4.3.              Pelaajasiirtojen aikarajat

1.      Siirtoaika B-nuoret (s.2000 - ) ja nuoremmat

Pelaajan, jolla ei ole voimassaolevaa pelaajasopimusta, on 30.06. mennessä joko tehtävä pelaajasopimus jonkun seuran kanssa tai ilmoitettava kirjallisesti edustusoikeuden omaavalle seuralle mahdollisesti vaihtavansa seuraa saadakseen vapaan edustusoikeuden siirron.

Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä B-E –juniori-ikäisissä seuraavina aikoina:

  • 1.5. – 30.6. vapaa siirtoaika
  • 1.7. – 31.7. ei siirtoaikaa
  • 1.8. – 31.8. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella
  • 1.9. – 31.10. siirtoaika vain niille jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa
  • 1.11. – 30.11. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella
  • 1.12. – 1.1. siirtoaika vain niille jotka eivät ole edustaneet sarjaotteluissa kuluvalla kaudella mitään seuraa
  • 2.1. – 15.2. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella

Siirtoaika päättyy aina kyseisenä päivänä klo 23.59.59.
 

2.      Siirtoaika A-nuoret (- s.1999) ja vanhemmat

Pelaaja, jolla ei ole voimassa olevaa pelaajasopimusta tai kirjallista sitoutumista mihinkään seuraan eikä ole osallistunut alkaneella kaudella joukkueen toimintaan, voi vapaasti siirtyä toiseen seuraan (siirtomenettelyn mukaisesti) siirtoaikojen puitteissa. Jos pelaaja on osallistunut joukkueen toimintaan, riippumatta kirjallisesta pelaajasopimuksesta tai sitoumuksesta, ei pelaajalla ole vapaata siirto-oikeutta mikäli seura pystyy osoittamaan kiistattomat taloudelliset vastuut jotka pelaajan osallistumisesta seuran toimintaan hänen kohdallaan on syntynyt.

Pelaajasiirtoja voidaan kausittain tehdä aikuisissa – A-nuorissa seuraavina aikoina:

  • 1.5. – 30.6. vapaa siirtoaika
  • 1.7. – 31.7. ei siirtoaikaa
  • 1.8. – 15.2. siirtoaika molempien seurojen yhteisellä suostumuksella

Siirtoaika päättyy aina kyseisenä päivänä klo 23.59.59.
Mikäli kyseessä on nuorempi pelaaja kuin A-ikäinen ja pelaajasiirto tehdään aikana jolloin nuorempien (B-E) siirtoja ei voi tehdä, ei hän voi uudessa seurassaan edustaa B-nuorten tai nuorempien joukkueita ennen kuin nuorempien siirtojen aikaraja on avoinna. Tämä koskee pelaajia jotka ovat edustaneet edellistä seuraansa kuluvalla kaudella sarjaottelussa.
 

3.      Pelikiellossa olevan pelaajan seurasiirto

Pelaaja, joka on pelikiellossa, ei voi siirtyä kauden aikana toiseen seuraan ennen kuin pelikielto on kärsitty.

 

4.      Poikkeukset siirtoajoissa

Pelaajalle voidaan myöntää siirto (erillinen anomus tehtävä kilpailuvaliokunnalle ja maksettava kulloinkin voimassa oleva anomusmaksu) pelaajasiirtojen aikarajojen ulkopuolella, jos:
 

-       pelaaja ei ole edustanut mitään seuraa tai joukkuetta SJL:n järjestämässä sarjaottelussa kuluvan pelikauden aikana. Mestikseen ja Suomi-Sarjaan sekä Naisten SM-sarjaan siirtyvän pelaajan pitää olla ollut pelaamatta myös kuluvaa kautta edellisenä kautena.

-          pelaajan viimeksi edustama seura lopettaa jääkiekkotoimintansa

-          pelaajan ikäluokan toiminta loppuu seurassa

-          C-ikäisen ja nuoremman pelaajan muuttaessa huoltajansa mukana toiselle paikkakunnalle

-          B-ikäisen tai vanhemman pelaajan muuttaessa työn tai opiskelun vuoksi toiselle paikkakunnalle (työsopimus/opiskelutodistus esitettävä)

 

4.4.              Aikarajat pelaamiselle uudessa seurassa

Pelaaja voi edustaa uutta seuraansa kun pelaajasiirto on vahvistettu liiton edustusoikeusrekisterissä.

 

4.5.              Ryhmäsiirrot

Ryhmäsiirto voidaan myöntää (erillinen anomus tehtävä kilpailuvaliokunnalle ja maksettava kulloinkin voimassa oleva anomusmaksu) silloin, kun lähtöseura omalla päätöksellään lopettaa toimintansa tai lähtöseuran joku ikäluokka kokonaisuudessaan lopettaa toimintansa seuran omalla päätöksellä. Anomuksessa pitää olla puolto kummaltakin seuralta sekä selvitys ryhmäsiirtoanomuksen perusteista sekä nimilista sisältäen syntymäajat ja sportti ID:t siirrettäväksi aiotuista pelaajista.

Ryhmäsiirto on mahdollinen myös silloin, jos perustetaan uusi joukkue alimmalle mahdolliselle sarjatasolle aikuisissa. Tällöin ryhmäsiirron edellytyksenä on se, että mikään seura ei joudu pelaajien siirtymisen takia lopettamaan minkään joukkueensa toimintaa. Tällöin ryhmäsiirto voidaan tehdä kaikista vähintään 5 pelaajan siirroista / seura.

 

4.6.              Pelaajasiirrot seurayhteisön junioreista

Seurayhteisön juniorit on siirrettävä kausittain ennen sarjakauden alkua edustusseuraan seurayhteisösiirrolla, kun he eivät enää voi ikänsä puolesta edustaa junioriseuraa.

Edustusjoukkue voi käyttää otteluissaan kaikkia seurayhteisön edustuskelpoisia junioreita. Seurayhteisön sisäinen yhteistyösopimus on oltava olemassa edustusseuran ja junioriseuran välillä.

 

4.7.              Ulkomaiset pelaajasiirrot

Ulkomaisissa pelaajasiirroissa noudatetaan liiton ja IIHF:n sääntöjä.

Ulkomaansiirroissa pelaajan siirtoasiasta vastaa aina vastaanottavan maan liitto/seura. Pelaajan uuden seuran liitto pyytää pelaajalle pelilupaa pelaajan edellisen seuran jääkiekkoliitolta, joka pyytää siirtolupaa pelaajan edelliseltä seuralta.

Pelaajan tulee saada siirto vanhalta liitolta seitsemän (7) päivän kuluessa lupapyynnöstä tai vanhan liiton/seuran on esitettävä kirjallinen perustelu siirron epäämiselle.

Pelaajan täytettyä 18 vuotta tai pelatessaan aikuisten sarjoissa tulee hankkia kansainvälinen siirtokortti (IIHF Transfer Card) edustusoikeuden saamiseksi uudessa seurassa. Siirtokortti hankitaan uuden seuran kansallisesta liitosta.

Siirto tehdään aina määräaikaisena pelaajan voimassaolevan pelaajasopimuksen pituiseksi. Jos sopimus on pidempi kuin yksi pelikausi, tulee siirtokortin mukana toimittaa kopio pelaajasopimuksesta. Muissa tapauksissa siirto on aina yhden (1) pelikauden mittainen.

Pelaajan muuttaessa vakituisesti ulkomaille voi pelaaja anomuksesta hakea vapaata siirtoa (unlimited transfer) uuteen maahan. Tällöin siirron yhteydessä pelaajan tulee täyttää kv. liiton anomuslomake (unlimited transfer request).

Alle 18-v. pelaajasta tulee tehdä kv. liiton siirtopaperi (IIHF letter of approval, LOA). Siirtokäytäntö on sama kuin yli 18-v. siirroissa

 

1.      Siirtokäytäntö, pelaajasiirto ulkomaille

Pelaaja pyytää vanhalta seuralta kirjallisen luvan ulkomaan siirtoon. Vanha seura tekee pelaajasta ulkomaan siirron Jääkiekkoliiton määrittelemällä tavalla.

Pelaaja on uuden seuran liiton alainen pelaaja siirron määrittelemän määräajan. Pelaajan edustusoikeus palaa aina määräaikaisen ulkomaan siirron jälkeen siihen seuraan jossa oli edustusoikeus ennen siirtymistä ulkomaille.

 

2.      Siirtokäytäntö, pelaajasiirto Suomeen

Pelaajan uusi seura hankkii kv. siirtokortin liitosta (yli 18-v.) täyttää siirtokortin asianmukaisesti ja toimittaa sen takaisin liittoon.

Alle 18-v. pelaajasta seura tekee IIHF:n LOA-paperin ja toimittaa sen liittoon.

Liitto lähettää siirtopyynnön pelaajan vanhalle liitolle. Kun vanhan liiton allekirjoitettu ITC-kortti on saatu, toimitetaan ITC-kortti kv. liittoon (IIHF) hyväksytettäväksi. Kun kv. liitto hyväksyy siirron, siirtyy pelaajan edustusoikeus uuteen seuraan.

Alkuperäisen siirtokortin (IIHF transfer card) pitää olla toimitettuna kv. liittoon pelaajan, uuden– ja vanhan liiton allekirjoituksilla varustettuna 30 pv:n kuluessa ensimmäisestä luvasta alkaen. Jos näin ei ole tapahtunut kv. liitto evää pelaajan peliluvan kunnes hänen siirtonsa on hoidettu loppuun. 

Pelaajan on oltava Suomessa ja peliluvan liitossa viimeistään 15.2.

 

4.8.              Välityslautakunta ja kilpailuvaliokunta

1.      Välityslautakunta

Välityslautakuntaan kuuluvat liiton ja liigan toimitusjohtajat sekä liitto- ja liigahallituksen yhteisesti hyväksymä ulkopuolinen puheenjohtaja. Välityslautakunta käsittelee pelaajien siirtymiseen liigaseuran ja liiton sarjoissa pelaavan seuran välillä liittyvät erimielisyydet sekä kaikki kasvattajakorvauksen määrään liittyvät erimielisyydet. Jos seurat eivät keskenään pääse yksimielisyyteen edustusoikeuden siirron ehdoista tai kasvattajakorvauksen määrästä, välityslautakunta ratkaisee siirron ehdot lopullisesti valitsemalla jommankumman seurojen tekemistä esityksistä.

 

2.      Kilpailuvaliokunta

Kilpailuvaliokunta ratkaisee liiton sarjoissa pelaavien seurojen väliset pelaajasiirtoepäselvyydet. Jos seurat eivät keskenään pääse yksimielisyyteen edustusoikeuden siirron ehdoista, kilpailuvaliokunta ratkaisee siirron ehdot.Kilpailuvaliokunta ei ratkaise voimassa olevan pelaajasopimuksen purkuun tai sitoutumiseen liittyvää riitaa.

 

4.9.              Kasvattajakorvaus

Kasvattajakorvaus on seuroille tulevaa korvausta kasvatustyön kuluista sellaisesta pelaajasta, joka pelaa Jääkiekon SM-Liigassa/KHL:ssä/CHL:ssä määrätyn määrän otteluita (pöytäkirjamerkintä ratkaisee). Maalivahdin ollessa kyseessä velvollisuus maksaa kasvattajakorvausta syntyy kun maalivahti on pelannut pelaavana maalivahtina liigaotteluissa. Lukumäärään ei lasketa otteluita, joissa maalivahti on ollut vaihdossa koko ottelun ajan.

Kasvattajakorvauksen suuruus määräytyy oheisen taulukon mukaan.

Kasvattajakorvausta maksetaan jokaisesta ottelusta jonka pelaaja pelaa SM-Liigassa/KHL:ssä/CHL:ssä taulukossa mainitun ottelumäärän (6-90 ottelua) ja on kyseisenä pelipäivänä alle 23 -vuotias.

Lisäksi kasvattajakorvauksen suuruuteen vaikuttaa kuuluminen nuorten 18- tai 20-vuotiaiden MM-kisajoukkueeseen tai pelaajan NHL-varaus.

 

1. Kasvattajakorvauksen jako ja suuruus (kaikki summat alv 0 %)

Kasvattajakorvausta maksetaan seuraavasti:

korvaus   6-30 ottelua 150 euroa / ottelu

korvaus 31-60 ottelua 300 euroa / ottelu

korvaus 61-90 ottelua 450 euroa / ottelu

 

MM-kisajoukkueisiin kuuluminen kerryttää korvausta seuraavasti

U18 MM-kisajoukkueeseen kuuluminen                   30 euroa / ottelu

U20 MM-kisajoukkueeseen kuuluminen                   60 euroa / ottelu

(MM-kisaedustukset lasketaan vain kerran/ikäluokka)

 

NHL-varaus kerryttää korvausta seuraavasti:

1.      kierroksen varaus            korvaus     6-30 ottelua 255 euroa / ottelu

                                        korvaus   31-60 ottelua 515 euroa / ottelu

                                        korvaus   61-90 ottelua 775 euroa / ottelu

2.-3. kierroksen varaus             korvaus     6-30 ottelua 110 euroa / ottelu

                                                  korvaus   31-60 ottelua 225 euroa / ottelu

                                                  korvaus   61-90 ottelua 350 euroa / ottelu

4.-7. kierroksen varaus             korvaus     6-30 ottelua    55 euroa / ottelu

                                                  korvaus   31-60 ottelua 115 euroa / ottelu

                                                  korvaus   61-90 ottelua 175 euroa / ottelu            

 

Mikäli pelaajalle täyttyy 90 ottelua ennen ensimmäistä varauskertaa (vuosi jolloin ensimmäistä kertaa varausikäinen) tai U18/U20 MM-kisoja, ja pelaaja tulee varatuksi NHL:ään tai pelaa U18/U20 MM-kisat, lasketaan kasvattajakorvauslisät NHL-varauksen ja/tai U18/U20 MM-kisojen jälkeen ja jaetaan ao. seuroille.

                                                                                                                                    

Pelaajasta kertynyt kasvattajakorvaussumma jaetaan kahdeksalle (8) kaudelle edellisten kausien mukaan seuraavasti (edelliset kaudet lasketaan sitä kautta edeltävästä kaudesta alkaen jonka aikana pelaaja täytti 23 vuotta tai pelaajalle tuli täyteen tässä säännössä mainitut 90 ottelua):

 

1.      kausi        5 %

2.      kausi        5 %

3.      kausi        10 %

4.      kausi        10 %

5.      kausi        15 %

6.      kausi        15 %

7.      kausi        20 %

8.      kausi        20 % (viimeisin)

 

Kasvattajakorvausosuus maksetaan pelaajasta vain kerran, sen kauden päätyttyä jonka aikana pelaaja täyttää 23 vuotta tai pelaajalle täyttyy 90 SM-Liigan/KHL:n/CHL:n runkosarjaottelua.

Mikäli pelaaja tekee NHL-sopimuksen eikä siirry sopimuksen myötä Pohjois Amerikkaan vaan pelaa siitä huolimatta alle 23-vuotiaana Liigassa NHL sopimuksen aikana ja hänellä on alle 90 ottelua pelattuna, kuuluu hän normaalisti kasvattajakorvauksen piiriin riippumatta NHL-sopimuksesta.

Mikäli pelaaja palaa NHL-sopimuksen päätyttyä/irtisanottua alle 23 vuotiaana ja alle 90 ottelua pelanneena Liigaan, kuuluu hän kasvattajakorvauksen piiriin. Mikäli pelaajasta on maksettu NHL-korvaus, ei kasvattajakorvausta makseta näissä tapauksissa NHL-korvauksen saaneille seuroille, vaan ainoastaan näitä ennen mahdollisesti olleille seuroille.

Mikäli pelaaja siirtyy ulkomaille ennen kuin täyttää 23 vuotta tai täyttyy 90 ottelua, eikä palaa Suomeen ennen kuin täyttää 23 vuotta, lasketaan kasvattajakorvaus taulukon mukaan takautuvasti siitä kaudesta taaksepäin kun pelaaja siirtyi ulkomaille.
Jos pelaaja on pelannut ulkomailla ja palannut Suomeen ja vasta sitten täyttyy joko 90 ottelua tai 23 vuotta, jaetaan kasvattajakorvaus kahdeksan viimeisen Suomessa pelatun kauden seuroille.

Jos pelaajalla täytyy 23 vuotta pelatessaan Suomessa muussa sarjassa kuin KHL/CHL/SM-Liiga, lasketaan kasvattajakorvaus taulukon mukaan takautuvasti siitä kaudesta taaksepäin kun pelaaja viimeksi pelasi KHL/CHL/SM-Liigassa.

 

2. Kasvattajakorvauksen maksu

Kausittain kauden päättymisen jälkeen liitto laskee kaikkien 23 vuotta täyttäneiden tai 90 ottelua täyteen pelanneiden pelaajien kasvattajakorvauksen suuruuden seuroittain. Liitto laskuttaa liigaa erittelyn mukaisesti ja jakaa taulukon mukaisesti kasvattajakorvaukset niitä saaville seuroille.

 

Palaa alkuun

 

5.              SEUROJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

 

5.1.              Seurayhteisö

Seurayhteisön muodostaa edustus- ja junioriseura joiden toiminta on eriytetty. Seurayhteisössä voi olla rinnakkaisjoukkueet eri ikäluokissa tai aikuisissa, sekä naisten ja tyttöjen sarjoissa. Tällöin junioriseuran pelaajat voivat edustaa seurayhteisössä myös aikuisten joukkuetta vaikka edustusoikeus on junioriseurassa. Seurayhteisön tunnusmerkki on pelaaminen samalla tai samansuuntaisella nimellä josta selviää yhteys yhteisöön. Seurayhteisössä voi edustusseuran nimi olla muukin jos seurojen välillä on sopimus samaan seurayhteisöön kuulumisesta.

 

5.2.              Pelaaminen eri joukkueissa samassa seurassa/seurayhteisössä      

Maalivahdit voivat pelata saman ikäluokan joukkueissa, ikäistään vanhemmissa ja yli-ikäisinä vuotta nuoremmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä).

Kenttäpelaaja voi pelata saman ikäluokan joukkueissa tai ikäistään vanhemmissa koko kauden ajan (myös samana päivänä) huomioiden jäljempänä mainitut rajoitukset:

 

Liikkuminen joukkueiden välillä on kielletty tai rajoitettu seuraavissa tapauksissa

1.      Miesten sarjat
Kenttäpelaaja voi siirtyä rinnakkaisjoukkueeseen 15.2. saakka vapaasti. 15.2. jälkeen alemman sarjatason joukkueeseen voi siirtyä vain jos kenttäpelaaja on pelannut aiemmin kauden aikana vähintään neljä (4) ottelua alemman sarjatason joukkueessa. Tämä koskee kaikkia pelaajia jotka ovat kauden aikana pelanneet ylemmän tason aikuisten joukkueessa yhdenkin pelin pelaajan iästä riippumatta.

 

2.      Nuorten SM-Liiga -> B-nuorten SM-taso

1.8. – 30.4. (runkosarjan aikana)

  • Kenttäpelaajan siirtyessä B-nuorten SM-tasolle on B-nuorten joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata Nuorten SM-liigaan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).
  • Kenttäpelaaja voi siirtyä B-nuorten SM-tasolla olevaan joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan alle 50 % Nuorten SM-liigassa tai Miesten SM-Liigassa.

3.      B-nuorten SM-taso -> B-nuorten SM-taso

1.8. – 30.4. (runkosarjan aikana)

  • Kenttäpelaajan siirtyessä B-nuorten SM-tasolla joukkueesta toiseen on uuden joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata takaisin edelliseen joukkueeseen. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).
  • Kenttäpelaaja voi siirtyä joukkueesta toiseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % uudessa joukkueessa jolla enintään neljä (4) ottelua jäljellä.

4.      B-nuorten SM-taso -> B2-nuorten SM-taso

1.8. – 30.4. (runkosarjan aikana)

  • Kenttäpelaajan siirtyessä B2-nuorten SM-tasolle on B2-nuorten joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata B-nuorten SM-tasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).
  • Kenttäpelaaja voi siirtyä B2-nuorten SM-tasolla olevaan joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan alle 50 % B-nuorten SM-tasolla.

