Hyvin toimivat seurat suomalaisen jääkiekon kulmakiviä

Suomalaisen jääkiekon tulevaisuus lepää hyvin toimivien seurojen varassa. Jos seurat, niin pienet kuin suuretkin eivät voisi hyvin ja sitä kautta toimisi jääkiekkoa jalostava perusyksikköinä, olisi sillä melko välittömiä seurauksia jääkiekon asemaan kiistattomana ykköslajina Suomessa. Väite perustuu siihen, että jos ei ole menestystä, ei ole myöskään yleistä kiinnostusta, ei yleisöllä eikä harrastajilla yhteistyökumppaneista puhumattakaan. Tämän karun kehityskulun on saanut kokea moni perinteinen laji myös Suomessa. Jotta jääkiekko välttäisi tämän kohtalon, on ensisijaisen tärkeää, että suomalaisen jääkiekon seuratoiminnasta, jossa jääkiekon perustyö ja sitä kautta menestyksen siemenet kylvetään, pidetään hyvää huolta.

Suomessa on lähes 200 jääkiekkoseuraa, joissa jääkiekko on päälaji. Valtaosassa niistä on myös aktiivista junioritoimintaa. Näissä seuroissa on yli 76.000 pelipassinhaltijaa, jotka harjoittelevat ja nauttivat jääkiekosta. Laaja hyvin toimiva seurakenttä onkin mahtava voimavara, joka on mahdollistanut Suomelle menestystä ja kymmeniä mitaleja viimeisinä vuosikymmeninä.

Tilastojen mukaan Suomi on polarisoitumassa ja väestö on keskittymässä isoihin kaupunkeihin. Tämä on kehityssuunta, jota lienee mahdoton muuttaa.  Myös jääkiekkopelipassien määrässä mitattuna laji on painottumassa suuriin kaupunkeihin. Vaikka näin on käymässä, halutaan jääkiekko siitä huolimatta säilyttää lajina, jota harrastetaan ympäri Suomen niin isoissa seuroissa kasvukeskuksissa kuin myös pienissä seuroissa muualla Suomea.  Kaikenkokoiset seurat ovat suomalaiselle jääkiekolle tärkeitä.

Miksi sitten pienten ”näivettyvien” paikkakuntien seurat ja niissä olevat harrastajat ovat niin tärkeitä? Tähän on olemassa useita perusteita.  Ensinnäkin lukuisat ympäri Suomen olevat seurat, niin isot kuin pienetkin, jotka päivittäin liikuttavat ihmisiä jääkiekon parissa, omalta osaltaan varmistavat, että jääkiekko säilyy laajojen ihmisjoukkojen ja yhteistyökumppaneiden arjessa. Näin jääkiekko säilyy lajina, joka puhuttelee isoa osaa suomalaisia päivittäin, oli sitten kyseessä paikallinen ottelu, harjoitus tai vaikka Leijonien peli MM-kisoissa. Vain riittävän suurella maantieteellisellä peitolla voidaan tämä asema suomalaisten arjessa saavuttaa ja ylläpitää. Toisaalta, kukaan meistä ei tiedä, millä paikkakunnalla seuraavat ”patrik laineet” tai ”jesse puljujärvet” tällä hetkellä pelaavat. Kun tarkastellaan Suomen maajoukkueen pelaajia ja heidän kasvattajaseurojaan, voimme havaita, että kovin moni on saanut oppinsa pienessä seurassa. Jos pieniä seuroja ei olisi tai niillä ei olisi resursseja opastaa junioreita jääkiekon saloihin, voisi moni tuleva jääkiekkotähti jäädä syntymättä. Suomalaisen jääkiekon keskeinen voimavara onkin laaja, ympäri Suomen oleva harrastajapohja.   

Kuinka sitten voimme ylläpitää laajaa, toimivaa ja ympäri Suomen olevaa seurakenttää. Yhtenä vastauksena tähän on seurojen välisen yhteistyö tiivistäminen entisestään. Seurojen välinen yhteystyö ei ole uusi asia mutta sitä tulisi jatkossa tehdä entistä paremmin. Yhteystyön tulisi olla myös aitoa ja jatkuvaa. Hyvänä esimerkkinä tästä on sateenvarjomalli ja siihen keskeisesti liittyvä taitovalmennusyhteistyö. Jatkossa seurojen välinen yhteistyö tulisi suuntautua myös urheilutoimintaan laajemminkin, jotta urheilun osaamistaso seuroissa säilyisi ja kehittyisi entisestään. Tulevaisuudessa myös Jääkiekkoliiton koulutus-, valmennus- ja seurakehitystoimintoja tulisi ohjata niitä eniten tarvitseville. Yksikään seura ei saisi jäädä niiden ulkopuolelle. Tämä edellyttää entistä tarkempaa suunnittelutyötä, jotta rajallisia resursseja ei tuhlata. Myös sarja- ja kilpailutoimintaa tulee kehittää siten, että se huomioi paremmin seurojen kasvavat etäisyydet ja niiden erilaiset tarpeet pelata.  

Kaikki seurat ovat siis tärkeitä. Rakennetaan yhdessä hyvin toimivaa suomalaista jääkiekkoa ja pidetään hyvää huolta sen kulmakivistä, sillä laaja toimiva seurakenttä mahdollistaa suomalaisen jääkiekon menestyksen myös tulevaisuudessa. 

Hyvää kiekkokautta!
Mikko Kuparinen
Jääkiekkoliiton liittohallituksen jäsen     

Olet nyt