Jääkiekon harrastamisen ei tarvitse olla kallista!

Syksy ja monien lajien uudet harrastuskaudet ovat saapuneet. Monessa perheessä pohditaan erilaisia harrastusvaihtoehtoja, johon oman lapsen voisi ilmoittaa. Tämä on hyvä ja hieno asia, sillä harrastukset ovat tärkeitä lapsen oppimiselle ja kehitykselle. Hallituksen tavoitteenakin on että jokaisella lapsella olisi vähintään yksi harrastus.

Kun harrastusta lapselle valitaan, pohditaan yleensä monia kriteerejä. Halutaanko että lapsi harrastaa yksin vai ryhmässä? Onko oikea harrastus urheilu vai jokin taideharrastus? Yksi tärkeistä pohdittavista kriteereistä on monessa perheessä myös lajin kustannukset. Jääkiekkoa on pidetty kalliina lajina harrastaa, ja tämä mielikuva voi osaltaan karsia joitain potentiaalisia harrastajia lajin piiristä. Jääkiekkoliitossa olemme tiedostaneet, että kustannusten kurissa pitäminen on yksi tärkeä kilpailutekijä millä on vaikutusta kun lajin pariin pyritään saamaan uusia harrastajia. Tämän vuoksi ajattelinkin avata hieman erilaisia toimenpiteitä, millä lajin kustannuksia pyritään hillitsemään ja mihin näillä toimenpiteillä päästään.

Liittotason toimenpiteitä on monia, joista pelipassien hinnoittelu on yksi tärkeimmistä. Jääkiekossa lapsipelipassin hinta yhdeksänvuotiaille ja tätä nuoremmille sekä harraste / Easy Hockey -pelipassin hinta aina seitsemääntoista ikävuoteen saakka on yhdeksän euroa. Myös kattavan vakuutuksen hinta on neuvoteltu edulliseksi. Lapsipelipassiin kuuluvan vakuutuksen saa kuudella eurolla ja nuorten harrastekiekossa koko kauden vakuutuksen hinta on 30 euroa. Lisäksi juniorisarjoja tehdessä pyrkimyksenä on esimerkiksi laatia sarjaohjelmia siten, että turhaa matkustamista ja tätä kautta syntyviä kustannuksia pystyttäisiin minimoimaan.

Yksi erityisesti matalan kynnyksen harrastamisen lisäämiseksi toteutettu malli on Caruna Easy Hockey. Tämä malli on myös uudentyyppisen yritysyhteistyön parhaita esimerkkejä, sillä Carunan yhteistyö Jääkiekkoliiton kanssa on rakennettu pääosin matalan kynnyksen harrastamisen ympärille. Tämän yhteistyön avulla Easy Hockey -toimintaa on pystytty toteuttamaan aivan uudella laajuudella. Käytännössä Easy Hockey -toiminnassa on kysymys rennosta harrastamisesta kerran viikossa ilman että harrastaminen on liian vakavaa tai kuormittavaa. Myöskään kaikkia varusteita ei tarvitse hankkia, vaan kasvosuojallinen kypärä, luistimet, kaulasuojus ja maila riittävät toimintaan osallistumiseen. Easy Hockey -toiminta maksaa yleisimmin muutamasta kympistä reiluun sataseen kaudessa, mutta esimerkiksi Vaasan Sportin juniorit tarjoaa Easy Hockey -kauden osallistujille ilmaiseksi.

Jääkiekkoliitolla on myös erilaisia suoran tuen malleja harrastamisen mahdollistamiseksi vähävaraisissa perheissä. D-B -juniorille kohdistetun rahaston kautta voidaan keväisin jakaa jopa miljoona euroa tukea harrastamisen kustannuksiin. Syksyisin tukea on jaossa noin sata tuhatta euroa F-E-junioreille ja Leijona-kiekkokoululaisille.