5.      B-nuorten SM-taso -> C-nuorten SM-taso

1.8. – 30.4. (runkosarjan aikana)

  • Kenttäpelaajan siirtyessä C-nuorten SM-tasolle on C-nuorten joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata B-nuorten SM-tasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).
  • Kenttäpelaaja voi siirtyä C-nuorten SM-tasolla olevaan joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan alle 50 % B-nuorten SM-tasolla.

6.      B2-nuorten SM-taso -> C-nuorten SM-taso

1.8. – 30.4. (runkosarjan aikana)

  • Kenttäpelaajan siirtyessä C-nuorten SM-tasolle on C-nuorten joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata B2-nuorten SM-tasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).
  • Kenttäpelaaja voi siirtyä C-nuorten SM-tasolla olevaan joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan alle 50 % B-nuorten SM-tasolla.

7.      C-nuorten SM-taso -> C-nuorten SM-taso

1.8. – 30.4. (runkosarjan aikana)

  • Kenttäpelaajan siirtyessä C-nuorten SM-tasolla joukkueesta toiseen on uuden joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata takaisin edelliseen joukkueeseen. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).
  • Kenttäpelaaja voi siirtyä joukkueesta toiseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta ainoastaan silloin, jos hän on pelannut kauden omista otteluistaan yli 50 % uudessa joukkueessa jolla enintään neljä (4) ottelua jäljellä.

 

8.      Nuorten-, B-, B2- ja C-nuorten SM-sarjojen pudotuspelit

a.      Pudotuspeleissä pelaavan joukkueen kenttäpelaajat eivät voi siirtyä mihinkään saman ikäluokan rinnakkaisjoukkueen jäljellä oleviin sarjaotteluihin riippumatta siitä pelaako saman ikäluokan rinnakkaisjoukkue omassa sarjassaan pudotuspelejä, karsintoja tai sarjaotteluita. Näiksi kenttäpelaajiksi lasketaan kaikki ne pelaajat jotka ovat pelanneet ennen pudotuspelejä runkosarjan viimeisessä neljässä (4) ottelussa pudotuspeleihin osallistuvassa joukkueessa.

b.      Pudotuspeleissä/karsinnoissa voi edustaa vain yhtä joukkuetta / ikäluokka.

B-nuorten SM-sarjan pudotuspeleihin eivät saa osallistua ne -1999 syntyneet yli-ikäiset kenttäpelaajat, jotka eivät kauden aikana ole pelanneet vähintään 5:ttä ottelua B-nuorten SM-tasolla.

c.       B2-nuorten SM-sarjan pudotuspeleihin eivät saa osallistua ne kenttäpelaajat jotka ovat pelanneet Nuorten SM-Liigassa. B-nuorten SM-sarjassa (ml. alkusarja ja alempi loppusarja) kauden aikana pelanneista kenttäpelaajista B2-nuorten SM-pudotuspeleihin saavat osallistua ne kenttäpelaajat, jotka ovat pelanneet vähintään 50 % kauden kaikista ko. seurassa pelaamistaan sarjaotteluista B2-nuorten SM-sarjan pudotuspeleihin osallistuvassa joukkueessa.

 

9.      B-, B2- ja C-nuorten Mestis-, Suomi-sarja ja Aluesarja-tasojen lopputurnaukset/pudotuspelit

Lopputurnauksiin/pudotuspeleihin voivat osallistua kaikki ikänsä puolesta edustuskelpoiset kenttäpelaajat, mikäli ovat pelanneet 1.1. jälkeen pelaamistaan sarjaotteluista yli 50% ko. joukkueessa.

 

10.  C2-E2 sarjatasot

a.      Kenttäpelaaja voi siirtyä samassa ikäluokassa vain seuran joukkueista samalla sarjatasolla tai seuraavaan alemmalla tasolla olevaan joukkueeseen. Esimerkkejä: Jos seuralla joukkue AAA tasolla, AA tasolla ja A-tasolla, ei pelaaja voi siirtyä A-tason joukkueeseen jos on pelannut kauden aikana AAA-tasolla. Jos seuralla on joukkue AAA tasolla ja toinen joukkue A-tasolla eikä muilla tasoilla joukkueita ole, voi pelaaja siirtyä A-tason joukkueeseen.

b.      Omaa ikäluokkaa vanhemmissa pelaava kenttäpelaaja voi siirtyä omaan ikäluokkaansa seuran joukkueista vain siihen joukkueeseen joka pelaa nuoremmassa ikäluokassa ylimmällä tasolla seuran joukkueista. Esimerkkejä: Jos seuralla on nuoremmassa ikäluokassa enemmän kuin yksi joukkue, voi pelaaja siirtyä vain siihen joukkueeseen joka seuran nuoremman ikäluokan joukkueista pelaa ylemmällä tasolla. Jos kaikki seuran joukkueet nuoremmassa ikäluokassa pelaavat samalla sarjatasolla, voi kenttäpelaaja siirtyä kaikkiin joukkueisiin. Jos seuralla on vain yksi joukkue nuoremmassa ikäluokassa, voi kenttäpelaaja siirtyä ko. joukkueeseen sen tasosta riippumatta.

 

11.  C2-D2 sarjojen lopputurnaukset/pudotuspelit

Osallistuakseen joukkueen pudotuspeleihin tai lopputurnauksiin kenttäpelaajalla tulee olla pelattuna yli 50 % 1.1. jälkeisistä omista pelaamistaan sarjaotteluista kyseisessä joukkueessa (kaikki sarjat lasketaan, myös vanhemmat ja nuoremmat kuin tässä mainitut). Tämä ei koske maalivahteja. Kenttäpelaaja saa osallistua vain yhden joukkueen pudotuspeleihin tai lopputurnaukseen näissä ikäluokissa. Naispuolisten pelaajien osalta lasketaan sääntöön vain poikajoukkueissa pelatut ottelut (50 % poikajoukkueissa pelatuista otteluista).

 


5.3.              Pelaajaliikennesopimus

1.      Miesten kilpasarjat

Kaksi eri seurayhteisöä, joiden miesten edustusjoukkueet pelaavat eri sarjatasolla, voivat tehdä keskenään pelaajaliikennesopimuksen.

Sopimus koskee pelaajien siirtymistä seurojen miesten kilpasarjojen sekä Nuorten kilpasarjojen (ei B-nuoret tai nuoremmat) joukkueiden välillä pelaajan iästä riippumatta.

Miehet: Liiga, Mestis, Suomi-sarja, II-divisioona

Nuoret: Nuorten SM-Liiga, Nuorten Mestis, Nuorten Suomi-sarja, Nuorten Aluesarja

Seurayhteisö jonka edustusjoukkue pelaa Mestiksessä tai Suomi-Sarjassa voi tehdä pelaajaliikennesopimuksen molempiin suuntiin ylemmän sekä alemman miesten sarjan seurayhteisön kanssa. Seura, jonka joukkue pelaa ylimmällä sarjatasolla seurayhteisön joukkueista, tekee pelaajaliikennesopimuksen seurayhteisön puolesta. Tällöin seurayhteisön muiden seurojen joukkueet jotka täyttävät sopimuksen ehdot kuuluvat sopimuksen piiriin.

Liigatasolla seurayhteisö voi olla osallinen vain yhdessä aikuisten sopimuksessa.

Miesten kilpasarjojen pelaajaliikennesopimus anotaan liiton kilpailuvaliokunnalta. Sopimus tehdään pelikaudeksi kerrallaan ja on hyväksytettävä kausittain liitossa 15.8.

 

2.      Muut sarjat (ml. naisten ja tyttöjen sarjojen väliset siirtymiset)

Muiden sarjojen pelaajaliikennesopimus voi sisältää seurojen kaikenikäiset pelaajat ja kattaa liikkumisen kaikkien sarjojen välillä pois lukien liikkumisen Liigaan, Mestikseen, Suomi-Sarjaan ja Nuorten SM-Liigaan.

Yhdessä sopimuksessa seuroja voi olla rajattomasti. Kukin seura voi olla osallinen vain yhdessä pelaajaliikennesopimuksessa muiden kuin yllä olevien sarjojen osalta, pelaajaliikennesopimus on mahdollinen vaikka seura olisi osallinen toisessa aikuisten kilpasarjojen pelaajaliikennesopimuksessa. B-Nuorten SM-sarjaa (mukaan lukien alkusarja) pelaavasta joukkueesta voi kuitenkin siirtyä pelaajia vain kahteen pelaajaliikennesopimuksen piiriin kuuluvaan seuraan. Nämä kaksi seuraa on merkittävä sopimukseen merkinnällä BSM.

Pelaajaliikennesopimuksen hyväksyminen edellyttää seuraavia asioita:

a.      Sopimuksella on yksi tai kaksi ns. vastuuseuraa (vastuuseurat nimettävä anomuksessa) joiden vastuulla on kokonaisuudessaan huolehtia siitä, että kaikille pelaajaliikennesopimukseen kuuluvien seurojen pelaajilla on kilpailusääntöjen mukainen pelipaikka jossakin pelaajaliikennesopimusseurojen joukkueessa.

b.      Seurat tekevät keskenään erillisen sopimuksen kuinka sopimuksen piirissä seurojen yhteistyötä tehdään. Seurakohtaiset vastuuhenkilöt on nimettävä. Tämä sopimus on toimitettava liitteenä pelaajaliikennesopimusta kirjattaessa.

 

Kaikki muiden sarjojen pelaajaliikennesopimukset anotaan 15.5. mennessä ja toimitetaan niille Jääkiekkoliiton alueille joilla seurat sijaitsevat. Alueiden kilpailuvaliokunnat antavat lausunnon ja esittävät liiton kilpailuvaliokunnalle hyväksyttäväksi kyseiset sopimukset. 15.5. jälkeen erityisestä syystä voi liiton kilpailuvaliokunta käsitellä tehdyn anomuksen erillisellä anomusmaksulla.

Alueen kilpailuvaliokunnan esityksestä liiton kilpailuvaliokunta tai kyseisen alueen aluehallitus voi hylätä anomuksen. Sopimus voidaan hylätä myös kesken kauden tai sopimukseen kuuluvia sarjoja tai pelaajien liikkumista seurojen välillä voidaan rajoittaa, mikäli sopimusta huomataan käytettävän kilpailullisen edun saamiseksi missä tahansa sarjassa.

 

3.      Naisten ja tyttöjen sarjat

Naisten ja tyttöjen sarjojen pelaajaliikennesopimus sisältää seurojen kaikki naispuoliset pelaajat. Kukin seura voi olla osallinen vain yhdessä naisten pelaajaliikennesopimuksessa. Yhdessä sopimuksessa seuroja voi olla rajattomasti. Sopimus tarvitaan vain jos seurat eivät jo kuulu muiden sarjojen pelaajaliikennesopimukseen.

Naisten pelaajaliikennesopimus anotaan siltä sarjajärjestäjältä jonka järjestämässä sarjassa ylimmällä tasolla pelaava joukkue pelaa. Sopimus tehdään pelikaudeksi kerrallaan ja on hyväksytettävä kausittain liiton kilpailuvaliokunnassa 30. 9. mennessä.

Pelaajaliikennesopimuksen piiriin kuuluva pelaaja voi edustaa pelaajaliikennesopimukseen kuuluvia seuroja koko kauden ajan.

 

 

5.4.              Pelaaminen pelaajaliikennesopimuksella eri seuroissa/joukkueissa

Pelaajaliikennesopimus tarkoittaa pelaajien liikkumista eri seurojen joukkueiden välillä. Näin ollen jos pelaajan seurassa ei ole joukkuetta jota edustaa, ei hän voi pelata toisessa seurassa ilman seurasiirtoa.

Pelaajaliikennesopimussiirrot rekisteröidään liiton järjestelmään liiton määrittelemällä tavalla. Pelaajaliikennesiirto voi olla pisimmillään rajoitettu 15.2. saakka. Tämän jälkeen voidaan pelaajaliikennesopimussiirto tehdä kauden loppuun saakka vain jos pelaajalla on sääntöjen puitteissa oikeus siirtyä pelaajaliikennesopimusseuraan siirtoajan päättyessä.  Jos pelaaja ei ole edustanut lainkaan omaa seuraansa ennen siirtoajan päättyessä 15.2., ei pelaaja voi siirtyä enää loppukaudeksi toiseen seuraan pelaajaliikennesiirrolla vaan hänestä on tehtävä normaali seurasiirto.

 

1.      Miesten kilpasarjat –pelaajaliikennesopimuksen puitteissa liikkuminen:

KHL:n, Liigan, Mestiksen ja Nuorten SM-liigan välisestä pelaajaliikenteestä päättää kausittain liittohallitus. Alla oleva koskee näiden sarjojen välistä liikennettä vain jos liittohallitus ei ole muuta päättänyt.

Pelaajaliikennesopimuksen puitteissa pelaaja voi edustaa toista seuraa välittömästi edellisen ottelun jälkeen (myös samana päivänä) pois lukien jäljempänä mainitut poikkeukset.

Aikarajat:
Miehet: Liiga, Mestis, Suomi-sarja, II-divisioona

Nuoret: Nuorten SM-Liiga, Nuorten Mestis, Nuorten Suomi-sarja, Nuorten Aluesarja

Tässä mainittujen sarjojen välillä liikkuminen seurojen välillä loppuu 15.2. mennessä. Tämän jälkeen pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa loppukauden ajan pois lukien mahdolliset Liigan, Mestiksen ja Nuorten SM-Liigan väliset erilliset sopimukset.

 

Nuorten SM-liigatason pelaajat:

Nuorten SM-sarjatasolla kauden aikana pelannut kenttäpelaaja ei voi siirtyä Nuorten aluesarjatasolla pelaavaan joukkueeseen. Nuorten Suomi-sarjatasolla pelaavaan joukkueeseen kenttäpelaaja voi siirtyä vapaasti 31.12. saakka.
1.1. alkaen Nuorten Suomi-sarjatasolle voi siirtyä vain ne pelaajat jotka ovat kauden aikana ennen 31.12. pelanneet alle 50 % kauden otteluistaan Nuorten SM-liigatasolla.

 

2.      Muiden sarjojen sekä naisten ja tyttöjen pelaajaliikennesopimuksen puitteissa pelaaminen:

Pelaajaliikennesopimuksen puitteissa pelaaja voi edustaa toista seuraa välittömästi edellisen ottelun jälkeen (myös samana päivänä) pois lukien jäljempänä mainitut poikkeukset.

 

Aikarajat Naisten ja tyttöjen sarjat:

Pelaajaliikennesopimuksen piiriin kuuluva pelaaja voi kauden loppuun saakka edustaa kaikkia pelaajaliikennesopimuksen piiriin kuuluvien seurojen naisten ja tyttöjen joukkueita joissa pelaaja voi ikänsä puolesta pelata. Naisten SM-sarjassa pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa 15.2. jälkeen.

 

Aikarajat Aikuiset – D2:

II-divisioonassa, Nuorten Mestiksessä, B-nuorten SM-sarjassa, B2-nuorten SM-sarjassa, C-nuorten SM-sarjassa, B-nuorten Mestiksessä ja C-nuorten Mestiksessä liikkuminen seurojen välillä loppuu 15.2. Pelatakseen näissä sarjoissa 15.2. jälkeen on pelaajaliikennesiirto oltava tehty 15.2. klo 23.59.59. mennessä liiton järjestelmään.

15.2. jälkeen seuraa X millä tahansa sarjatasolla edustanut pelaaja ei voi enää loppukaudella edustaa toista seuraa Y yllä mainituissa sarjoissa vaan voi edustaa ainoastaan seuraa X.

III-V –divisioonaan voi 15.2. jälkeen siirtyä vain pelaaja joka on aiemmin kauden aikana pelannut vähintään neljä (4) ottelua pelaajaliikennesopimussiirrolla toisessa seurassa.

Nuorten Suomi-sarjaan, Nuorten aluesarjaan, B-nuorten Suomi-sarjaan, B-nuorten aluesarjatasolle, B2-nuorten Mestikseen, B2-nuorten Suomi-sarjaan, C-nuorten Suomi-sarjaan ja C-nuorten aluesarjatasolle sekä kaikkiin C2-D2 juniorien sarjoihin voivat pelaajaliikennesopimuksen nojalla siirtyä 15.2. jälkeen kauden loppuun saakka ne pelaajat, jotka ovat aiemmin kauden aikana jo edustaneet sitä joukkuetta/seuraa johon siirtyvät huomioiden mahdolliset muut rajoitukset jotka on mainittu kilpailusäännöissä. Uusia pelaajia ei voi enää 15.2. jälkeen siirtyä eri seuroihin/joukkueisiin.

 

Aikarajat E1-E2:

Näiden ikäluokkien joukkueisiin voi pelaajaliikennesopimuksen nojalla siirtyä vapaasti koko kauden ajan ikänsä puolesta edustuskelpoiset pelaajat.

 

Liikkuminen pelaajaliikennesopimuksen puitteissa on kielletty seuraavissa tapauksissa:

1)      Maalivahtien liikkuminen pelaajaliikennesopimuksen puitteissa on kielletty tai rajoitettu seuraavissa tapauksissa:

a.      Pelikiellossa oleva maalivahti voi siirtyä pelaajaliikennesopimuksen puitteissa toiseen seuraan vasta kun pelikielto on kärsitty.

b.      maalivahtien liikkumista seurojen välillä 15.2. jälkeen koskevat samat rajoitukset kuin kenttäpelaajia.

 

2)      Yli-ikäiset pelaajat

Yli-ikäinen pelaaja ei voi liikkua toiseen seuraan pelaajaliikennesopimuksen puitteissa, ellei säännössä 7.16 ole tähän määrätty poikkeusta jollakin tasolla.


3) Kenttäpelaajien (ei maalivahdit) liikkuminen pelaajaliikennesopimuksen puitteissa on kielletty seuraavissa tapauksissa:

Kenttäpelaaja on pelikiellossa. Kenttäpelaaja voi siirtyä vasta kun pelikielto on kärsitty.

 

3.1.            Nuorten Mestis -> B-nuorten SM-taso, B-nuorten Mestistaso, B2-nuorten SM-taso, C-nuorten SM-taso, C-nuorten Mestistaso

  • kielletty 15.10. saakka
  • 16.10. – 14.11.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan Nuorten Mestikseen. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

  • 15.11. – 20.12. saavat siirtyä ne kenttäpelaajat jotka ovat siihen mennessä pelanneet vähemmän kuin 50 % kauden otteluistaan Nuorten Mestiksessä eikä pelaaja ei voi siirtyä toisen seuran joukkueeseen jos tällä uudella joukkueella on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa
  • 1.1. – 15.2.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan Nuorten Mestikseen. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Neljä (4) ottelua pitää täyttyä viimeistään 15.2., muutoin paluuoikeutta ei enää ole.

  • kielletty 16.2. – 30.4.

3.2.            B-nuorten SM-taso -> B-nuorten SM-taso

  • kielletty 15.10. saakka
  • 16.10. – 14.11.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

  • 15.11. – 20.12. pelaaja ei voi siirtyä toisen seuran joukkueeseen jos tällä uudella joukkueella on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa
  • 1.1. – 15.2.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Neljä (4) ottelua pitää täyttyä viimeistään 15.2., muutoin paluuoikeutta ei enää ole.

  • kielletty 16.2. – 30.4.

3.3.            B-nuorten SM-taso -> B-nuorten Mestistaso, B2-nuorten SM-taso, C-nuorten SM-taso, C-nuorten Mestistaso

  • kielletty 15.10. saakka
  • 16.10. – 14.11.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

  • 15.11. – 20.12. saavat siirtyä ne kenttäpelaajat jotka ovat siihen mennessä pelanneet vähemmän kuin 50 % kauden otteluistaan B-nuorten SM-alkusarjassa eikä pelaaja ei voi siirtyä toisen seuran joukkueeseen jos tällä uudella joukkueella on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa
  • 1.1. – 15.2.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan B-nuorten SM-tasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Neljä (4) ottelua pitää täyttyä viimeistään 15.2., muutoin paluuoikeutta ei enää ole.

  • kielletty 16.2. – 30.4.

3.4.            B-nuorten Mestistaso -> B-nuorten Mestistaso

  • kielletty 15.10. saakka
  • 16.10. – 14.11.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

  • 15.11. – 20.12. pelaaja ei voi siirtyä toisen seuran joukkueeseen jos tällä uudella joukkueella on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa.
  • 1.1. – 15.2.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Neljä (4) ottelua pitää täyttyä viimeistään 15.2., muutoin paluuoikeutta ei enää ole.

  • kielletty 16.2. – 30.4.

3.5.            B-nuorten Mestistaso -> B2-nuorten SM-taso, C-nuorten SM-taso, C-nuorten Mestistaso

  • kielletty 15.10. saakka
  • 16.10. – 14.11.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

  • 15.11. – 20.12. saavat siirtyä ne kenttäpelaajat jotka ovat siihen mennessä pelanneet vähemmän kuin 50 % kauden otteluistaan B-nuorten Mestiskarsintasarjassa eikä pelaaja ei voi siirtyä toisen seuran joukkueeseen jos tällä uudella joukkueella on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa.
  • 1.1. – 15.2.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan B-nuorten Mestistasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Neljä (4) ottelua pitää täyttyä viimeistään 15.2., muutoin paluuoikeutta ei enää ole.

  • kielletty 16.2. – 30.4.

3.6.            B2-nuorten SM-taso -> B2-nuorten SM-taso

  • kielletty 15.10. saakka
  • 16.10. – 14.11.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

  • 15.11. – 20.12. pelaaja ei voi siirtyä toisen seuran joukkueeseen jos tällä uudella joukkueella on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa
  • 1.1. – 15.2.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Neljä (4) ottelua pitää täyttyä viimeistään 15.2., muutoin paluuoikeutta ei enää ole.

  • kielletty 16.2. – 30.4.

3.7.            B2-nuorten SM-taso -> C-nuorten SM-taso, C-nuorten Mestistaso

  • kielletty 15.10. saakka
  • 16.10. – 14.11.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

  • 15.11. – 20.12. saavat siirtyä ne kenttäpelaajat jotka ovat siihen mennessä pelanneet vähemmän kuin 50 % kauden otteluistaan B2-nuorten SM-tasolla eikä pelaaja ei voi siirtyä toisen seuran joukkueeseen jos tällä uudella joukkueella on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa
  • 1.1. – 15.2.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan B2-nuorten SM-tasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Neljä (4) ottelua pitää täyttyä viimeistään 15.2., muutoin paluuoikeutta ei enää ole.

  • kielletty 16.2. – 30.4.

3.8.            C-nuorten SM-karsinta -> C-nuorten Mestiskarsinta

  • kielletty 15.10. saakka
  • 16.10. – 14.11.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

  • 15.11. – 20.12. saavat siirtyä ne kenttäpelaajat jotka ovat siihen mennessä pelanneet vähemmän kuin 50 % kauden otteluistaan C-nuorten SM-karsintasarjassa eikä pelaaja ei voi siirtyä toisen seuran joukkueeseen jos tällä uudella joukkueella on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa.
  • 1.1. – 15.2.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan C-nuorten SM-tasolle. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Neljä (4) ottelua pitää täyttyä viimeistään 15.2., muutoin paluuoikeutta ei enää ole.

  • kielletty 16.2. – 30.4.

3.9.            C-nuorten Mestistaso -> C-nuorten Mestistaso

  • kielletty 15.10. saakka
  • 16.10. – 14.11.

uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana).

  • 15.11. alkaen pelaaja ei voi siirtyä toisen seuran joukkueeseen jos tällä uudella joukkueella on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa.
  • 1.1. – 15.2.

Uudessa seurassa joukkueen pelattava siirtymisen jälkeiset 4 seuraavaa sarjaottelua ennen kuin pelaaja voi palata edelliseen seuraan. Pelaajan ei tarvitse pelata kyseisiä otteluita (esim. voi olla loukkaantunut tai sairaana). Neljä (4) ottelua pitää täyttyä viimeistään 15.2., muutoin paluuoikeutta ei enää ole.

  • kielletty 16.2. – 30.4.

 

4.  B-, B2- ja C-nuorten SM-tasolla pelanneet kenttäpelaajat:

B-, B2- ja C-nuorten SM-sarjatasolla kauden aikana pelannut kenttäpelaaja ei voi siirtyä B- tai C-nuorten aluesarjatasolla pelaavaan joukkueeseen. B- ja C-nuorten Suomi-sarjatasolla ja B2-nuorten Mestistasolla pelaavaan joukkueeseen kenttäpelaaja voi siirtyä vapaasti 31.12. saakka.
1.1. alkaen B-, B2- ja C-nuorten Suomi-sarjatasolle voi siirtyä vain ne kenttäpelaajat jotka ovat kauden aikana ennen 31.12. pelanneet alle 50 % pelaamistaan kauden otteluista B-, B2- ja C-nuorten SM-sarjatasolla.

 

5.  B-, B2- ja C-nuorten Mestis-, Suomi-sarja ja aluesarjojen lopputurnaukset

B-, B2- ja C-nuorten Mestis-, Suomi-sarja ja Aluesarja-tasoilla lopputurnauksiin / pudotuspeleihin voivat osallistua kaikki ikänsä puolesta edustuskelpoiset kenttäpelaajat, mikäli ovat pelanneet 1.1. jälkeen pelaamistaan otteluista vähintään 50% ko. joukkueessa.

 

6.  C2-E2 sarjatasot

a.      Kenttäpelaaja voi siirtyä samassa ikäluokassa vain seurojen joukkueista samalla sarjatasolla tai seuraavaan alemmalla tasolla olevaan joukkueeseen. Esimerkkejä: Jos seuroilla on joukkueita AAA tasolla, AA tasolla ja A-tasolla, ei pelaaja voi siirtyä A-tason joukkueeseen jos on pelannut kauden aikana AAA-tasolla. Jos seuroilla on joukkueita AAA tasolla ja A-tasolla eikä muilla tasoilla joukkueita ole (esimerkiksi AA-tasolla), voi pelaaja siirtyä A-tason joukkueeseen.

b.      Omaa ikäluokkaa vanhemmissa pelaava kenttäpelaaja voi siirtyä omaan ikäluokkaansa seuran joukkueista vain siihen joukkueeseen joka pelaa nuoremmassa ikäluokassa ylimmällä tasolla seuran joukkueista. Esimerkkejä: Jos seuralla on nuoremmassa ikäluokassa enemmän kuin yksi joukkue, voi pelaaja siirtyä vain siihen joukkueeseen joka seuran nuoremman ikäluokan joukkueista pelaa ylemmällä tasolla. Jos kaikki seuran joukkueet nuoremmassa ikäluokassa pelaavat samalla sarjatasolla, voi kenttäpelaaja siirtyä kaikkiin joukkueisiin. Jos seuralla on vain yksi joukkue nuoremmassa ikäluokassa, voi kenttäpelaaja siirtyä ko. joukkueeseen sen tasosta riippumatta.

 

 

7.  C2-D2 sarjojen lopputurnaukset/pudotuspelit

Osallistuakseen joukkueen pudotuspeleihin tai lopputurnauksiin kenttäpelaajalla tulee olla pelattuna yli 50 % 1.1. jälkeisistä pelaamistaan omista sarjaotteluistaan (kaikki sarjat lasketaan, myös vanhemmat ja nuoremmat kuin tässä mainitut) kyseisessä joukkueessa. Tämä ei siis koske maalivahteja. Kenttäpelaaja saa osallistua vain yhden joukkueen pudotuspeleihin tai lopputurnaukseen näissä ikäluokissa. Naispuolisten pelaajien osalta lasketaan sääntöön vain poikajoukkueissa pelatut ottelut (50 % poikajoukkueissa pelatuista otteluista).

 

5.5.              Yhteisseura- ja yhteisjoukkuesäännöt

 

1.      Yhteisseurasäännöt

Kaksi eri seuraa, joilla on pelaajamäärän vähyyden vuoksi vaikea muodostaa eri ikäluokkiin omia joukkueita, voi anoa kilpailuvaliokunnalta yhteisseurastatusta. Tällöin seurojen kaikki pelaajat käsitellään kuin olisivat samaa seuraa ja heidän pelaamistaan eri joukkueissa säätelee saman seurayhteisön säännöt.

 

2.      Yhteisjoukkuesäännöt

Kaksi eri seuraa voi anoa kilpailuvaliokunnalta jonkun ikäluokan yhteisjoukkueelle yhteisjoukkuestatusta ikäluokan pelaajamäärän vähyyden vuoksi. Yhteisjoukkuetta voi anoa vain, jos seuroilla ei ole kummallakaan muita joukkueita samassa ikäluokassa. Tällöin kummankin seuran pelaajat voivat pelata ko. yhteisjoukkueessa, kuin olisivat saman seuran joukkue. Joukkuetta hallinnoi jompikumpi seura ja se ilmoitetaan sarjaan saman seuran joukkueena. Toisen seuran edustusoikeuden omaaville pelaajille (pelaajat nimetään anomuksen yhteydessä, eikä niitä kauden aikana voi lisätä eikä poistaa) myönnetään vapaa edustusoikeus ko. joukkueeseen. Seuran A pelaajat eivät voi edustaa seuran B muita joukkueita tämän säännön nojalla. Omassa seurassaan pelaajat voivat edustaa muita ikänsä edellyttämiä.

 

5.6.              Siirretyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

Siirrettyyn otteluun saavat osallistua kaikki uutena pelipäivänä edustuskelpoiset pelaajat.

 

5.7.              Uudelleen pelattavaksi määrätyn ottelun edustuskelpoiset pelaajat

Uudelleen pelattavaksi määrättyyn otteluun (mm. keskeytynyt ottelu, vastalauseen jälkeen uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu) saavat osallistua vain ne jotka olivat merkittynä ottelupöytäkirjaan alkuperäisenä pelipäivänä ja ovat uutena pelipäivänä edelleen edustuskelpoisia ko. seurassa.Mikäli alkuperäisessä ottelussa on 3 tai enemmän edustuskelvottomaksi todettuja pelaajia tai edustuskelvoton maalivahti, saa seura korvata edustuskelvottomat pelaajat/maalivahdit edustuskelpoisilla pelaajilla /maalivahdeilla (1-2 edustuskelvotonta kenttäpelaajaa, ei saa korvata)

Uudelleen pelattavassa ottelussa eivät voi pelata ne, jotka ovat alkuperäisessä ottelussa saaneet peli- tai ottelurangaistuksen.

Mikäli molemmat alkuperäisen ottelun maalivahdit ovat loukkaantuneet tai vaihtaneet seuraa, saa seura korvata heidät edustuskelpoisilla maalivahdeilla.

Kilpailuvaliokunta voi miesten III-V divisioonissa, Naisten Suomi-sarjassa, A-C ikäluokkien Suomi-sarja- ja aluesarjatasolla sekä C2 ja nuorempien kaikilla sarjatasoilla tapauskohtaisesti päättää pelaajien edustuskelpoisuudesta tästä säännöstä poiketen.

 

5.8.              Kaksoisedustus

1.      Miesten ja poikien sarjat
Nuorten Aluesarjassa, B-nuorten Suomi-sarjassa, B2-nuorten Mestiksessä sekä C-nuorten Suomi-sarjassa ja näitä alemmissa sarjoissa pelaajalle voidaan myöntää kaksoisedustus sillä edellytyksellä, että pelaajan omassa seurayhteisössä tai seuran voimassa olevassa pelaajaliikennesopimuksen alaisessa yhteistyöseurassa ei ole juniorijoukkuetta, jota voi ikänsä puolesta edustaa (myös vanhemmat ikäluokat).

Tämä sääntö ei koske yli-ikäisiä pelaajia vaan ainoastaan oman ikäluokan pelaajia.

Tällainen pelaaja voi edustaa vain yhtä seuraa ko. sarjoissa.

Kaksoisedustusoikeudesta on tehtävä ilmoitus sarjan järjestäjän määrittelemällä tavalla kausittain viimeistään 15.2. mennessä. Ilmoituksen tekee seura johon pelaajalle halutaan kaksoisedustus. Ilmoituksessa on oltava pelaajan ja hänen edustusoikeutensa omaavan seuran hyväksyntä. Tämän jälkeen kuluvalle kaudelle ei kaksoisedustusta myönnetä. Pelaajalle voidaan myöntää kaksoisedustusoikeus enintään kahdeksi kaudeksi.

 

2.      Naiset ja tytöt

Jos naispuolisen pelaajan edustusoikeus on seurassa jossa ei ole naisten tai tyttöjen sarjassa pelaavaa joukkuetta, voi pelaaja edustaa yhtä muuta liiton jäsenseuraa naisten tai tyttöjen joukkueessa. Ilmoituksen tekee seura johon pelaajalle halutaan kaksoisedustus. Ilmoituksessa on oltava pelaajan ja hänen edustusoikeutensa omaavan seuran hyväksyntä.

C2-ikäisten ja vanhempien osalta kaksoisedustusta toisen seuran tyttöjoukkueeseen ei voi saada, mikäli omassa seurassa on B-ikäisten tai nuorempien joukkue. D1-ikäiset ja nuoremmat voivat saada kaksoisedustuksen, mikäli omassa seurassa ei ole C- tai nuorempien tyttöjen joukkuetta.

Kaksoisedustuksen saanut pelaaja voi edustaa kaikkia niitä seuroja naisten tai tyttöjen sarjoissa joihin edustusoikeus kaksoisedustusseurassa edellyttää, ml. pelaaminen pelaajaliikennesopimuksen puitteissa.Samalla kaudella pelaamisen aloittanut (ensimmäinen pelipassi) pelaaja voi saada kaksoisedustuksen, mikäli omassa ikäluokassa ei ole tyttöjen joukkuetta.

 

5.9.              Pelaajasopimukset

Seura voi tehdä alle 15-vuotiaan pelaajan kanssa enintään yhden pelikauden mittaisen kirjallisen sopimuksen, jolla pelaaja sitoutuu joukkueeseen toimintakauden ajaksi.

 

5.10.            Seuratoimitsijat

Muissa kuin liiton määräämissä virallisissa erotuomarikortin vaativissa toimitsijatehtävissä voi seura käyttää omia seuratoimitsijoitaan. Seuratoimitsijoiden koulutuksesta vastaa seura. Seuran toimitsijavastaavien koulutuksesta vastaa liitto.

Liitto voi velvoittaa seuran käyttämään virallisia toimitsijoita, mikäli seuratoimitsijoiden työskentelyssä havaitaan selkeitä puutteita tai epäurheilijamaista käytöstä.

 

5.11.            Liiton vapaakortit        

Liitolla on oikeus myöntää vapaakortteja kaikkiin jäsenseurojensa kotimaassa järjestämiin otteluihin.

 

5.12.            Seuraa koskevat velvoitteet

SJL:n jäsenseura tai sen joukkue ei voi järjestää kilpailevaa sarjatoimintaa liiton järjestämän sarjatoiminnan kanssa.

 

Palaa alkuun

 

6.              SARJOJA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

 

6.1.              Sarjamuodot

Liittohallitus päättää Mestiksen sarjamuodon Jääkiekon Sarjaseurat ry:n esityksestä. Suomi-Sarjan, Nuorten SM-Liigan, B-nuorten SM-sarjan, B2-nuorten SM-sarjan, C-nuorten SM-sarjan sekä Naisten SM-sarjan sarjamuodon päättää liittohallitus. Muiden sarjojen sarjamuodon, mahdolliset lohkojaot ja pelaamistavan päättää kilpailuvaliokunta.

 

1.      Suomen mestaruus

Jääkiekkoilun Suomen mestaruuden voi voittaa vain Suomen Jääkiekkoliitto ry:n jäsenseura kyseisen seuran joukkueen voittamalla kunakin vuonna Suomen Jääkiekkoliiton määrittelemän SM-arvon saavan sarjan. Sarja pelataan liiton määräämällä tavalla.

 

2.      SM-mitalit

Suomen Mestaruus –mitalin voi saada pelaaja seuraavin ehdoin :

Pelaaja, joka on pelannut vähintään 1/3 koko kauden sarjaotteluista (ml. alkusarjat, karsinnat jne.) tai on pelannut pudotuspeleissä yhdenkin ottelun saa mitalin mikäli on rekisteröity kyseiseen seuraan ja joukkueeseen sen voittaessa mestaruuden.

Pelaaja katsotaan pelanneeksi jokaisessa ottelussa jossa hän on kuulunut ottelun pöytäkirjaan merkittyyn kokoonpanoon. Mikäli pelaaja ei ole pelannut missään muussa joukkueessa kauden aikana, on pelaaja oikeutettu mitaliin, vaikka vaadittu ottelumäärä ei täyttyisi.

 

Suomen Mestaruus –mitalin voi saada toimihenkilö seuraavin ehdoin :

Joukkue on ilmoittanut toimihenkilön joukkueen toimihenkilöksi kauden alkaessa.

Toimihenkilö toimii tehtävässään joukkueen voittaessa mestaruuden.

Toimihenkilöllä on oltava voimassaoleva Jääkiekkoliiton toimihenkilö- tai pelaajapassi.

Toimihenkilömitaleita jaetaan joukkuetta kohti max. 10 kpl.

 

Suomen Mestaruuden voittaneelle seuralle toimitetaan yksi muistomitali

 

3.      Muiden sarjojen mitalit

Muissa miesten, naisten ja A-C nuorten sarjoissa, joihin liitto päättää toimittaa mitalit, mitaleita toimitetaan samoin perustein kuin SM-sarjoissa. C2-juniorien ja nuorempien sarjoissa mitaleita toimitetaan pelaajille ja toimihenkilöille tarvittava määrä.

 

6.2.              Valtakunnalliset sarjat

Näissä säännöissä viitataan valtakunnallisiin sarjoihin. Valtakunnallisia sarjoja ovat kaikki liiton järjestämät sarjat aikuisten sarjoista F2 juniorien sarjoihin (ei harrastesarjat).

 

6.3.              Osanotto ja luovuttaminen

1.      Ilmoittautuminen

Ilmoittautumisaika valtakunnallisiin sarjoihin on määritelty valtakunnallisten sarjojen taulukossa. Samoja määräaikoja noudatetaan myös osanottomaksua suoritettaessa. Osanottomaksun eri sarjoihin (pl. aikuisten harrastesarjat) määrittää liittohallitus.
 

2.      Ilmoittautumisen ja sarjaan osallistumisen edellytykset

Mikäli seuralla on päättyneeltä / päättyneiltä tai kuluvalta kaudelta maksamattomia erotuomari- tai toimitsijamaksuja, riidattomia erääntyneitä pelaaja- tai valmentajapalkkiota tai kulukorvauksia tai urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain mukaisia maksuja tai muita vastaavanlaisia työnantajamaksuja, joiden johdosta pelaajalle syntyy heti tai myöhemmin etuus, tai erääntyneitä velkoja liigalle/liitolle/alueelle ei sarjaan voi ilmoittautua eikä osallistua.
Mikäli seura jättää yllämainitut velvollisuutensa suorittamatta, sarjan järjestäjällä on oikeus sulkea joukkue sarjatoiminnasta tarvittaessa myös kesken kauden ja täyttää avoimeksi jäänyt sarjapaikka.

Liittohallituksen erikseen päättäessä tiettyihin sarjoihin osallistuminen voi edellyttää erillisten lisenssiehtojen täyttämistä. Tällaisissa sarjoissa lisenssiehtojen täyttämistä valvoo erikseen nimetty lisenssikomitea. Lisenssikomitea päättää täyttääkö joku jäsenseura lisenssiehdot ja siten myös omaa päätösvallan evätä seuralta sarjapaikka tällaisessa sarjassa. Lisenssikomitean päätöksistä on valitusoikeus Urheilun Oikeusturvalautakunnalle sen sääntöjen mukaisesti.

Mikäli mahdollisessa konkurssitapauksessa seuran sarjapaikka alemmalla sarjatasolla myönnetään toiselle seuralle joko seuraavalle kaudelle tai kuluvalla kaudella, tulee uuden seuran maksaa konkurssiin menneen seuran edellisen ja kuluvan kauden maksamatta jääneet ko. velvoitteet ilmoittautumisajan puitteissa ennen kuin sarjapaikka vahvistetaan.
 