Liiton tehtävänä on kehittää edullisia tapoja harrastaa ja jakaa tätä tietoa ja havaittuja parhaita käytäntöjä eteenpäin seuroille. Tämä työ on erityisen tärkeää, sillä seuratoiminnassa kuitenkin on ylivoimaisesti parhaat mahdollisuudet vaikuttaa lajin harrastamisen kustannuksiin. Jääkiekkoliiton jakamien vähävaraisten tukien saamisen edellytyksiin liittyykin seuroille vaatimuksia heidän toimenpiteistään lajin kustannusten kurissa pitämiseksi.

Moni seura onkin toteuttanut paljon hyviä toimenpiteitä, joilla harrastajamääriä pyritään lisäämään ja harrastamisen kustannuksia pitämään kurissa. Seuraavassa muutamia esimerkkejä tavoista, joilla seurat pyrkivät pienentämään harrastamisen kustannuksia. Alla mainittuja hyviä toimenpiteitä voi olla useammassakin seurassa käytössä. Listan toimenpiteitä ja ideoita saa ja on suotavaa kopioida myös oman seuran käyttöön!

  • Kiekkokoulukummit – Riihimäen Kiekko-Nikkarit: Riihimäen Kiekko-Nikkarit tarjoaa alle kahdeksanvuotiaille ilmaisen Leijona-kiekkokoulun. Tämän mahdollistaa kiekkokoulukummitoiminta, jonka avulla yritykset ja yksityishenkilöt tukevat haluamallaan panoksella kiekkokoulujen toimintaa.
  • Varustepörssi: useat seurat järjestävät varustepörssejä, joissa harrastajat voivat myydä ja ostaa käytettyjä varusteita. Tapoja tämän järjestämiseen on useita, joista yleisimpiä ovat esimerkiksi facebook-pörssit ja jäähalleilla järjestettävät varustekirpparit.
  • Lainavarusteet: monessa seurassa jääkiekon aloittamisen helpottamiseksi on olemassa tietty määrä varusteita, joilla lajia pääsee kokeilemaan ilman että täytyy tehdä alkuinvestointia varusteisiin. Lisäksi moni seura tarjoaa alkuvaiheessa maalivahdeille lainavarusteet, jolloin kaikkia maalivahdin varusteita ei tarvitse itse hankkia.
  • Varustekeräykset: monella harrastajalla jää nurkkiin pyörimään vanhoja varusteita. Seurat voivat järjestää varustekeräyksiä, joista saatuja varusteita voi hyödyntää yllä mainittuina lainavarusteina tai vähävaraisten harrastajaperheiden tukimuotona.
  • Starttipaketit: seurat ja välinevalmistajat järjestävät aika ajoin kampanjoita, joilla esimerkiksi starttivarustepaketin saa muutamalla kymmenellä eurolla.
  • Seurojen omat tuki-/stipendirahastot: useassa seurassa on myös omia tukirahastoja, joilla tuetaan paikallisesti vähävaraisia harrastajia.

Yllä olevat toimenpiteet eivät muodosta kattavaa listaa kustannuksia alentamaan pyrkivistä toimenpiteistä, vaan ovat vain jäävuoren huippu. Easy Hockeyn laajentaminen seuroissa ja paikallisten yhteistyökumppaneiden uudenlainen aktivoiminen myös matalan kynnyksen harrastamisen tukemiseen voivat tarjota seuroille jatkossa uusia mahdollisuuksia laajentaa omaa harrastajakantaansa. Haastankin jokaisen seuran ottamaan yllä olevista toimenpiteistä mahdollisimman monta käyttöön ja samalla kehittämään uusia entistä parempia tapoja palvella harrastajiaan!

Tsemppiä kaikille pelaajille ja muille seuratoimijoille uuteen kauteen!

Kiekkoterveisin,
Jaakko

Jaakko Luumi on Suomen Jääkiekkoliiton talouspäällikkö.

 

Olet nyt