3.      Ilmoittautumisen peruutus

Luopumissakko on määritelty valtakunnallisten sarjojen taulukossa. Luopumissakko määrätään riippumatta siitä onko seura maksanut osanottomaksun tai ei, liiton ohjeiden mukaan tehty ilmoittautuminen ratkaisee.

Sarjan järjestäjä pidättää kyseisen sarjan osanottomaksun. Seuran ilmoitettua luopumisesta on sarjan järjestäjällä oikeus antaa sarjapaikka toiselle seuralle.

 

4.      Ottelun luovuttaminen ja sarjasta luopuminen

Valtakunnallisissa sarjoissa ei joukkue saa luovuttaa yhtään ottelua.

Luovuttanut joukkue suljetaan sarjasta ja velvoitetaan korvaamaan aiheuttamansa taloudelliset menetykset.

Mikäli seura valtakunnallisen karsintasarjan jälkeen luopuu sarjasta tai ei vastaanota karsinnoissa saavutettua sarjapaikkaa määrätyssä lohkossa, käsitellään sitä myös luovuttamisena.

Luovuttanutta tai sarjasta pudonnutta joukkuetta ei voida hyväksyä ko. sarjatasolle seuraavaksi kaudeksi. Jos kyseessä on karsintaottelut joidenkin tasojen välillä kesken kauden, ei luovuttanut joukkue voi osallistua samalla kaudella kummallekaan sarjatasolle johon karsintaotteluista on mahdollisuus päätyä. Jos kyseessä on karsintasarja keväällä pelattaessa seuraavan kauden sarjapaikoista, ei luovuttanut joukkue voi osallistua seuraavalla kaudella kummallekaan sarjatasolle johon karsintasarjasta on mahdollisuus päätyä.

Sarjasta luopuneen tai suljetun joukkueen pelaamat ottelut mitätöidään ja seura voi joutua aloittamaan pelaamisen alimmalta sarjatasolta.

Kilpailuvaliokunta voi tapauskohtaisesti erillisen anomuksen perusteella sallia toiminnan jatkumisen ja sen ehdot.

Seuran ajautuessa konkurssiin tai vastaavaan selvitystilaan ratkaisee seuran tai sen toiminnan jatkajan joukkueiden sarjatasot liittohallitus.

 

6.4.              Sarjojen tärkeysjärjestys

Mikäli liiton maajoukkueet tai liiton määräämät ottelut tarvitsevat kenttävuoroja, ne on asetettava etusijalle ennen seurojen (myös muiden) samanaikaisia muita tilaisuuksia kuin sarjaotteluita.

Kunkin sarjan karsinnat, alkusarjat ja pudotuspelit ovat tärkeysjärjestyksessä varsinaiseen sarjaan verrattavassa asemassa. Otteluiden alkamisajat määritellään seurojen jäävuorojen mukaan, mutta kaikki sarjaottelut on asetettava etusijalle harjoitustapahtumiin nähden. Alla olevista kategorioista huolimatta seuran on asetettava alkamisaikoja valittaessa etusijalle ne ottelut joissa vastustaja saapuu kauimpaa huomioiden vastustajan matka-aika. Kategorian sisällä sarjat ovat tasa-arvoisia.

Sarjojen tärkeysjärjestys seuran sisäisiin kenttävuoroihin nähden on seuraava:

1. kategoria: Maaottelut ja liigaottelut

2. kategoria: Mestis, Nuorten SM-liiga

3. kategoria: Naisten SM-sarja, Suomi-sarja, Nuorten Mestis, B-nuorten SM-sarja

4. kategoria: Naisten Mestis, II divisioona, C-nuorten SM-sarja, B2-nuorten SM-sarja, B-nuorten Mestis, Nuorten Suomi-Sarja

5. kategoria: Naisten Suomi-Sarja, B2-nuorten Mestis, C-nuorten Mestis, B-nuorten Suomi-Sarja, C-nuorten Suomi-Sarja, Nuorten Aluesarja

6. kategoria: C2 AAA sarja, B-nuorten Aluesarja, C-nuorten Aluesarja

7. kategoria: muut sarjat

 

6.5.              Pisteet ja järjestys sarjassa

1.      Pisteet otteluista (ei jatkoaikaa)

Sarjassa saa voittanut joukkue kaksi pistettä ja hävinnyt nolla pistettä. Ottelun päättyessä tasan saa kumpikin joukkue yhden pisteen.

 

2.      Pisteet otteluista (sarjat, joissa on määritelty jatkoaika pelattavaksi voittajan selville saamiseksi)

Varsinaisella peliajalla voittanut joukkue saa kolme pistettä ja hävinnyt nolla pistettä.  Ottelun ollessa tasan varsinaisen peliajan jälkeen sarjoissa, joissa pelataan jatkoaika, saavat molemmat joukkueet tasapelistä yhden pisteen, jatkoajalla maalin tehnyt joukkue saa lisäksi yhden lisäpisteen. Jos jatkoajalla jompikumpi joukkue vaihtaa maalivahtinsa kenttäpelaajaan, menettää tämä joukkue saavuttamansa pisteen jos vastustaja tekee maalin tyhjään maaliin. Jos jatkoajalla ei ratkaisevaa maalia synny, suoritetaan voittajan selvittämiseksi voittomaalikilpailu. Voittomaalikilpailun voittaja saa lisäpisteen.

 

3.      Järjestys sarjataulukossa (muut kuin karsintasarjat joissa pelataan seuraavan kauden sarjapaikoista)

Tasapisteiden sattuessa ratkaisee järjestyksen sarjataulukossa koko sarjan maaliero (tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus).

Jos maaliero on sama, ratkaisee järjestyksen tehtyjen maalien lukumäärä. Jos tehtyjen maalien lukumäärä on sama, ratkaisee järjestyksen joukkueiden sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden tulos (Pisteet, maaliero, tehdyt maalit jne.).

Mikäli tilanne on edelleen tasan, on vähemmän rangaistusminuutteja sarjassa saanut joukkue paremmalla sijalla.

 

4.  Keskinäisen paremmuuden ratkaiseminen sarjapaikasta pelattaessa

Mikäli sarjan päätyttyä tulosten perusteella jaetaan kaikkien joukkueiden seuraavan kauden sarjapaikka (kauden viimeiset ottelut pelattu, ei jatkokarsintaa eikä muita otteluita kenelläkään jäljellä) ja kaksi tai useampia joukkueita on tasapisteissä siten että yksi tai useampi joukkue pääsee seuraavaksi kaudeksi ylemmälle sarjatasolle, ratkaistaan tasapisteissä olevien joukkueiden osalta paremmuus tällaisessa tapauksessa seurojen kyseisessä sarjassa pelaamien keskinäisten otteluiden perusteella. Paremmuus keskinäisissä otteluissa määräytyy ensisijaisesti keskinäisten otteluiden pisteiden perusteella. Jos pisteet ovat tasan, ratkaisee keskinäisten otteluiden maaliero, jos sekin on tasan, ratkaisee tehtyjen maalien määrä. Mikäli keskinäisten otteluiden paremmuutta mitattaessa kaikki on tasan, ratkaistaan sarjasijoitus uusintaottelulla. Uusintaottelun kotietu määräytyy koko sarjan  tulosten perusteella.

 

6.6.              Tulostiedotus

Valtakunnallisista sarjoista sekä liiton erikseen määräämistä otteluista on järjestävän seuran ilmoitettava pyydetyt tiedot tulostiedotukseen sarjan järjestäjän antamien ohjeiden mukaisesti.

 

6.7.              Mediaoikeudet

Kaikkien liiton järjestämien sarjojen mediaoikeudet kokonaisuudessaan kuuluvat liitolle. Liitto sopii kaikki mediaoikeussopimukset kaikkien järjestämiensä sarjojen osalta. Seura tarvitsee aina luvan liitolta liikkuvan kuvan lähettämiseen kotiotteluistaan. Lupa myönnetään enintään yhdeksi kaudeksi kerrallaan.

 

 

 

 

6.8.              Otteluiden talous

Kaikissa otteluissa talous on 100 % - 0 %. Järjestävä seura saa ottelusta kaikki tulot ja huolehtii kaikista ottelun järjestämisestä ja pelaamisesta aiheutuvista kuluista. Vieraileva joukkue maksaa omat kulunsa.

 

6.9.              Lääkäri ja ensiapu

Mestiksen ja Nuorten SM-liigan (ja näiden karsinnoissa) otteluissa on lääkärin läsnäolo pakollinen.

Muissa sarjoissa on lääkärin tai ensiapukoulutuksen saaneen henkilön läsnäolo pakollinen. Kotijoukkue velvoitetaan korvaamaan lääkärin puuttumisesta seuranneet välittömät kulut tositteita vastaan. Sanktiot tällaisen henkilön puuttumisesta on määritelty liittovaltuuston vahvistaman sanktiotaulukon mukaan.

Ottelussa pelaava pelaaja ei voi olla samanaikaisesti tämän sääntökohdan tarkoittama ensiapukoulutuksen saanut henkilö.

 

6.10.            Ottelusiirrot

Sarjan järjestäjä voi koska tahansa siirtää minkä tahansa ottelun pakottavista syistä ilman joukkueiden suostumusta. Valtakunnallisten sarjojen järjestäjän määräämiä ottelupäiviä ei muuteta ilman sarjan järjestäjän lupaa.

Ottelusiirtoon voi sarjan järjestäjä antaa anomuksesta luvan erityisistä syistä. Ottelusiirto voi tapahtua ainoastaan molempien seurojen suostumuksella (ao. sarjassa pelaavan joukkueen johtaja). Siirtoanomus on tehtävä kirjallisesti.

Valtakunnallisten sarjojen ottelusiirroista päättää sarjan järjestäjä.

Sarjan järjestäjän hyväksymästäottelusiirroista on ottelun järjestäjän välittömästi ilmoitettava kirjallisesti / sähköisesti vierailevalle joukkueelle, erotuomareille ja toimitsijoille. Mikäli henkilökohtaista yhteydenottoa ei voida tehdä, on ilmoitusvelvollisuuden omaavan tahon varmistettava että ilmoitus on mennyt perille.

 

1.      Maajoukkue- ja kartoitustapahtumat

Seura on oikeutettu anomaan siirtoa sarjaotteluun, jos joukkueen pelaajista kolme (3) tai enemmän on valittu maajoukkue- tai kartoitustapahtumaan.

 

6.11.            Uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu

Olosuhteiden vuoksi uudelleen pelattavaksi määrätty ottelu pelataan samalla paikkakunnalla kuin alkuperäinen ottelu. Seurojen on sovittava uusi pelipäivä viikon kuluessa ottelun peruuntumisesta.

 

6.12.            Karsinta- ja playoff-otteluiden ratkaisutavat

 

Jatkoerä ja ottelunvoittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition) karsinta- ja playoff -ottelussa

Ennen ensimmäistä jatkoerää pidetään ottelun sarjatason mukainen erätauko ja kenttä kunnostetaan. Ennen jatkoerän alkua vaihdetaan kenttäpuoliskoja.

Ulkona pelattavissa otteluissa jatkoerän puolivälissä joukkueet vaihtavat kenttäpuoliskoja ilman erätaukoa, halliotteluissa kenttäpuoliskoja ei vaihdeta jatkoerän puolivälissä.

 

1.      Mestis ja Suomi-sarja

Mikäli Mestiksessä ja Suomi-sarjassa playoff -ottelu virallisen peliajan jälkeen on tasan, pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 min. pituisin jatkoerin. Mestiksessä erätauko ennen jatkoerien aloittamista ja jatkoerien välillä on 15 minuuttia.

Mestiksessä ja Suomi-sarjassa jatkoerät pelataan 5-5 vastaan (rangaistukset voimassa) siihen asti, kunnes toinen joukkue tekee maalin. Maalin tehnyt joukkue on ottelun voittaja.

Suomi-sarjan karsintaottelut (jos pelataan ottelupareina eikä sarjana) pelataan myös tässä mainitulla tavalla.

 

2.      Nuorten SM-liiga

Nuorten SM-liigan villi kortti –kierroksella, puolivälierä- ja välieräotteluissa sekä pronssiottelussa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 5-5 vastaan maalista poikki –periaatteella.

Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition).

Nuorten SM-Liigan loppuotteluissa pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 min. pituisin jatkoerin. Loppuotteluiden jatkoerät pelataan 5-5 vastaan (rangaistukset voimassa) siihen asti, kunnes toinen joukkue tekee maalin. Loppuottelut pelataan aina eri päivinä kuin kotijoukkueen seuran SM-Liigajoukkueella on kotiottelu.

 

3.      Muut sarjat

Muissa sarjoissa pelataan vain yksi jatkoerä, jonka pituus on sama kuin normaali erän pituus varsinaisella peliajalla. Jatkoerä pelataan 5-5 vastaan maalista poikki –periaatteella.

Mikäli jatkoerässä/erissä ei tehdä maalia, ratkaistaan ottelun voittaja Kansainvälisen Jääkiekkoliiton säännöin pidettävällä ottelun voittomaalikilpailulla (IIHF Game Winning Shot Competition).

 

6.13.            Jatkoajat

Pelataan kansainvälisen sääntökirjan mukaisesti:

  • Ennen jatkoaikaa pidetään max. 3 minuutin tauko.
  • Kaikissa sarjoissa pelataan 3-3 vastaan.
  • Joukkueet eivät vaihda päätyä jatkoajalle (sama kuin 3. erässä)

 

6.14.            Voittomaalikilpailu (IIHF Game Winning Shot Competition)

Jos playoff- tai karsintaottelu päättyy tasan maalista poikki -jatkoeränkin jälkeen, suoritetaan voittajan selvittämiseksi voittomaalikilpailu. Mestiksen ja Suomi-Sarjan playoff -  ja karsintaotteluissa ja Nuorten SM-liigan ratkaisevissa loppuotteluissa ei voittomaalikilpailua järjestetä.

Voittomaalikilpailussa noudatetaan kansainvälisiä (sääntökirja) sääntöjä seuraavin poikkeuksin:

  • Kaikki laukaukset ammutaan samaan päätyyn. Erotuomari päättää heti jatkoajan/-erän päättymisen jälkeen kumpaan päätyyn voittomaalikilpailu suoritetaan ja ilmoittaa siitä pöytäkirjan pitäjälle.
  • Jäätä ei kunnosteta höyläämällä.
  • Vierasjoukkue aloittaa voittomaalikilpailun (ei arvota)

 

6.15.            Paras kahdesta -pelattavien playoff- tai karsintaotteluiden ratkaisumallit

Mikäli sarjamääräyksissä on päätetty playoff- tai karsintaotteluiden pelaamisesta paras kahdesta -järjestelmällä, ratkaistaan voittaja seuraavasti:

1.   Pisteet (ottelut pelataan ilman jatkoaikoja tai VL-kilpailuja 2 pisteen otteluina)

2.   Jatkoerä ja ottelun voittomaalikilpailu toisen osaottelun jälkeen

Jos toisessa ottelussa pelataan jatkoerä, pelataan se 5-5 vastaan. Toisen osaottelun lopussa käynnissä olevat 2 ja 5 min. rangaistukset loppuvat jatkoerään mennessä. Jos pelaajalla on käytösrangaistuksen kärsiminen kesken, hän kärsii sen loppuun ennen kuin voi pelata jatkoerässä. Jos pelaaja on saanut pelirangaistuksen tai ottelurangaistuksen, ei pelaaja voi osallistua jatkoerään eikä voittomaalikilpailuun. Jatkoerä pelataan kokonaisuudessaan (ei maalista poikki –periaatteella). Jos jatkoerän jälkeen tilanne on edelleen tasan, ratkaistaan voittaja voittomaalikilpailulla.

3.   Kotietu

Sarjassa paremmin sijoittunut saa valita aloittaako ottelut kotona vai vieraissa.

 

6.16.            Pelipaidat

Pelipaidoissa on oltava henkilökohtainen pelinumero selässä (korkeus vähintään 25 cm) ja hihoissa (numeroiden minimikorkeus 10 cm). Hihanumeron on sijaittava olkavarressa selvästi kyynärtaipeen yläpuolella. Pelinumerot saavat olla yksi- tai kaksinumeroisia ja niiden on erotuttava selvästi paidan muista väreistä. Lisäksi Mestiksessä ja Suomi-sarjassa sekä naisten ja nuorten SM-sarjoissa on oltava pelaajan sukunimi pelipaidan selässä (kirjainten minimikorkeus 10 cm). Kotijoukkueella on oikeus valita kotiotteluihinsa pelipaitansa väri. Vierasjoukkue on velvollinen huomioimaan kotijoukkueen peliasun värin valitessaan omansa.

 

6.17.            Erätauot

Erätauoilla pelaajien verryttely jäällä on kielletty, vain pelaavat maalivahdit ja erän aloittavat kentälliset voivat tulla / jäädä erätauon jälkeen jäälle aloitusta varten, muiden pelaajien on mentävä suoraan vaihtopenkeilleen.

Erätauon pituus on ohjeellinen. Erätauon pituus voi olla lyhyempi mikälijoukkueet ja erotuomaristo niin sopivat (ei Mestiksessä). Niissä sarjoissa, joissa erätauko on määritelty näissä säännöissä, on myös jää kunnostettava erätauon aikana. Erätauko voi olla määrättyä pidempi vain siinä tapauksessa, että olosuhteet ovat vaaralliset pelaajille ja tuomareille (esim. kaukalorakenteissa korjattavaa). Jäällä oleva vesi ei ole syy erätauon pidentämiselle.

 

6.18.            Erityissäännöt E-juniorien sarjoissa

                     

1. Taklaaminen E1- ja nuoremmat juniorit

Rangaistus tuomitaan seuraavasti:

Pieni rangaistus (1 min), tai vastustajan loukkaantuessa iso rangaistus ja pelirangaistus tai ottelurangaistus erotuomarin harkinnan mukaan, tuomitaan vastustajan taklaamisesta,

  • kun loukkaantumisvaara on ilmeinen.
  • kun taklataan vauhdilla laitaa vasten kentältä päin lähestyen.
  • kun taklataan selvästi vastustajan liikeradasta poikkeavasta suunnasta takaa, sivusta tai edestä lähestyen.

Rangaistusta ei tuomita,

  • kun luistellaan laidansuuntaisesti, taklattavan pelaajan ollessa kiinni laidassa ja taklataan pelaajaa samansuuntaisella liikeradalla
  • kun puolustava pelaaja ja hyökkäävä pelaaja liikkuvat samansuuntaisesti, vaikka rintamasuunnat ovatkin vastakkaiset ja puolustava pelaaja taklaa ns. 1 vastaan 1 –tilanteessa vastustajan hyökkääjäpelaajan ns. lantio- tai hartiataklauksella

Säännön rikkominen merkitään pöytäkirjaan ´sääntöjen vastainen taklaus´ numeroinnin mukaan. Jos taklattu pelaaja loukkaantuu, tuomitaan 5 min ja pelirangaistus tai ottelurangaistus erotuomarin harkinnan mukaan.

E1- ja nuoremmissa junioreissa laita- tai selkään taklauksesta sekä päähän kohdistuneesta taklauksesta seuraa automaattisesti 5 min. ja pelirangaistus ja jos vastustaja loukkaantuu, suoraan ottelurangaistus.

 

2. Mailalla suoritettu, vartaloon kohdistuva häirintä on kielletty

Mailalla ei saa ahdistaa vastustajaa vartaloon vyötärötason yläpuolelta. Säännön rikkominen merkitään pöytäkirjaan "huitominen" numeroinnin mukaan. Jos vastustaja loukkaantuu, tuomitaan vähintään 5 min ja pelirangaistus.

 

3. Tasapuolinen peluuttamispakko

Kaikkia pöytäkirjaan merkittyjä pelaajia on peluutettava ottelussa tasapuolisesti (= pelaajilla on ottelun päätyttyä muutaman vaihdon tarkkuudella yhtä monta käyntikertaa kentällä. Erikoistilanteet voivat vaikuttaa pelattujen vaihtojen määrään.)

Pelaajia voidaan peluuttaa esim. seuraavasti:

  • 10 pelaajaa ⇒ kaksi viisikkoa
  • 11 – 12 pelaajaa ⇒ kaksi kuusikkoa tai kaksi ketjua ja kolme puolustajaparia tai kaksi keskushyökkääjää, kaksi puolustajaparia ja kolme laitahyökkääjäparia
  • 13 pelaajaa ⇒ kolme hyökkäysketjua ja kaksi puolustajaparia
  • 14 pelaajaa ⇒ kolme hyökkäysketjua ja viisi puolustajaa
  • 15 pelaajaa ⇒ kolme viisikkoa

Jos joukkueen pelikokoonpano on alle 10 kenttäpelaajaa, tulee pelivuoroja kierrättää mahdollisimman tasapuolisesti.

Joukkueen tulee vaihtaa pelaajiaan yllä mainitulla kierrätysjärjestyksellä aina, kun vaihto suoritetaan. Jäähyistä aiheutuneissa vajaalukuisuuksissa tulee jokaisen pelaajan olla vuorollaan pois kentältä.


4. Ottelun kestoaika

Ottelun kokonaiskestoajan määrittelee sarjan järjestävä alue.

4.1. Toimintaohje jos ottelun peliaika täyttyy ennen pelivuoron päättymistä tai pelissä syntyy 15-maalin ero

Jos otteluvuorosta jää varsinaisen peliajan päätyttyä aikaa tai pelin maaliero on ennen ottelun peliajan päättymistä yli 15-maalia suositellaan, että joukkueet jatkavat pelaamista pelivuoron loppuun. Tavoitteena on saada pelaajille pelivuorosta paras mahdollinen hyöty. Pöytäkirjan pitoa jatketaan, mutta pöytäkirjaan ei merkitä varsinaisen peliajan loppumisen tai 15-maalin eron jälkeen syntyneitä maaleja. Muilta osin pöytäkirja täytetään normaalisti ja esim. mahdolliset rangaistukset kirjataan pöytäkirjaan.

 

5. Vaihtaminen pitkän kiekon jälkeen

Pitkän kiekon tehnyt joukkue saa vaihtaa kenttäpelaajat pitkää kiekkoa seuranneella katkolla.
 

6. Pienet rangaistukset

Pienen rangaistuksen kestoaika on yksi (1) minuutti. Rangaistuksen päätyttyä rangaistu pelaaja menee vaihtoaitioonsa, ellei ole hänen pelivuoronsa. 
 

7. Isot rangaistukset sekä ottelurangaistukset

Ison rangaistuksen (5 min) saanut pelaaja saa automaattisesti pelirangaistuksen ja hänet poistetaan ottelusta loppuajaksi.  Joukkue pelaa 5 minuutin ajan vajaalukuisena, mutta rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta.

Ottelurangaistuksen saanut pelaaja poistetaan ottelusta. Ottelurangaistus aiheuttaa myös 5 minuutin vajaalukuisuuden. Joukkue pelaa 5 minuutin ajan vajaalukuisena, mutta rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta. Kun 5 min. rangaistus on kulunut loppuun, laittaa rangaistun pelaajan joukkue seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan.

 

8. Käytösrangaistukset

Kenttäpelaajan käytösrangaistuksen päätyttyä pelaaja ottaa oman paikkansa peluutusjärjestyksessä.

 

9. Joukkuerangaistukset ja maalivahdin rangaistukset

Joukkuerangaistuksia tai maalivahdin rangaistuksia ei kärsi kukaan kenttäpelaajista rangaistusaitiossa, vaan rangaistuksen päätyttyä rangaistun pelaajan joukkue laittaa kentälle seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan.

 

6.19.            Erityissäännöt D-juniorien sarjoissa


1. Joukkuerangaistukset ja maalivahdin rangaistukset

Joukkuerangaistuksia tai maalivahdin rangaistuksia ei kärsi kukaan kenttäpelaajista rangaistusaitiossa, vaan rangaistuksen päätyttyä rangaistun pelaajan joukkue laittaa kentälle seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan.

 

2. Isot rangaistukset sekä ottelurangaistukset

Ison rangaistuksen ( 5 min ) saanut pelaaja saa automaattisesti pelirangaistuksen ja hänet poistetaan ottelusta loppuajaksi.  Joukkue pelaa 5 minuutin ajan vajaalukuisena, mutta rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta.

Ottelurangaistuksen saanut pelaaja poistetaan ottelusta. Ottelurangaistus aiheuttaa myös 5 minuutin vajaalukuisuuden. Joukkue pelaa 5 minuutin ajan vajaalukuisena, mutta rangaistusaitioon ei laiteta sijaista kärsimään rangaistusta. Kun 5 min. rangaistus on kulunut loppuun, laittaa rangaistun pelaajan joukkue seuraavan pelivuorossa olevan pelaajan.

 

6.20.            Erotuomari- ja toimitsijamäärät eri sarjoissa

1.      Erotuomarimäärät     

Erotuomarimäärät valtakunnallisissa sarjoissa on määritelty erillisessä taulukossa kohdassa ”Sarjoja koskevat määräykset”.

Kokeilumielessä voidaan käyttää kolmen tai neljän tuomarin järjestelmää Erotuomarivaliokunnan antamien ohjeiden mukaisesti myös kahden tuomarin sarjoissa.

 

2.      Viralliset toimitsijat

Seuraavat erotuomarikortilliset toimitsijat ovat pakollisia sarjoittain:

 

Mestis:   Sähköisen pöytäkirjan pitäjä, tulostaulun hoitaja / ajanottaja, rangaistusaition valvojat

 

Nuorten SM-liiga:   Sähköisen pöytäkirjan pitäjä sekä vähintään yksi (1) muussa tehtävässä toimiva toimitsija (vähintään 2 erotuomari-kortillista toimitsijaa)

 

Suomi-Sarja:   Sähköisen pöytäkirjan pitäjä

 

Muissa sarjoissa toimivat kaikissa toimitsijatehtävissä seuratoimitsijat, ellei sarjan järjestäjä toisin määrää.

 

Palaa alkuun

 

7.              OTTELUITA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

 

7.1.              Ottelut

Ottelut ovat joko liiton virallisia sarjaotteluita tai harjoitusotteluita. Otteluiden keskinäinen tärkeysjärjestys on se, että yhteensattumien tapahtuessa pelaajien on ensisijaisesti pelattava maaottelut, toiseksi liigaottelut, kolmanneksi liiton ottelut ja neljänneksi seuran järjestämät ottelut.

 

7.2.              Harjoitusottelut ja turnaukset

Turnaus on harjoitusottelutapahtuma, johon osallistuu useampi kuin kaksi joukkuetta ja joka pelataan samalla tai vierekkäisillä kentillä.

 

7.3.              Luvat

1.      Turnausluvat

Kaikkiin turnauksiin (juniorit ja seniorit) on anottava turnauslupa paikalliselta Jääkiekkoliiton alueelta. Lupa on anottava liiton ohjeiden mukaisesti. Turnausluvan anomisen yhteydessä on toimitettava turnauksen säännöt.  Mahdolliset poikkeukset voimassa oleviin sääntöihin hyväksyy luvan myöntävä taho. Turnauslupia ei myönnetä sille ajalle jolloin liiton sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa jolloin tapauskohtaisesti lupa on mahdollista saada.

 

2.      Kansainväliset otteluluvat

Liiton jäsenseura, joka haluaa pelata ottelun ulkomailla IIHF:n alaisen seuran kanssa, on kirjallisesti haettava liitolta ottelulupaa viimeistään 14 vrk ennen ottelua. Ottelulupa kotiotteluun IIHF:n alaisen seuran kanssa on haettava samalla tavoin viimeistään 7 vrk ennen ottelua. Suomeen saapuvalla joukkueella on oltava oman maansa liiton lupa ennen kuin liitto myöntää otteluluvan. Kansainvälinen ottelulupa on ennen ottelua näytettävä erotuomarille. Ottelu IIHF:n kuulumattoman joukkueen kanssa on sallittu vain IIHF:n ja liiton luvalla. Ottelulupa on anottava liitolta vähintään 14 vrk ennen ottelua.

Kotimaiselle joukkueelle ei myönnetä kansainvälistä ottelulupaa ulkomaille matkustamiselle sille ajalle jolloin liiton sarjakalenteriin on merkitty ko. ikäluokan sarjatoimintaa pois lukien eri aikaan olevat talvilomat (hiihtolomat) helmi-maaliskuussa tai muut erityisistä syistä anotut poikkeukselliset ajankohdat (esim. historia, ystävyyskaupungit tms. poikkeavat säännölliset tapahtumat) jolloin tapauskohtaisesti lupa on mahdollista saada.

 

3.      Ottelu liittoon kuulumattoman joukkueen kanssa

Liiton jäsenseuran ja liittoon kuulumattoman joukkueen väliseen otteluun on anottava lupa ja noudatettava IIHF:n sääntöjä. Kotimaassa pelattaviin otteluihin luvat on anottava 7 vrk ja ulkomailla pelattaviin otteluihin 14 vrk ennen ottelua.

 

7.4.              Otteluissa noudatettavat säännöt

1.      Kotimaiset ottelut

Kaikissa otteluissa on noudatettava joko liigan (liigan ja sen seurojen järjestämät ottelut) tai liiton (muut) kilpailu- ja pelisääntöjä.
 

2.      Kansainväliset ottelut

Kansainvälisissä otteluissa on noudatettava IIHF:n sääntöjä. Suomessa pelattavissa D-G –juniorien kansainvälisissä otteluissa on käytettävä Suomessa voimassa olevia ikäluokan kilpailusääntöjä.

 

7.5.              Ottelupöytäkirja

Virallisissa otteluissa sekä harjoitusotteluissa on tehtävä pöytäkirja.

Pöytäkirjaan laitettavien pelaajien pelaajaluettelo on vahvistettava ennen ottelua joukkueenjohtajan/vastuuhenkilön sekä ottelupöytäkirja ottelun jälkeen erotuomareiden ja pöytäkirjanpitäjän allekirjoituksella tai muulla liiton määrittelemällä tavalla (sähköinen allekirjoitus/tunnistautuminen). Pelaajaluettelossa tai ottelupöytäkirjassa ei saa olla yhtään sellaista pelaajaa, joka ei ole ottelupaikalla valmiina pelaamaan ottelussa. Pelaajan tulee olla puettuna pelivarusteisiin ja oltava pelaajapenkillä. Mikäli pelaaja esim. loukkaantuu alkulämmittelyssä eikä pysty pelaamaan ko. ottelussa, on pelaaja poistettava pelaajaluettelosta ja ottelupöytäkirjasta. Ottelupöytäkirjassa/pelaajaluettelossa joukkueen kokoonpanon vahvistavalla henkilöllä on oltava voimassaoleva SJL:n toimihenkilöpelipassi, ja hän vahvistaa, että pöytäkirjaan/pelaajaluetteloon merkityt pelaajat ovat edustuskelpoisia kyseisessä ottelussa. Kotijoukkue/seura säilyttää alkuperäisen pöytäkirjan (jos pöytäkirjaa ei ole sähköisesti/tunnistautumalla vahvistettu) ja on velvollinen toimittamaan sen sarjan järjestäjälle pyydettäessä.

 

Ottelupöytäkirjaan on merkittävä pelaajat (max. 19 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia), joukkueen toimihenkilöt sekä täytettävä kaikki ottelutapahtumia koskevat merkinnät sekä maalivahtien torjunnat.

Tämän lisäksi Mestiksessä, Nuorten SM-Liigassa ja niiden karsinnoissa on tehtävä lisäksi sarjan järjestäjän määräämät muut tilastot.

Pelaajan katsotaan pelanneen sellaisessa ottelussa, jonka pöytäkirjaan hänet  on merkitty.

1.      Pöytäkirjasta puuttuva pelaaja

Pöytäkirjasta unohtuneen edustuskelpoisen pelaajan nimen voi lisätä pöytäkirjaan ottelun kestäessä erotuomarin vahvistuksella muissa sarjoissa paitsi Mestis ja Nuorten SM-Liiga. Erotuomarin on tehtävä lisäyksestä raportti sarjan järjestäjälle.

2.      Ulkomaalaiset pelaajat

Joukkueessa voi pelata rajattomasti ulkomaalaisia pelaajia.

 

7.6.              Ottelun järjestäminen

Järjestävä seura vastaa ottelun järjestämiseen liittyvistä kaikista toimenpiteistä.

Järjestävän seuran tulee varmistua siitä, että tarvittavat vakuutukset tapahtuman järjestämiseksi ovat voimassa.

 

1.      Järjestyksenpito

Järjestävä seura on vastuussa siitä että ottelussa noudatetaan SJL:n voimassa olevia turvallisuusmääräyksiä. Muussa tapauksessa joukkue voi menettää kotikenttäoikeutensa tai määrätä pelattavaksi kotiottelut ns. suljetuin ovin.

 

2.      Alkoholi ja tupakkavalmisteita koskevat säännöt

Tupakkavalmisteiden (mm. nuuska) ja alkoholituotteiden käyttö pelaajille ja toimitsijoille tarkoitetuissa tiloissa on kielletty. Juniorisarjojen otteluissa tai harjoituksissa joukkueet eivät saa mainostaa alkoholijuomia.

Seniorisarjoissa pelaavien alle 18-vuotiaiden pelaajien peliasuissa tai alle 18-vuotiaiden erotuomareiden tai muiden toimitsijoiden asuissa ei saa mainostaa alkoholijuomia.

 

7.7.              Vierailevan joukkueen velvollisuudet

Vierailevan joukkueen on riittävän ajoissa ilmoitettava joukkueensa kokoonpano.

Epävarmojen olosuhteiden vallitessa on vierailevan joukkueen ilmoitettava lähtöaikansa ja matkustustapansa järjestäjälle.

 

7.8.              Ottelupaikka

Jos ottelupaikaksi ilmoitettu kenttä ei määrättynä peliaikana ole kunnossa, ja paikkakunnalla on toinen pelikelpoinen kenttä, on ottelu pelattava tällä kentällä.

 

7.9.              Ottelun alkamisaika

Nuorten ja juniorisarjojen matkaottelut on aloitettava perjantaita ja lauantaita lukuun ottamatta viimeistään klo 20.00 elleivät joukkueet muuta sovi. Alkamisaika on aina määriteltävä siten, että vierasjoukkue ehtii otteluun saman vuorokauden aikana eikä tarvitse lähteä matkalle edellisen vuorokauden puolella. Lähtökohtaisesti vierasjoukkueen ei tarvitse lähteä matkaan ennen klo 06.00.

Mikäli ottelun alkamisaika valtakunnallisissa sarjoissa puuttuu otteluohjelmasta, on järjestävän joukkueen ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, tuomareille ja toimitsijoille ottelun alkamisaika ja pelipaikka vähintään 7 vrk ennen ottelua.

Sarjan järjestäjä voi määrätä ottelun pelattavaksi em. aikamääräyksistä poiketen.

1.      Mestis

Mestiksen otteluiden alkamisajan päättää Jääkiekon Sarjaseurat ry:n hallitus.

2.      Nuorten SM-Liiga

Kaikkien playoff- ja karsintaotteluiden alkamisaika on oltava klo 12.00 – 20.00 välillä. Jos Nuorten SM-liigan playoff-otteluissa joukkueet eivät pääse sopuun alkamisajasta, on playoff-ottelut aloitettava arkisin klo 18.30 (ellei edustusjoukkueella ole kotipeli samaan aikaan samassa hallissa) ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä klo 16.00. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä klo 16.00 tai sen jälkeen samassa hallissa samana päivänä, on Nuorten SM-liigan playoff-ottelu aloitettava viimeistään klo 12.00. Mikäli edustusjoukkueella on kotipeli viikonloppuna tai pyhäpäivänä alkaen viim. klo 15.55 samassa hallissa samana päivänä, on Nuorten SM-liigan playoff-ottelu aloitettava edustusjoukkueen ottelun jälkeen.

 

7.10.            Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen

Jos pelikelpoista jäätä ei määrättynä ottelupäivänä ole paikkakunnalla, on siitä heti ilmoitettava vierailevalle joukkueelle, kuitenkin viimeistään viisi (5) tuntia ennen matkustavan joukkueen lähtöaikaa.

Jos tilanne on epävakainen, ettei varmuudella voida sanoa voidaanko ottelu pelata, on ilmoitettava "varoitus" viimeistään viisi tuntia ennen vierailevan joukkueen ilmoittamaa lähtöaikaa. Järjestävä joukkue ilmoittaa lopullisen päätöksen kaksi (2) tuntia ennen vierailevan joukkueen lähtöä. Mikäli menetellään toisin, joutuu järjestävä joukkue korvaamaan vierasjoukkueen matkakustannukset.

Ottelupaikalla erotuomarit ratkaisevat lopullisesti ottelun pelaamisesta. Liitto ei vastaa peruuttamisesta aiheutuneista kuluista tai vahingoista.

Seurojen on viikon kuluessa sovittava uusi pelipäivä. Mikäli seurat eivät pääse sopuun määräajassa uudesta pelipäivästä, määrää liitto pelipäivän.

 

7.11.            Ottelun keskeyttäminen pelillisistä syistä ja kieltäytyminen pelin aloittamisesta tai jatkamisesta

Erotuomareilla on oikeus erittäin painavista syistä keskeyttää ottelu, jos he huomaavat, ettei sitä pelata sääntöjen mukaan. Ottelun keskeytyminen tästä syystä johtaa aina erilliseen kurinpitomenettelyyn. Kilpailuvaliokunta päättää ottelun lopputuloksesta/uusimisesta.

Sääntökirjan pykälien 22 ja 157 tarkoittama ottelun keskeyttäminen (kieltäytyminen ottelun aloittamisesta tai jatkamisesta) johtaa aina erilliseen kurinpitomenettelyyn. Kilpailuvaliokunta päättää ottelun lopputuloksesta/uusimisesta.

 

7.12.            Olosuhteista johtuva ottelun peruuttaminen/pelikelpoinen kenttä

Jos ottelu keskeytyy esim. sähkövian, savun, jään sulamisen tai valaistuksen riittämättömyyden vuoksi tai muista kaukalon ulkopuolisista tekijöistä johtuen ja keskeytys kestää enemmän kuin yhden tunnin, on erotuomarin keskeytettävä ottelu.

Kotijoukkueella on mahdollisuus järjestää tunnin aikana korvaava pelipaikka, jossa ottelua voidaan jatkaa samana päivänä ja pelata se loppuun. Tällöin ottelua jatketaan toisella pelipaikalla vaikka keskeytys olisi pidempi kuin yksi tunti mutta enintään kaksi tuntia.

Pelipaikan vaihtumisesta päättävät ottelun erotuomarit.

Jos korvaavaa pelipaikkaa ei löydy, ottelu on keskeytettävä ja se pelataan myöhemmin uudestaan. Joukkueilla on enintään viikko aikaa sopia ja ilmoittaa uusintaottelun aika ja paikka sarjan järjestäjän määräämään takarajaan mennessä. Jos joukkueet eivät pääse sopuun uudesta pelipäivästä, uusintaottelun ajankohdan määrittelee sarjan järjestäjä.

Uusintaottelun kaikista järjestämiskuluista vastaa kotijoukkue. Vierasjoukkue vastaa matka- majoitus- ja ruokailukustannuksistaan. Mahdollisessa uusintaottelussa ovat edustuskelpoisia vain ne pelaajat jotka olivat merkittynä pöytäkirjaan alkuperäisessä ottelussa.

Kilpailuvaliokunta voi miesten III-V divisioonissa, Naisten Suomi-sarjassa, A-C ikäluokkien Suomi-sarja- ja aluesarjatasolla sekä C2 ja nuorempien kaikilla sarjatasoilla tapauskohtaisesti päättää, ettei ottelua pelata uudestaan ja päättää ottelun lopputuloksesta ja muista seuraamuksista.

Jos kenttä on jäämerkintöjen tai turvallisuuden osalta tai muuten puutteellisessa kunnossa liitto voi määrätä, ettei sitä käytetä kilpailutoimintaan ennen kuin puutteet on korjattu. Tällaisen puutteen korjaamista valvoo alueen kilpailu-/sarjavaliokunta.

 

7.13.            Ottelun luovutus

Mikäli joukkueessa ei ottelun alkaessa tai sen aikana ole vähintään kuutta pelaajaa, joista yhden on oltava maalivahti, tuomitaan joukkue hävinneeksi ko. ottelun 5-0 tai jos keskeytyshetkellä maaliero on suurempi toisen joukkueen hyväksi, jää lopputuloksesi keskeytyshetkellä oleva tilanne. Lisäksi tapaus johtaa erilliseen kurinpitokäsittelyyn. Joukkueen jatkamisesta sarjassa päätetään säännön 6.3. kohta 4. mukaisesti.

 

7.14.            Ikärajat

Juniorisarjojen ikärajat pelikaudella 2017–2018 ovat syntymävuoden mukaan seuraavat:

A-nuoret        1997–99

B1-nuoret      2000

B2-nuoret      2001

C1-nuoret      2002             

C2-nuoret      2003             

D1-juniorit      2004

D2-juniorit      2005

E1-juniorit      2006

E2-juniorit      2007

F1-juniorit      2008

F2-juniorit      2009

G-juniorit        2010-

 

7.15.            Yli-ikäiset pelaajat

1.      Nuorten SM-liiga

Nuorten SM-Liigassa saa pelata rajattomasti 1998 syntyneitä ja sitä nuorempia. Nuorten SM-Liigassa saa käyttää muun ikäisiä pelaajia ottelua kohti seuraavasti:

Toinen maalivahdeista saa olla syntynyt 1996 tai 1997.
Kenttäpelaajista enintään kahdeksan (8) voi olla muun ikäisiä (1996 tai 1997 syntyneitä) siten että enintään neljä (4) voi olla 1996 syntynyttä pelaajaa joilla on oltava voimassa oleva pelaajasopimus edustusseuran (KHL/Liiga/Mestis) kanssa, ja heidän tulee olla rekisteröityjä ko. aikuisten sarjaan kyseisen sarjan sääntöjen mukaisesti.

 

2.      Muut Nuorten sarjat sekä A-tyttöjen SM-sarja / SM-turnaus

Nuorten Mestiksessä, nuorten Suomi-sarjassa ja nuorten aluesarjatasolla saa käyttää ottelua kohti enintään 4 kpl 1996 syntyneitä.

A-tyttöjen SM-sarjassa/turnauksessa ei saa käyttää yli-ikäisiä pelaajia (vanhempia kuin 1997 syntyneet)

 

3.      B-nuorten SM-sarjataso

B-nuorten SM-tasolla voi joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti korkeintaan kaksi (2) pelaajaa jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (1999).

 

4.      B-nuorten Mestistaso

B-nuorten Mestis tasolla voi joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti korkeintaan kaksi (2) pelaajaa jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (1999). Sarjan nimi ratkaisee sarjatason jos sarjasta voi karsia useampaan eri sarjaan.

 

5.      B2-nuorten SM-sarjataso

B2-nuorten SM-sarja tasolla ei saa käyttää yli-ikäisiä pelaajia.

 

6.      C-nuorten SM-sarjataso ja Mestis taso

C-nuorten SM-sarjassa sekä sen alkusarjassa ja karsinnoissa ei saa käyttää yli-ikäisiä pelaajia.

C-nuorten Mestis tasolla voi joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti korkeintaan kaksi (2) pelaajaa jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (2001). Sarjan nimi ratkaisee sarjatason jos sarjasta voi karsia useampaan eri sarjaan.

 

7.      Muut B-, B2- ja C-nuorten sarjat

B2-nuorten Mestiksessä, B2-nuorten Suomi-sarjassa sekä B- ja C-nuorten Suomi-sarjassa ja aluesarjoissa voi samassa ottelussa pelata neljä (4) pelaajaa jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (B=1999, B2=2000, C=2001).

 

8.      B- ja C-tyttöjen SM-sarjat/turnaukset ja niiden karsinnat

B- ja C-tyttöjen SM-sarjoissa/turnauksissa ja niiden karsinnoissa voi pelata samassa ottelussa kaksi (2) pelaajaa, jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (Bt=1999, Ct=2001).
 

9.      C2- ja nuorempien juniorien sarjat

a.      C2-AAA ylimmällä sarjatasolla saa joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti enintään 2 kpl pelaajia jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (maalivahti lasketaan mukaan). C2 muilla sarjatasoilla ja D1- ja nuorempien ikäluokkien kaikilla sarjatasoilla saa joukkueen kokoonpanossa olla ottelua kohti enintään 4 kpl pelaajia jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävänä vuonna (maalivahti lasketaan mukaan).

b.      Yli-ikäisenä pelaava maalivahti voi edustaa samanaikaisesti myös omaa tai vanhempaa ikäluokkaa omassa seurayhteisössään sekä pelaajaliikennesopimuksen puitteissa.

c.       F- ja E-junioreissa saa pelata 2 vuotta vanhempi pelaaja, mikäli ko. pelaaja on aloittanut pelaamisen (ensimmäinen pelipassi) samalla tai edellisellä kaudella. Tällaista pelaajaa ei lasketa yli-ikäisten pelaajien kiintiöön.

d.      C2- ja D-junioreissa (pojat) sekä D-tytöissä ja nuoremmissa (tytöt) saa pelata 2 vuotta vanhempi pelaaja, mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen (ensimmäinen pelipassi) samalla, edellisellä tai sitä edellisellä kaudella. Tällaista pelaajaa ei lasketa yli-ikäisten pelaajien kiintiöön.

e.      D1 ja nuorempien sarjoissa seura, jolla on kahta perättäistä ikäluokkaa kohti niin vähän pelaajia että on mahdotonta saada perustettua yhtä joukkuetta/ikäluokka voi anoa poikkeuslupaa (alueen kilpailuvaliokunta käsittelee ja esittää liiton kilpailuvaliokunnalle) peluuttaa useampia yli-ikäisiä pelaajia.

 

10.   Naiset ja tytöt

a.      Naispuolinen pelaaja saa edustaa kahta (2) vuotta nuorempaa ikäluokkaa pelatessaan poikien sarjassa. Tällaista pelaajaa ei lasketa Y-pelaajakiintiöön poikien joukkueessa.

b.      Naispuolinen pelaaja saa edustaa kolme (3) vuotta nuorempaa ikäluokkaa pelatessaan poikien sarjassa, mikäli on aloittanut pelaamisen (ensimmäinen pelipassi) samalla, edellisellä tai sitä edellisellä kaudella. Tällaista pelaajaa ei lasketa Y-pelaajakiintiöön poikien joukkueessa.

c.       B-tyttöjen ja nuorempien sarjoissa saa pelata 4 pelaajaa jotka ovat syntyneet ikäluokkaa edeltävinä vuosina seuraavasti:

B-tytöt (1998-1999), C-tytöt (2000-2001), D-tytöt (2002-2003), E-tytöt (2004-2005), F-tytöt (2006-2007). Lisäksi pelaajat saavat pelata samanaikaisesti myös omassa ikäluokassaan.

 

7.16.              Yli-ikäisiä pelaajia koskevat säännöt

Yli-ikäisenä pelaava pelaaja saa saman aikaisesti edustaa seuransa aikuisten joukkuetta ottaen huomioon muut mahdolliset pelaajan liikkumiseen saman seuran/seurayhteisön sisällä liittyvät säännöt.

 

Yli-ikäisenä pelaajana pelaava kenttäpelaaja ei voi edustaa samanaikaisesti toista saman seurayhteisön juniorijoukkuetta pois lukien seuraavat poikkeukset:

-          Kaikissa B-nuorten sarjoissa pelaavat yli-ikäiset (s. 1999) pelaajat saavat edustaa myös oman seurayhteisönsä nuorten (oman ikäluokan) joukkuetta.

-          C-nuorten Suomi-sarja- ja aluesarjatasolla pelaavat yli-ikäiset (s. 2001) pelaajat saavat edustaa myös oman seurayhteisönsä B- ja B2-nuorten joukkuetta, mikäli B-nuorten joukkue pelaa Suomi-sarja- tai aluesarjatasolla tai B2-nuorten joukkue pelaa Mestis- tai Suomi-sarjatasolla.

-          C2-E2-juniorien A-sarjatasolla pelaavat yli-ikäiset pelaajat saavat edustaa myös oman seurayhteisönsä oman ikäluokan joukkuetta, mikäli seuralla on kummassakin ikäluokassa vain yksi joukkue ja kumpikin pelaa A-tasolla.

 

Yli-ikäisenä pelaajana pelaava kenttäpelaaja ei voi edustaa samanaikaisesti toista pelaajaliikennesopimusseuran juniorijoukkuetta pois lukien seuraavat poikkeukset:

-          B- ja C-nuorten aluesarjatasolla erittäin painavista syistä seura voi hakea poikkeuslupaa pelaajalle sallia pelaaminen myös omassa ikäluokassa pelaajaliikennesopimusseurasopimuksen puitteissa.

 

Muut kuin yllä mainitut yli-ikäiset kenttäpelaajat voivat kauden aikana vaihtaa joukkuetta vain yhden kerran vanhemman ja nuoremman ikäluokan välillä ainoastaan 22.-31.12. riippumatta seuranvaihdosta (ml. pelaajaliikennesopimusseurassa pelaaminen, seurayhteisön eri joukkueet). Ensimmäinen ottelu 1.1. alkaen määrittää onko siirtyminen omaan ikäluokkaan tai yli-ikäiseksi pelaajaksi tapahtunut.

Yli-ikäisenä pelaava maalivahti voi edustaa samanaikaisesti myös omaa tai vanhempia ikäluokkia omassa seurayhteisössään sekä pelaajaliikennesopimuksen puitteissa.

 

7.17.            Ala-ikäiset pelaajat

C1-nuorten SM-sarjatason ja C1-nuortenMestistason ja kaikkiin C2-nuorten sarjoihin osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään seitsemän (7) nuorempien ikäluokkien pelaajaa ottelua kohti. D1-D2 juniorien sarjoihin osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään viisi (5) nuorempien ikäluokkien kenttäpelaajaa ottelua kohti. Maalivahteja ei ole rajoitettu. E1-F2 juniorien sarjoihin osallistuvassa joukkueessa saa pelata enintään kolme (3) nuorempien ikäluokkien kenttäpelaajaa ottelua kohti. Maalivahteja ei ole rajoitettu.

D1 ja nuorempien sarjoissa seura, jolla on kahta perättäistä ikäluokkaa kohti niin vähän pelaajia että on mahdotonta saada perustettua yhtä joukkuetta/ikäluokka voi anoa poikkeuslupaa (alueen kilpailuvaliokunta käsittelee ja esittää liiton kilpailuvaliokunnalle) peluuttaa useampia alaikäisiä pelaajia.

 

7.18.            Tieto erotuomareille ottelusta

Ottelun järjestäjän on varmistuttava siitä, että otteluun nimetyt erotuomarit ja toimitsijat ovat tietoisia tehtävästään (päivä, paikka ja alkamisaika) viimeistään 7 vuorokautta ennen ottelua.

 

7.19.            Erotuomarikustannukset

Sarjaotteluiden erotuomarikustannukset maksaa liitto tai järjestävä seura liiton vahvistamien ohjeiden mukaan.

 

7.20.            Musiikin soitto

Pelin käydessä tai joukkueen ottaman aikalisän aikana ei saa soittaa musiikkia.
Pelikatkolla ei saa soittaa musiikkia, jos loukkaantunut pelaaja makaa jäällä.

 

Palaa alkuun

 

8.              EROTUOMAREITA, OTTELUVALVOJIA JA TOIMITSIJOITA  KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

 

8.1.              Erotuomarit, toimitsijat, videomaalituomarit ja otteluvalvojat

 

1.      Viralliset erotuomarit

Virallisissa otteluissa voivat erotuomareina toimia vain liiton hyväksymät erotuomarit joilla on voimassaoleva SJL:n erotuomarikortti sekä SJL:n pelipassi. Pelipassi on pakollinen kaikille erotuomareille. Tuomarilla tulee olla toiminnan kattava vakuutusturva. Heidän toimikautensa kestää enintään yhden pelikauden kerrallaan.

Erotuomarikortin myöntäminen edellyttää, että henkilö on taidoiltaan ja ominaisuuksiltaan kykenevä toimimaan erotuomaritehtävissä. Päätöksen erotuomarikortin myöntämistä koskevassa asiassa tekee toimivaltansa puitteissa erotuomarikouluttaja, jonka päätös voidaan saattaa SJL:n erotuomarivaliokunnan käsiteltäväksi. SJL:n erotuomarivaliokunnan päätös asiassa on lopullinen.

 

2.      Kansainvälinen erotuomaritoiminta

Ulkomaisten tuomareiden käyttöön SJL:n alaisissa otteluissa tarvitaan SJL:n lupa. Suomalaisen erotuomarin tulee anoa lupa liitolta ulkomailla tuomitsemiseen.

 

3.      Seuratuomarit

C-ikäisen pelaajan on kauden aikana käytävä seuratuomarikurssi.

Seuratuomari toimii tuomarina virallisissa sarjaotteluissa liiton määrittelemissä sarjoissa.

 

4.      Viralliset toimitsijat

Valtakunnallisten sarjojen otteluiden virallisissa toimitsijatehtävissä voivat toimitsijoina toimia vain liiton hyväksymät toimitsijat joilla on voimassaoleva SJL:n erotuomarikortti sekä voimassaoleva SJL:n pelipassi joka on pakollinen kaikille virallisille toimitsijoille. Toimitsijoilla tulee olla toiminnan kattava vakuutusturva. Heidän toimikautensa kestää enintään yhden pelikauden kerrallaan.

 

5.      Otteluvalvojat

Otteluvalvojan oikeudet myöntää erotuomaripäällikkö tai alueiden erotuomarikouluttajat. Otteluvalvojilla pitää olla voimassa oleva erotuomarikortti ja pelipassi. Otteluvalvoja voi saattaa minkä tahansa tapauksen pelisääntöjen säännön 5 mukaiseen käsittelyyn. Mikäli otteluvalvoja tekee tutkintapyynnön kurinpitäjälle, on siitä ilmoitettava molemmille joukkueille välittömästi ottelun jälkeen.

 

6.      Videomaalituomarit ja videotukijärjestelmä

Liitto voi erikseen päättää, missä sarjoissa ja otteluissa käytetään videomaalituomareita tai videotukijärjestelmää. Videomaalituomarien koulutuksesta ja hyväksynnästä vastaa liiga.

 

8.2.              Erotuomareiden ja toimitsijoiden nimeäminen

Erotuomari- ja toimitsijatehtävien nimeämisestä päättää SJL. Erotuomarikortin hyväksytty suorittaminen antaa mahdollisuuden erotuomari- ja toimitsijatehtävien hoitamiseen, mutta nimeäminen erotuomari- ja toimitsijatehtäviin perustuu SJL:n erotuomariorganisaation suorittamaan harkintaan.

 

1.      Maaottelut

Liiton erotuomaripäällikkö vastaa erotuomareiden nimeämisestä kotimaassa pelattaviin U19 ja nuorempien sekä naisten ja tyttöjen maaotteluihin sekä ulkomailla pelattaviin maaotteluihin kutsuttuihin tuomaritehtäviin.

 

2.      Valtakunnalliset sarjat 

Mestiksen, Mestiksen karsinnan, Mestiksen joukkueiden harjoitusotteluiden, Nuorten SM-liigan ja sen karsintojen, Suomi-sarjan ja sen karsintojen sekä Naisten SM-sarjan ja sen karsintojen erotuomarien nimeämisestä vastaa liiton erotuomaripäällikkö. Alueiden erotuomarikouluttajat vastaavat erotuomarien nimeämisestä miesten II divisioonan ja niiden karsintojen, Nuorten Mestiksen ja sen karsintojen, B- ja C-nuorten SM-sarjojen ja niiden karsintojen otteluihin. Erotuomareiden paikalliskouluttajat vastaavat yhdessä erotuomarikerhojen kanssa erotuomarien nimeämisestä muihin sarjoihin.

 

3.      Kansainväliset ottelut

Kansainvälisiin harjoitusotteluihin, joissa toisena osapuolena on Mestiksen tai Suomi-sarjan joukkue, erotuomarit nimeää liiton erotuomaripäällikkö. Muihin kansainvälisiin seurajoukkueiden välisiin otteluihin nimetään erotuomarit järjestävän joukkueen tason mukaisesti

 

4.      Muut harjoitusottelut

Muihin harjoitusotteluihin nimeää erotuomarit paikallinen erotuomarikerho.

 

5.      Toimitsijatehtävät

Toimitsijatehtäviin nimeää toimitsijat SJTL:n paikallinen jäsenyhdistys.

 

8.3.                   Jääviys erotuomaritoiminnassa

Mestiksessä, Suomi-sarjassa, II-divisioonassa, Nuorten SM-liigassa tai Nuorten Mestiksessä pelaava pelaaja tai joukkueenjohtaja-, valmentaja- tai huoltajatehtävissä toimiva henkilö ei voi toimia erotuomarina samassa sarjassa jossa pelaa tai toimii em. tehtävissä.

Erotuomarina ottelussa toimiva henkilö ei voi olla nimettynä samassa ottelussa mihinkään tehtävään pelaavissa joukkueissa.

 

8.4.              Erotuomari- ja otteluvalvojan raportit

Sääntöjen vaatimat erotuomarien tai otteluvalvojien raportit on oltava sarjan kurinpitäjän käsiteltävänä ottelua seuraavana arkipäivänä. Mestiksessä ja Nuorten SM-liigassa erotuomarien raportit tulee olla toimitettu sähköpostitse kurinpitäjälle seuraavana päivänä klo 10.00:een mennessä (myös viikonloppuisin).

 

Palaa alkuun

 

9.              VASTALAUSEET

 

9.1.              Vastalauseet

1.      Vastalauseen perusteet

Vastalauseen voi tehdä seuraavista asioista:

  • Edustuskelvottomat/pelipassittomat pelaajat tai pelipassittomat toimihenkilöt

Edustuskelpoisuutta koskevasta vastalauseesta ei tarvita ilmoitusta ottelupaikalla.

  • Olosuhteet tai ottelujärjestelyt

Vastalausetta olosuhteiden tai ottelujärjestelyjen takia ei oteta käsiteltäväksi, ellei siitä ole ilmoitettu erotuomareille ja merkitty ottelupöytäkirjaan ennen ottelun alkua.

  • Pelisääntöjen vastainen tapahtuma esim. toimitsijavirhe

Vastalauseesta pelisääntöjen vastaisesta tapahtumasta pitää tehdä merkintä ottelupöytäkirjaan välittömästi ottelun jälkeen.

Vastalausetta ei voi tehdä seuraavista asioista:

  • Erotuomarin tekemistä ratkaisuista
  • maalitilanteissa
  • annetuissa rangaistuksissa

 

2.      Vastalauseen jättäminen

Vastalause on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava liiton kurinpitovaliokunnalle viimeistään kolmantena päivänä ottelusta klo 24.00. Vastalause toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Vastalauseen ko. ottelusta voivat tehdä vain ottelussa pelaavien/pelanneiden joukkueiden seurat.

Vastalauseessa tulee ilmetä ja siihen liittää kaikki asiat ja asiakirjat joihin vastalauseessa halutaan vedota. Erityisesti seuraavat asiat on käytävä ilmi vastalauseessa:

  • se kilpailusääntöjen tai pelisääntöjen kohta jota on rikottu
  • ko. ottelun pöytäkirja
  • edustuskelvottomuustapauksissa kaikki dokumentit joiden perusteella edustuskelvottomuus halutaan näyttää toteen (pöytäkirjat kaikista edustuskelvottomuuteen vaikuttavista otteluista, tilastot, pelaajaluettelot)

 

3.      Vastalausemaksu

Vastalausemaksu, joka on suoritettava vastalauseen toimittamisen yhteydessä määräajan puitteissa, on kulloinkin voimassa olevan liiton julkaiseman maksutaulukon mukainen. Maksu suoritetaan liiton määrittelemälle tilille (Danske Bank FI20 8000 1602 1002 25). Maksu on suoritettava vastalauseen tekevän seuran tililtä. Jos vastalause hyväksytään, maksu palautetaan takaisin. Vastalauseen teon yhteydessä on mainittava seuran tilinumero mahdollista vastalausemaksun palautusta varten.

 

4.      Vastalauseen käsittely

Kaikkien sarjojen vastalauseet käsittelee liiton kurinpitovaliokunta. Vastalauseen saavuttua vastalauseen kohteena olevalta taholta pyydetään kirjallinen vastine. Vastineen toimitukselle varataan aikaa enintään 72 tuntia. Vastalause voidaan käsitellä, mikäli vastinetta ei toimiteta määräajan puitteissa. Erittäin painavista syistä vastalauseen kohteena olevan pyynnöstä (pyyntö esitettävä alkuperäisen määräajan puitteissa) voidaan vastineen antamiselle myöntää lisäaikaa, kuitenkin enintään neljä vuorokautta.

 

5.      Valitusoikeus

Kaikista vastalausepäätöksistä on valitusoikeus liittohallituksen nimeämälle valitusvaliokunnalle sekä vastalauseen tekijällä että vastalauseen kohteena olevalla huomioiden § 11.1. mukaiset rajoitukset. Valitusmaksu on kulloinkin voimassa olevan liiton julkaiseman maksutaulukon mukainen.  Maksu suoritetaan liiton määrittelemälle tilille Danske Bank FI20 8000 1602 1002 25.  Valitusmaksu palautetaan, mikäli päätös kumotaan tai muuttuu. Valituksen teon yhteydessä on mainittava seuran tilinumero mahdollista valitusmaksun palautusta varten. Valitus toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen

Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

Valitus vastalausepäätöksistä valitusvaliokunnalle on tehtävä viimeistään seitsemäntenä (7) päivänä vastalausepäätöksen tiedoksi antamisesta.

Valituksessa tulee ilmetä ja siihen liittää kaikki asiat ja asiakirjat joihin valituksessa halutaan vedota. Erityisesti seuraavat asiat on käytävä ilmi valituksessa:

  • se kilpailusääntöjen tai pelisääntöjen kohta jota on rikottu
  • ko. ottelun pöytäkirja
  • edustuskelvottomuustapauksissa kaikki dokumentit joiden perusteella edustuskelvottomuus halutaan näyttää toteen (pöytäkirjat kaikista edustuskelvottomuuteen vaikuttavista otteluista, tilastot, pelaajaluettelot)
  • Päätöksentekoelimen päätöksessä olevat mahdolliset virheelliset menettelytavat tai kilpailusääntöjen rikkominen

Valitusten käsittelyssä on valitusvaliokunnan päätös lopullinen. Valitusvaliokunnan päätökseen tyytymätön voi saattaa päätöksen urheilun oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi sen sääntöjen mukaisesti.

 

9.2.              Vastalauseratkaisut

Vastalauseen käsittelevä elin voi vastalauseen perusteella tehdä seuraavia päätöksiä:

a) Määrätä vastalauseen tehneen joukkueen voittajaksi, jolloin ottelun lopputulos on 5-0. Mikäli hyväksyttävä vastalause on voittaneen joukkueen tekemä, jää ottelun lopputulos voimaan, paitsi jos maaliero on alle viisi maalia, jolloin lopputulos on 5-0.

b) Määrätä ottelun pelattavaksi uudelleen tai määrätä pistevähennys

c) Hävinneen joukkueen vastalause voidaan hyväksyä ja jättää lopputulos voimaan.

d) Vastalauseen käsittelevä elin voi määrätä sakkoja pelaajalle, toimihenkilölle tai seuralle.

e) Pelaajille ja/tai toimihenkilöille voidaan määrätä peli- ja/tai toimintakieltoja

f) joukkueen sulkeminen sarjasta

 

Palaa alkuun

 

10.            KURINPITO

 

10.1.            Kurinpitomenettely

Jääkiekkoliiton jäsenseurat, niiden hallituksen jäsenet, seurojen toimihenkilöt, seuratoimitsijat, pelaajat, erotuomarit ja toimitsijat ovat velvollisia noudattamaan liiton kilpailusääntöjä ja niitä määräyksiä joita kilpailusääntöjen nojalla on annettu. Pelaajat, toimihenkilöt, toimitsijat ja tuomarit ovat sitoutuneet kurinpitosääntöihin pelipassinsa lunastamalla. Tapahtuneista rikkomuksista voidaan tuomita jäljempänä mainituin perustein rangaistus.

Kurinpitomenettelyssä voidaan käsitellä kaikki kilpailu- ja pelisääntöjen vastaiset tapaukset, joissa SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen pelaaja tai toimihenkilö on osallisena, mukaan luettuna kansalliset ja kansainväliset ottelut (ml. maaottelut), ei kuitenkaan IIHF:n järjestämät ottelut ja turnaukset. Kansainvälisissä harjoitusotteluissa sattuneet tapaukset käsitellään SJL:n sarjoissa pelaavan joukkueen osalta. Kaikki peli- ja ottelurangaistukset johtavat kurinpitokäsittelyyn.

 

10.2.            Asianosaisen kuuleminen

Ennen kuin kurinpitoelin ratkaisee tutkittavana olevan asian, on asianosaiselle varattava tilaisuus tulla kuulluksi joko suullisesti tai kirjallisesti. Kuulemismenettelyssä on oikeus käyttää avustajaa.

Kuulemisesta voidaan luopua mikäli seuraamuksena oleva peli - tai toimintakielto ei ole neljää (4) ottelua pitempi.

Asianosaisella on aina oikeus tulla kuulluksi riippumatta siitä, pyydetäänkö asianosaiselta erikseen kirjallista vastinetta tai kutsutaanko kuultavaksi. Tällöin asianosaisen on ilmoitettava kurinpitoelimelle halustaan tulla kuulluksi joko kirjallisesti tai suullisesti viimeistään seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus.

Mikäli kurinpidon kohteena on tapaus josta ei ole annettu peli- tai ottelurangaistusta, on asianosaiselle aina annettava mahdollisuus tulla kuulluksi.

Vastine voidaan pyytää asianomaisen seuran välityksellä

1) seuraavana arkipäivänä sen ottelun jälkeen, jolloin asianosaiselle on tuomittu peli- tai ottelurangaistus, tai kurinpidon kohteena on tapaus josta ei ole tuomittu ao. rangaistuksia

2) viimeistään ennen asianosaisen edustaman joukkueen seuraavaa kyseessä olevan sarjan virallista sarjaottelua, mikäli edellä mainittu asianosaisen joukkueen seuraava virallinen sarjaottelu pelataan ennen 1)-kohdassa mainittua ajankohtaa. Erittäin painavasta syystä kurinpitoelin voi hyväksyä myöhemminkin tulleen ilmoituksen vastineen antamisesta.

Kurinpitoelin varaa asianosaiselle kohtuullisen ajan vastineen antamiseen. Vastineen antamisajan määräämisessä on otettava huomioon asian käsittelemiseen liittyvät pakottavat aikataululliset seikat (eri sarjoissa eri tiheydellä otteluita). Mikäli vastinetta ei toimiteta annettuun määräaikaan mennessä, voidaan kurinpitopäätös tehdä pelaajaa/toimihenkilöä kuulematta.  
Erotuomarin/virallisen toimitsijan ollessa kurinpitotoimen kohteena, on hänelle aina varattava mahdollisuus tulla kuulluksi.

 

10.3.            Kurinpitäjät

Kurinpitovaltaa käyttää SM-Liigan joukkueiden/pelaajien sarja- ja harjoitusotteluiden osalta liigahallitus ja Mestiksen joukkueiden/pelaajien sarja- ja harjoitusotteluiden osalta Jääkiekon Sarjaseurat ry:n hallitus.

SJL:n kurinpitäjä(t)/kurinpitovaliokunta vastaavat joukkueiden, pelaajien ja toimihenkilöiden kurinpidosta Suomi-sarjassa, Nuorten SM-liigassa, Naisten SM-sarjassa sekä B-, B2- ja C-nuorten SM-sarjassa ja kaikkien näiden sarjojen harjoitusotteluissa, karsinnoissa ja pudotuspeleissä.

Muiden sarjojen joukkueiden, pelaajien ja toimihenkilöiden sarjaotteluiden, harjoitusotteluiden ja pudotuspelien/lopputurnausten osalta kurinpidosta vastaa kyseisen joukkueen/pelaajan sarjatason/ikäluokan kurinpitäjä
Kun määrättävä rangaistus pelaajalle / toimihenkilölle on enemmän kuin 6 ottelun peli- tai toimintakielto, käsittelyn suorittaa SJL:n kurinpitovaliokunta kaikissa sarjoissa poislukien Mestis.

Kaikki peli- tai ottelurangaistukset, jotka on tuomittu erotuomarin koskemattomuuden loukkaamisesta tai rasistisesta/syrjivästä käytöksestä ketä tahansa toimijaa kohtaan, käsitellään SJL:n kurinpitäjän / kurinpitovaliokunnan toimesta.

Erotuomarien ja virallisten toimitsijoiden kurinpidosta vastaa kurinpitovaliokunta. Mikäli määrättävä toimintakielto on enintään 1 kk, kurinpidosta vastaakurinpitovaliokunnan määräämä kurinpitäjä.

Kaikesta muusta kurinpidosta (ml. edustuskelvottomuudet, järjestyshäiriöt, muut sääntörikkeet yms.) vastaa kurinpitovaliokunta (pl. muualla mainitut liittohallituksen vastuut).

 

10.4.            Kurinpidon alaiset teot

Rangaistukseen voidaan tuomita pelaaja, toimihenkilö, erotuomari ml. seuratuomari ja harrastetuomari, toimitsija ml. seuratoimitsija, joukkue tai seura;

  • joka ottelussa on syyllistynyt tekoon, josta seuraamuksena on ollut ottelurangaistus tai pelirangaistus;
  • sama koskee tekoa, joka on jäänyt ottelussa tuomitsematta, mutta josta olisi pitänyt määrätä jompikumpi mainituista rangaistuksista
  • joka ottelun kestäessä tai ottelusta tehtyjen päätösten johdosta on esiintynyt loukkaavasti tai mielenosoituksellisesti erotuomaria tai muuta ottelun toimihenkilöä kohtaan, tai rikkoo erotuomarin tai ottelun toimihenkilön koskemattomuutta tai syyllistyy heidän uhkaamiseensa niin fyysisesti kuin sanallisesti
  • joka ottelun aikana erotuomarin tai muiden toimihenkilöiden määräyksestä on poistettu kenttäalueelta
  • joka harjoitus- tai pelikaudella on syyllistynyt doping- tai huumausaineiden käyttöön, myyntiin, valmistukseen, mainontaan tai hallussapitoon tai toiminut tavalla, joka on aiheuttanut lajille kielteistä julkisuutta, tai toiminut ottelutapahtumassa tai sen ulkopuolella lain vastaisesti
  • joka on määrätty muussa urheilutoiminnassa muun valtakunnallisen urheilujärjestön määräämänä vähintään kuuden (6) kuukauden peli- tai toimintakieltoon
  • joka muutoin on syyllistynyt epäurheilijamaiseen käyttäytymiseen
  • joka rikkoo SJL:n toimintasääntöjä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä
  • joka rikkoo SJL:n vahvistamia kilpailusääntöjä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä
  • joka rikkoo SJL:n vahvistamia kilpailumääräyksiä tai toimii niiden vastaisesti tai jättää noudattamatta niitä
  • jättää maksamatta kurinpitoelimen määräämän taloudellisen sanktion (kurinpitosakon) viimeistään kahden viikon kuluessa laskun päiväyksestä sillä uhalla että sanktioidun (sakotetun) seuran joukkueet suljetaan sarjatoiminnasta
  •  joka erotuomarina tai virallisena toimitsijana jättää saapumatta hänelle määrättyyn tehtävään tai jättää suorittamatta tai laiminlyö erotuomarille tai toimitsijalle kuuluvat tehtävät tai käyttäytyy tehtävään sopimattomasti tai rikkoo kilpailu- tai pelisääntöjä.

 

  10.5.          Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset

Kurinpitomenettelyssä määrättäviä rangaistuksia ovat

a.   huomautus

b.   varoitus

c.   taloudellinen sanktio (kurinpitosakko), Nuorten SM-Liigassa ja Mestiksessä enintään 4.000 euroa, muissa sarjoissa enintään 1.000 euroa.

d.   pelikielto (pelaajat) tai toimintakielto (joukkueen toimihenkilöt, erotuomarit ja toimitsijat) joko tietyksi ottelumääräksi kuluvan ja seuraavan kauden aikana (enintään 50 ottelua), tai määräajaksi (enintään viisi vuotta), doping-tapauksissa peli- tai toimintakielto voidaan määrätä ainaiseksi.

e.   erottaminen joko määräajaksi tai ainaiseksi.

f.   otteluiden tuomitseminen hävityksi, uusintaottelun määrääminen, pistevähennys tai joukkueen sulkeminen sarjasta

Lisäksi:

g.   Peli- tai toimintakieltoon määrätty erotuomari, valmentaja tai toimitsija voidaan määrätä luovuttamaan peli- tai toimintakieltonsa ajaksi hänelle SJL:n myöntämät henkilökohtaiset vapaakortit.

h.   seura voidaan määrätä pelaamaan kotiottelunsa ns. suljetuin ovin ilman katsojia tai muualla kuin kotikentällään

i.   eri rangaistuslajeja voidaan määrätä samanaikaisesti

 

VÄLIAIKAINEN PELI- JA TOIMINTAKIELTO

Sen lisäksi, mitä jääkiekon pelisäännöissä on määrätty, voi kurinpitorangaistuksesta päättävä taho asettaa pelaajan, toimihenkilön, erotuomarin tai virallisen toimitsijan väliaikaiseen peli- ja toimintakieltoon siksi ajaksi, kun kurinpitoasian käsittely on kesken.

Mikäli pelaajan, toimihenkilön, erotuomarin tai virallisen toimitsijan epäillään esitutkinnassa tai muussa vastaavassa viranomaismenettelyssä syyllistyneen vakavaan rikokseen, voidaan hänet asettaa väliaikaiseen peli- ja toimintakieltoon, kunnes asia on viranomais- tai tuomioistuinmenettelyssä lopullisesti ratkaistu. Kun tuomioistuimessa määrätty tuomio on lainvoimainen, käsittelee kurinpitovaliokunta asian lopullisesti.

 

UHKASANKTIO

Kurinpitovaltaa käyttävä elin voi kieltää seuraa tai sen pelaajia tai toimihenkilöitä ryhtymästä tai jatkamasta kilpailusääntöjen kohdan ”Kurinpitomenettelyssä määrättävät rangaistukset” tarkoitettua menettelyä (päävelvoite). Kurinpitovaltaa käyttävä elin voi asettaa seuralle tämän kiellon noudattamisen tehosteeksi uhkasanktion. Uhkasanktio asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi taloudellisen sanktion uhalla.

Uhkasanktio voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. Jos uhkasanktio kohdistetaan useisiin asianosaisiin, kullekin on asetettava eri uhkasanktio. Uhkasanktio kohdistetaan joko seuraan taikka sen päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäseniin tai toimitusjohtajaan tai vastaavassa asemassa olevaan muuhun henkilöön.

Uhkasanktion suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat.

Uhkasanktion asettanut kurinpitovaltaa käyttävä elin voi tuomita uhkasanktion maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasanktion tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasanktion asettamista koskeva päätös on lopullinen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta. Uhkasanktion lisäeristä voidaan kerralla tuomita maksettavaksi enintään kolme kertaa peruserän suuruinen summa.

Uhkasanktio voidaan tuomita asetettua pienempänä jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut, taikka uhkasanktion määrän alentamiseen on muu perusteltu syy. Uutta uhkasanktiota ei saa asettaa, ellei kysymystä aikaisemman uhkasanktion tuomitsemisesta ole käsitelty.

Jos olosuhteet ovat muuttuneet tai asiaan on saatu olennaista uutta selvitystä, taikka aikaisempi päätös perustuu ilmeisen väärään kurinpitosäännöstön soveltamiseen, uhkasanktion asettanut kurinpitovaltaa käyttävä elin voi poistaa aikaisemman uhkasanktion asettamista koskevan päätöksensä ja käsitellä asian kokonaan tai osittain uudelleen. Jos aikaisempaan päätökseen on vireillä muutoksenhaku, asian uudelleen käsittelemisestä on ilmoitettava ja tehty päätös toimitettava muutoksenhakuelimelle.

Asianosaiselle on ennen uhkasanktion asettamista ja tuomitsemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Uhkasanktion asettamista ja maksettavaksi tuomitsemista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin kilpailusäännöissä erikseen määrätään.

 

10.6.            Täydentävät rangaistukset

Kurinpitokäsittelyyn voidaan saattaa mikä tahansa ennen ottelua, ottelun aikana tai ottelun jälkeen sattunut tapaus, johon on osallisena pelaaja tai joukkueen toimihenkilö, riippumatta siitä, onko erotuomari määrännyt tästä rangaistusta.

Kurinpitokäsittelyn aikana pelaaja tai toimihenkilö on oikeutettu edustamaan seuraansa, ellei toisin määrätä eikä pelaajalle tai toimihenkilölle ole tuomittu ottelutapahtumassa ottelurangaistusta.

 

10.7.            Kurinpitokäsittely otteluvideon tai muun ottelusta olevan tallenteen perusteella tai millä tavalla tahansa ilmi tulleista kilpailusääntöjen vastaisista tapauksista

Liitto voi tutkia harkintansa mukaan minkä tahansa tapauksen ottelusta kuvatun tallenteen perusteella. Joukkueella ei ole oikeutta vaatia tällaista kurinpitokäsittelyä, päätöksen asiasta tekee yksin kurinpidosta kulloinkin vastaava taho.

Seuralla/joukkueella on velvollisuus kuvamateriaalin toimittamiseen kurinpitäjän niin pyytäessä. Kurinpitomenettelyn jälkeen toimitettua kuvamateriaalia ei oteta huomioon valitusmenettelyssä, ellei kuvamateriaalin esittämättä jättämiselle kurinpitomenettelyn aiemmassa vaiheessa ole olemassa hyväksyttävää syytä.

Liitto voi tutkia minkä tahansa edustuskelvottomuuteen tai muuhun kilpailusääntöjen vastaiseen tekoon liittyvän tapauksen riippumatta siitä millä tavalla edustuskelvottomuus tai muu kilpailusääntöjen rikkominen on todettu kenen tahansa huomaamana. Seuralla ei ole oikeutta vaatia kurinpitokäsittelyä esim. edustuskelvottomuudesta tai muusta kilpailusääntöjen rikkomisesta muutoin kuin vastalausesääntöjen mukaisesti.

 

10.8.            Kurinpitokäsittely seuran tai joukkueen pyynnöstä

Seuralla tai joukkueella ei ole oikeutta pyytää kurinpitokäsittelyä mistään tapauksesta. Seuralla tai joukkueella ei ole oikeutta vaatia kurinpitokäsittelyä esim. edustuskelvottomuudesta tai muusta kilpailusääntöjen rikkomisesta muutoin kuin vastalausesääntöjen puitteissa.

 

10.9.            Erikseen määrättyjen peli- ja toimintakieltojen määrääminen ja kärsiminen

Tämä sääntö koskee erikseen kurinpitäjän määräämiä peli- ja toimintakieltoja, ei käyttäytymisrangaistusten kertymästä tai pelirangaistuksista ottelun loppuajassa määräytyviä automaattisia peli- ja toimintakieltoja.

  • Peli- ja toimintakiellot päätetään kärsittäväksi seuraavissa otteluissa samassa sarjassa jossa pelatusta ottelusta pelikielto määrättiin.Harjoitusotteluissa tulleet erikseen määrätyt peli- ja toimintakiellot kärsitään sarjaotteluissa.
  • Peli- ja toimintakiellot koskevat aina kaikkia sarjaotteluita kaikissa ikäluokissa ja sarjoissakunnes peli- tai toimintakielto on kärsitty. Kurinpitäjä voi päättää, onko pelaaja pelikelpoinen pelikiellon aikana olevissa harjoitusotteluissa. Pelikiellot voivat koskea myös maaotteluita.
  • Sinä päivänä kun pelaaja / toimihenkilö on peli- / toimintakiellossa, ei hän voi pelata / toimia toimihenkilönä missään muussa joukkueessa samana päivänä vaikka peli- / toimintakielto päättyisikin jonkun ottelun päätyttyä. Mikäli joukkueella, jonka pelissä kärsii pelikieltonsa, on pelikiellon kärsimisen jälkeen samana päivänä toinen tai useampi peli (turnausmuotoinen pelaaminen), saa pelaaja pelata samassa joukkueessa pelikiellon päättymisen jälkeen.
  • Mikäli pelaajalle määrätään pelikieltoa tapauksesta josta pelaajalle on kentällä tuomittu 10 tai 20 min ja pelaajan joukkueella on jo ollut seuraava peli jossa on ollut pelikiellossa käyttäytymisrangaistusten kertymän vuoksi, lasketaan tämä kärsitty peli osaksi erikseen samasta tilanteesta mahdollisesti myöhemmin määrättävää pelikieltoa.
  • Mikäli toimihenkilölle määrätään toimintakieltoa ja hän on jo kärsinyt pelirangaistuksesta johtuvan automaattisen yhden ottelun toimintakiellon, lasketaan tämä yksi ottelu kärsityksi osana erikseen määrätystä pidemmästä pelikiellosta. Erikseen määrätty toimintakielto on tapauksesta kärsittävän toimintakiellon pituus.
  • Pelaaja, joka on pelikiellossa, ei voi toimia pelikieltonsa aikana toimihenkilönä missään joukkueessa. Toimihenkilö, joka on toimintakiellossa, ei voi pelata toimintakieltonsa aikana missään joukkueessa.
  • Pelikiellossa oleva pelaaja ei voi vaihtaa seuraa ennen kuin pelikielto on kärsitty.
  • Erotuomari joka pelaajana tai toimihenkilönä on määrätty peli- tai toimintakieltoon, ei voi toimia erotuomarina ennen kuin hänen peli- tai toimintakieltonsa on kärsitty.
  • Pelaaja tai toimihenkilö jokaerotuomarintai toimitsijan ominaisuudessa on määrätty toimintakieltoon, ei voi toimia pelaajana / toimihenkilönä toimintakieltonsa aikana.
  • Jos pelikielto ei ehdi tulla kärsityksi sarjaotteluissa kauden päättymisen vuoksi, siirtyy se kärsittäväksi seuraavan kauden alusta lukien siinä seurassa ja joukkueessa jossa aloittaa pelaamisen sarjaotteluissa. Ellei kurinpitäjäerikseen määrä, saa pelaaja pelata sarjakausien välillä olevissa harjoitusotteluissa.
  • Jos pelaaja on alkukaudesta pelaamatta eikä kuulu mihinkään joukkueeseen ja liittyy myöhemmin johonkin joukkueeseen, kärsitään pelikielto sen jälkeen, kun pelaaja on lunastanut pelipassin ja on ilmoitettu jonkun joukkueen kokoonpanoon kuuluvaksi.
  • Jos pelaaja on pelikiellossa kauden ensimmäisissä sarjaotteluissa, katsotaan pelikielto kärsityksi tietyssä joukkueessa, kunhan pelikiellon jälkeen pelaaja on merkitty kokoonpanoon ko. joukkueen seuraavassa ottelussa.
  • Mikäli peli- tai toimintakiellossa oleva pelaaja tai toimihenkilö ei noudata hänelle määrättyä rangaistusta aiheuttaa se välittömästi lisärangaistuksen sekä ko. pelaajalle tai toimihenkilölle että seuralle.
  • Jos pelaaja ollessaan pelikiellossa pelaa ja tekee rikkeen josta tuomitaan erikseen pelikieltoa, määrätään tämä pelikielto kaksinkertaisena kärsittäväksi voimassa olleen pelikiellon jälkeen.
  • Jos pelaaja pelaa useammassa kuin yhdessä ikäluokassa, ja hänellä jää ikäluokan sarjaotteluiden loputtua kauden lopussa kärsittäväksi pelikieltoa siten että se siirtyisi seuraavaan kauteen, voi pelaaja anomuksesta kärsiä pelikieltonsa loppuun toisen ikäluokan otteluissa, mikäli on pelannut kyseisessä toisessa ikäluokassa vähintään 1/3 kyseisen ikäluokan sarjaotteluista. Tällöin pelaajan on pelattava ko. joukkueessa pelikiellon kärsimisen jälkeen.

 

10.10.         Doping- ja huumausainerikkomukset

Doping- ja huumausainerikkomukset käsittelee aina liittohallitus.

 

10.11.         Pelikiellon ja toimintakiellon määrittely

Peli- / toimintakiellossa oleva henkilö saa oleskella vain yleisölle tarkoitetuissa tiloissa.

Virallinen ottelu alkaa yhtä tuntia ennen ottelun ilmoitettua alkamisaikaa ja päättyy molempien joukkueiden poistuttua ottelupaikalta. Peli- / toimintakiellossa oleva henkilö ei saa olla yhteydessä ottelutapahtuman aikana millään tavalla joukkueeseen, eikä saa oleskella katsomossa joukkueen pelaajapenkin läheisyydessä. Pelaaja- tai toimihenkilö ei peli- tai toimintakiellon aikana ottelutapahtumassa saa olla yhteydessä ottelun tuomaristoon, virallisiin toimitsijoihin tai otteluvalvojaan, videotuomariin tai erotuomaritarkkailijaan.

Säännön rikkominen johtaa lisärangaistuksiin.

Valvontavastuu kiellon noudattamisesta on rangaistun seuralla (työnantajalla) sekä joukkueenjohtajalla.

 

10.12.         Kurinpitopäätöksistä tiedottaminen

Kurinpitopäätöksistä tiedotetaan asianosaista henkilöä / joukkuetta / seuraa pääsääntöisesti kolmen vuorokauden kuluessa päätöksen tekohetkestä. Päätös toimitetaan asianosaiselle tai hänen seuralleen sähköpostitse. Seuralla on vastuu toimittaa kurinpitopäätös viipymättä pelaajalleen/toimihenkilölleen. Päätös on julkinen tietosuojavaltuutetun ohjeet huomioiden. Kurinpitopäätökset lähetetään tiedoksi samassa sarjassa pelaavien seurojen vastuuhenkilölle, aikuisten sarjoissa joukkueenjohtajille. Mestiksessä, Suomi-Sarjassa, Nuorten SM-Liigassa ja Naisten SM-sarjassa kurinpitopäätökset ovat julkisia. B-C nuorten SM-sarjoissa kurinpitopäätökset ovat julkisia soveltuvin osin huomioiden tietosuojavaltuutetun ohjeet.

 

10.13.         Muutoksenhaku

kts. § 11.1. ja § 11.2.

 

10.14.         Käyttäytymisrangaistusten kertyminen (10 ja 20 min)

 

1.      Käyttäytymisrangaistusten kertymä (=”kymppitili”)

Kaikista käyttäytymisrangaistuksista pidetään yllä käyttäytymisrangaistusten kertymää. Kertymästä huolehtii rangaistun pelaajan / toimihenkilön joukkueenjohtaja. Seura on vastuussa siitä, että ottelupöytäkirjaan merkityt pelaajat ovat edustuskelpoisia (eivät pelikiellossa) ja että pelaaja-aitiossa toimivat toimihenkilöt eivät ole toimintakiellossa.

2.      Pelirangaistukset

Pelirangaistus (pöytäkirjamerkintä 20 min.) lasketaan yhdeksi käyttäytymisrangaistukseksi edellyttäen, että sarjan järjestäjä ei määrää tapauksesta lisärangaistusta tai että sitä ei ole tuomittu ottelun päätyttyä josta seuraa automaattinen yhden ottelun peli- tai toimintakielto.

3.      Pelikiellon määräytyminen

Saman pelaajan / toimihenkilön samassa joukkueessa kauden aikana sarjaotteluissa saaman kahden käyttäytymisrangaistuksen seurauksena on yhden ottelun peli- / toimintakielto.

Neljäs käyttäytymisrangaistus aiheuttaa kahden ottelun peli-/toimintakiellon, kuudes neljän ottelun peli-/toimintakiellon ja niin edelleen kahden ottelun välein kertautuvana. Mikäli pelaaja tai toimihenkilövaihtaa seuraa, käyttäytymisrangaistusten kertymä seuraa pelaajan / toimihenkilön mukana uuteen seuraan ja on voimassa siinä joukkueessa jossa aloittaa pelaamisen tai toimihenkilönä toimimisen uudessa seurassaan.

                     

Kertymä                              pelikielto

2 x                                       1 ott

4 x                                       2 ott

6 x                                       4 ott

8 x                                       8 ott

jne

 

Mestiksessä noudatetaan kausittain samaa käytäntöä Jääkiekon SM-liigan kanssa.

 

Harjoitusotteluissa saadut käyttäytymisrangaistukset lasketaan harjoitusotteluiden käyttäytymisrangaistusten kertymään. Harjoitusotteluissa saatuja käytösrangaistuksia ei lasketa mukaan sarjaotteluiden käyttäytymisrangaistusten kertymään.

 

4.      Käyttäytymisrangaistusten nollaaminen runkosarjan jälkeen

Käyttäytymisrangaistusten kertymä nollataan keväällä ennen Mestiksen ja Nuorten SM-Liigan Playoff- ja karsintaotteluiden alkua. Jos pelaajan käyttäytymisrangaistusten kertymä täyttyy viimeisessä ottelussa ennen playoff- tai karsintaotteluita, kärsii hän kertymän täyttymisestä aiheutuvan pelikiellon ensimmäisessä playoff- tai karsintaottelussa.

Missään muissa sarjoissa käyttäytymisrangaistusten kertymää ei nollata runkosarjan jälkeen.

 

5.      Käyttäytymisrangaistusten nollaaminen sarjakauden jälkeen

Kauden päätyttyä nollataan kaikkien pelaajien käyttäytymisrangaistusten kertymä. Jos jollakulla viimeisessä ottelussa kertymän täyttymisestä aiheutui pelikielto, kärsitään se ensimmäisissä sarjaotteluissa seuraavan kauden alussa.

 

10.15.         Käyttäytymisrangaistusten kertymästä aiheutuneen pelikiellon kärsiminen

 

1.   Harjoitusottelut kauden aikana

Jos pelaajan/toimihenkilön käyttäytymisrangaistusten kertymä täyttyy kauden aikana pelattavassa harjoitusottelussa, kertymän täyttymisestä aiheutunut peli-/toimintakielto kärsitään seuraavissa harjoitusotteluissa. Mikäli kertymä täyttyy viimeisessä harjoitusottelussa ennen kauden alkua, kärsii pelaaja siitä aiheutuvan pelikiellon ensimmäisessä sarjaottelussa siinä sarjassa ja joukkueessa jossa aloittaa sarjakauden.

 

2.   Sarjakauden aikana

Käyttäytymisrangaistusten kertymät käsitellään joukkuekohtaisesti, näin peli/-toimintakiellot niistä kärsitään alkuperäisen otteluohjelman mukaisina sarjaotteluina sen joukkueen sarjassa, jossa ne hankitaan.

Peli-/toimintakielto kärsitään seuraavana ottelupäivänä sarjassa, jossa se on saatu. Kyseisenä päivänä kun pelaaja on pelikiellossa tai toimihenkilö on toimintakiellossa, ei hän voi pelata pelaajana tai toimia toimihenkilönä missään ottelussa missään muussakaan joukkueessa. Jos joukkueen sarja vaihtuu, kärsitään pelikielto uudessa sarjassa. Mikäli joukkue, jossa pelaaja kärsii kertymän täyttymisestä aiheutuvan pelikiellon, pelaa useampia sarjaotteluita samana päivänä kun pelaaja on pelikiellossa kertymän täyttymisen vuoksi, saa pelaaja osallistua saman joukkueen seuraavaan peliin pelikiellon kärsimisen jälkeen, vaikka peli olisikin myöhemmin samana päivänä.

Mikäli pelaaja vaihtaa seuraa kesken kauden, seuraa hänen käyttäytymisrangaistusten kertymänsä myös mukana uuteen seuraan ja siihen joukkueeseen jossa pelaa ensimmäisen ottelun uudessa seurassa. Jos pelaajan kertymä täyttyy ja hän sen jälkeen on vaihtamassa seura, on hänen kärsittävä pelikieltonsa vanhassa seurassa ennen kuin voi vaihtaa seuraa.

 

10.16.         Pelirangaistukset

Pelirangaistus (PR) merkitsee pelaajan tai joukkueen toimihenkilön poistamista ottelusta.

Pelirangaistus (PR) johtaa aina kurinpitokäsittelyyn ja voi siten johtaa aina myös peli- tai toimintakieltoon

PR aiheuttaa pelaajalle yhden merkinnän käyttäytymisrangaistusten kertymään, ellei kurinpitäjä määrää tapauksesta erillistä pelikieltoa.

Kauden viimeisessä sarjaottelussa hankittu pelirangaistus johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn.

PR aiheuttaa toimihenkilölle automaattisesti seuraavan sarjaottelun toimintakiellon. Kurinpitäjä voi määrätä erikseen pidemmän toimintakiellon kyseisestä tapauksesta.

D-junioreissa ja nuoremmissa väkivaltaisuudesta tuomittu PR aiheuttaa automaattisesti seuraavan sarjaottelun pelikiellon. Kurinpitäjä voi määrätä erikseen pidemmän pelikiellon kyseisestä tapauksesta.

 

10.17.         Pelirangaistukset ottelun loppuajassa

Kun pelaajalle tai toimihenkilölle tuomitaan pelirangaistus (PR) ottelun lopussa missä tahansa ottelussa (harjoitusottelut, turnaukset, sarjaottelut) niin, että ottelupöytäkirjaan merkitään alkamisajaksi sama kuin ottelun loppumisaika, on pelaaja tai toimihenkilö automaattisesti pelikiellossa ko. joukkueen seuraavassa sarjaottelussa. Kyseisenä päivänä kun pelaaja on pelikiellossa tai toimihenkilö on toimintakiellossa, ei hän voi pelata pelaajana tai toimia toimihenkilönä missään ottelussa missään muussakaan joukkueessa. Jos joukkueen sarja vaihtuu, kärsitään pelikielto uudessa sarjassa. Mikäli joukkue pelaa useampia sarjaotteluita samana päivänä, saa pelaaja osallistua saman joukkueen seuraavaan peliin pelikiellon kärsimisen jälkeen, vaikka peli olisikin myöhemmin samana päivänä.

Kyseistä pelirangaistusta ei lasketa käyttäytymisrangaistusten kertymään.

 

10.18.         Ottelurangaistukset

Ottelurangaistus (OR) johtaa aina erilliseen kurinpitokäsittelyyn, jossa pelikiellon pituus määrätään. Pelaaja tai toimihenkilö, joka on saanut ko. rangaistuksen, on peli- tai toimintakiellossa kunnes asia on käsitelty kurinpitoelimessä ja kurinpitopäätös on annettu tiedoksi. Kurinpitäjä ei voi olla määräämättä pelikieltoa.

 

Palaa alkuun

 

11.            VALITUSSÄÄNNÖT

                

11.1.            Valitusoikeus

1. Liittohallituksen, eri valiokuntien tai Jääkiekkoliiton Aluehallitusten tai sen alaisten elimien päätöksistä voi valittaa Jääkiekkoliiton valitusvaliokunnalle seuraavin edellytyksin:

Rangaistulla seuralla/joukkueella/henkilöllä on oikeus valittaa liiton valitusvaliokunnalle, mikäli kyseessä on kurinpitovaliokunnan tai kurinpitäjän kurinpitopäätös koskien ottelun lopputulosta, pistemenetyksiä, edustuskelvotonta pelaajaa, määrättyä peli- tai toimintakieltoa, vastalausepäätöstä (vastalausepäätöksen osalta valitusoikeus on kummallakin osapuolella) tai määrättyjä taloudellisia sanktioita (kurinpitosakko) seuraavin rajoituksin:

- mikäli määrätty taloudellinen sanktio (kurinpitosakko) on henkilön osalta yli 100 euroa tai seuran osalta yli 200 euroa
- mikäli kurinpitoelimen määräämä peli- tai toimintakielto on pidempi kuin kaksi (2) ottelua
- mikäli henkilölle on määrätty väliaikainen peli- tai toimintakielto.

Erilaisiin poikkeuslupa-anomuksiin annettuihin päätöksiin on myös valitusoikeus liiton valitusvaliokunnalle.
2. Niistä liittohallituksen, eri valiokuntien tai Jääkiekkoliiton Aluehallitusten tai sen alaisten elimien päätöksistä, joista ei voi valittaa Jääkiekkoliiton valitusvaliokuntaan, voi rangaistu valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjen mukaisesti.


11.2.            Valitusmenettely

1. Valitus on tehtävä seitsemän (7) vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksi antamisesta. Liittohallituksen päättämä valitusmaksu suoritetaan liiton määrittelemälle tilille (Danske Bank FI20 8000 1602 1002 25).  Valitusmaksu palautetaan, mikäli päätös kumotaan tai muuttuu. Valituksen teon yhteydessä on mainittava seuran tilinumero mahdollista valitusmaksun palautusta varten.Valittajalla on oikeus saada käyttöönsä kaikki se materiaali joka on ollut kurinpitäjän käytössä kurinpitopäätöstä tehdessä.

Valituksessa tulee ilmetä ja siihen liittää kaikki asiat ja asiakirjat joihin valituksessa halutaan vedota. Erityisesti seuraavat asiat on käytävä ilmi valituksessa:
Kurinpitopäätökset:

  • se kilpailusääntöjen tai pelisääntöjen kohta jota on rikottu
  • ko. ottelun pöytäkirja
  • Kurinpitoelimen päätöksessä olevat mahdolliset virheelliset menettelytavat tai kilpailusääntöjen rikkominen
  • mahdollinen todistusaineisto (kuvatallenne, asianosaisen vastine)

Muut päätökset (tapaukseen liittyen):

  • se kilpailusääntöjen, ohjeiden tai pelisääntöjen kohta jota on rikottu tai johon vedotaan
  • alkuperäinen liiton asiaankuuluvan elimen tekemä päätös
  • alkuperäinen anomus sekä kaikki liitteet jotka alkuperäisessä anomuksessa ovat olleet


Valitus toimitetaan sähköpostin välityksellä osoitteeseen
Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen..

 

2. Mikäli valittaja on ollut pätevästä syystä estynyt tekemästä valitusta viikon kuluessa, voi valitusvaliokunta anomuksesta, joka on tehtävä viipymättä esteen lakattua, harkintansa mukaan myöntää valittajalle uuden enintään viikon pituisen määräajan.

3. Valitusvaliokunta voi erityisen painavasta syystä ja määräajoista riippumatta poistaa rankaisuvaltaa käyttäneen elimen päätöksen tapahtuneen menettelyvirheen tai säännösten väärän soveltamisen takia, lieventää annettuja kurinpitotoimia tai tarvittaessa palauttaa asian sen uudelleen käsiteltäväksi.

 

Valitusten käsittelyssä on valitusvaliokunnan päätös lopullinen. Valitusvaliokunnan päätökseen tyytymätön voi saattaa päätöksen urheilun oikeusturvalautakunnan tutkittavaksi sen sääntöjen mukaisesti.


11.3.            Päätös valituksesta

1. Päätös valituksesta on lähetettävä valittajalle viimeistään kolmen (3) vuorokauden kuluessa päätöksen teosta. Päätös toimitetaan sähköpostitse asianosaiselle sekä henkilön ollessa kyseessä hänen seuralleen.

2. Valitusvaliokunnan päätökset julkaistaan huomioiden tietosuojavaltuutetun ohjeistukset.

3. Valitusvaliokunnan päätöksistä voidaan valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjen mukaisesti.

 

Palaa alkuun

 

Olet nyt